|
PELLERVO-SEURA Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä "Vaalien aikana on puhuttu paljon yrittäjyyden edistämisestä. Sitä peräänkuuluttaa myös Sailaksen työllisyystyöryhmä. Suomi tarvitsee kaikenlaista yrittäjyyttä, joka tukee yhteisiä sosiaalisia, kansanta-loudellisia ja alueellisia tavoitteita. Työtä onkin edessä. Osuustoiminnallisen yrittäjyyden kohdalla edistystyö kannattaa aloittaa peruste-kijöistä: yritysneuvonnasta, opetuksesta, tutkimuksesta ja yleisistä asenteista. Meillä on ollut tilanne, jossa osuustoimintaa ei ole osattu elinkeinohallinnossa eikä yritysneuvonnassa. Sitä ei ole myