|
Uusi laki helpottaa pienosuuskuntien aloittamista ja toimintaa
Talvi 2002, vapaa julkaistavaksi
Vuoden 2002 alusta voimaan tullut uusi osuuskuntalaki on puitelaki, joka antaa
osuuskunnille aikaisempaa paremman mahdollisuuden järjestää toimintaansa
säännöillään. Kuitenkin osuuskuntaa yhteisömuotona määrittävät
ominaispiirteet on laissa osin pakottavina, osin pääsääntöinä säilytetty.
Osuuskunnan asemaa erityisesti osakeyhtiölle vaihtoehtoisena yhteisömuotona on
parannettu. Pienosuustoiminta lähti Suomessa uuteen nousuun 1990-luvun alkupuolella
uusosuustoimintana. Vesi-, sähkö-, yms. osuuskuntien rinnalle alkoi tulla
uusia pieniä hankinta- ja markkinointiosuuskuntia, sekä kokonaan uutena
ryhmänä työosuuskuntia. Ne auttoivat ihmisiä työllistymään, toteaa uusosuustoiminnan asioista
Pellervo-Seurassa vastaava projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta. Myöhemmin
työosuuskuntia on perustettu yhä useammille aloille, niitä on mm.
toimittajien, taiteilijoiden, tietotekniikan ja konsulttitoiminnan
työtehtävissä. Uusien osuuskuntien syntyä vauhditettiin työministeriön ja Pellervo-Seuran
yhteisillä kahdella projektilla viiden vuoden ajan viime syksyyn saakka. Tänä
aikana niiden määrä nousi yli tuhannella. Osuustoiminta moderniksi Muutostarpeita oli kertynyt melkoisesti, koska edellinen osuuskuntalaki oli
laadittu 1950-luvun alussa. Joitain pienehköjä uudistuksia siihen oli
vuosikymmenten aikana tehty. - Uuden lain ansiosta osuustoiminta on nyt moderni yritysmuoto. Samalla
osuustoiminnan periaatteet ovat säilyneet mukana, sanoo Asunta. Osuuskunnan perustaminen on nyt helpompaa. Viiden sijaan riittää kolme
perustajaa. Tämä lisännee erityisesti kaupunkilaisten ammatinharjoittajien
sekä maaseudun pien- ja sivuelinkeinoyrittäjien kiinnostusta yhdistää
voimiaan osuuskuntana, Asunta uskoo. Työosuuskunnissa on edelleen huomioitava työttömyysturvalain vaatimus
seitsemästä jäsenestä työttömyysturvan säilymisen mahdollistajana, Asunta
muistuttaa. Työosuuskuntia hän ennakoi jatkossa syntyvän lisää viime
vuosilta tuttuun tahtiin. - Nyt osuuskunta on entistä selkeämmin vaihtoehto pienosakeyhtiölle. Uudistuksilla byrokratiavaatimuksia helpotetaan erityisesti kokousten osalta. - Kokemuksesta tiedän, että monet käytännön töitä puurtavat kokevat
paperityöt tuskallisiksi. Kynä putoaa helposti kädestä, kuvainnollistaa
Pellervon lakiasiain johtaja Olavi Leppänen. Uusi asia laissa on mm. se, että jäsenet voivat yksimielisinä päättää
osuuskunnan kokoukselle kuuluvista asioista ilman kokoustakin. Myös uusia teknisiä osallistumisvälineitä on huomioitu: mm. sähköpostin
kautta osallistuminen kokouksiin on mahdollista. Laki antaa tilaa sääntönikkarointiin Entistä lakia hallinneen pakottavuuden sijasta uudessa laissa on korostettu
tahdonvaltaisuutta, toteaa Leppänen. Osuuskunnat voivat määritellä monia asioita säännöillään haluamallaan
tavalla ja laajuudessa. Näin ne voivat huomioda erityistarpeensa, jotka voivat
johtua toimialasta, jäsenistön rakenteesta, toiminnan laajuudesta jne. Yhtenä
esimerkkinä voi mainita osuusmaksun palautuksen. Sille on määrittely laissa
pääsääntö, mutta säännöissä tästä voidaan poiketa. Uuden lain entistä kattavampien olettamasääntöjen vuoksi säännöt
voidaan laatia hyvin suppeiksikin. Tämän mahdollisuuden käytöstä Asunta on
hieman huolissaan. - Minimivaatimuksilla osuuskunta on ainakin helppo perustaa. Käytännön
toiminta voi kuitenkin olla hankalaa. Laajemmat sääntömääräykset ohjaavat
varmemmin käytäntöjä. Jo toimivilla osuuskunnilla sääntömuutoksiin ei ole välttämättä kiire,
vaan vanhat voi pitää voimassa viiden vuoden siirtymäajan. Jos sääntöjä
joltain osin halutaan muuttaa, ne on kokonaan muutettava uuden lain mukais Pääoman saantia on laissa monilla keinoin pyritty helpottamaan, vaikka niistä useimmat sopinevat parhaiten isoille osuuskunnille. Rahoitusvälineet ovat samat kuin ennen, vaikka nimitykset lyhenivät osuudeksi, lisäosuudeksi ja sijoitusosuudeksi. Lisäksi pääomalainan mahdollisuus on nyt otettu lakiinkin. Merkittävintä on, että nyt voidaan säännöillä "räätälöidä" välineiden käyttöä, sanoo Leppänen. Osuusmaksuksi voidaan nyt myös hyväksyä rahan ohella jäsenen omaisuutta, puhutaan apporttista. Samalla kun osuuskuntien pääomahuollon mahdollisuuksia on selkeästi parannettu, on säilytetty osuuskuntien perustamisen vanha valttikortti: sen vähimmäispääomaa ei ole edelleenkään määritelty, kun oy:ssä se on 8 000 euroa. Osuuskunta- ja osakeyhtiölakien selvästä lähentämisestä koituu käytännön hyötyjä, mm. oikeusvarmuus lisääntyy oikeudellisessa neuvonnassa. Uusi jäsenminimi kiinnostaa Lahden Seudun Yrityskeskuksessa yritysneuvojana toimiva lakimies, uusosuustoiminnan parissa pitkään työskennellyt Jukka Pötry toteaa, että uuden lain soveltaminen on nyt herättämässä keskustelua ja tiedon tarvetta paitsi jo toimivissa uusosuuskunnissa myös yritystoiminnan aloittamista tai yritysyhteistyön kehittämistä miettivien parissa. Kun osuuskunnan voi nyt perustaa kolme henkilöä, osuuskunta on tulossa uudeksi vaihtoehdoksi muutaman hengen erityisosaajaporukoiden tarpeisiin. Monia kyselyitä on näiltä tahoilta jo tullut. Kokousmenettelyn korvaaminen yksimielisellä päätöksellä nähdään kentällä myös positiivisena, joskin tätä vaihtoehtomenettelyä määrittävä lakipykälä ei kokonaan tunnu onnistuneelta. - Kun päätöksen allekirjoittajiksi vaaditaan vain kaksi jäsentä, miten varmistetaan että muut jäsenet ovat todella olleet päätöstä tekemässä, pohtii Pötry. Uusina mahdollisuuksina olevien apporttin ja äänimäärien porrastuksen käytännön toteutukset askarruttavat uusosuuskuntaväkeä. Porrastuksella pienosuuskunta voisi saada kumppanikseen esim. kuntatahon ja tätä kautta pääomaa. Pötryn mukaan on huomioitava, että tällöin voidaan kuitenkin menettää päätöksenteon demokraattisuus. Kiinnostusta porrastuksen käyttöönottoon ei tunnu vielä olevan. - Suurin ongelma tulee olemaan neuvontaresurssien vähäisyys, kun osuuskunnissa nyt vasta ryhdytäänkin miettimään uuden lain mukaisia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita, ennakoi Pötry. Teksti: Antti Mustonen
|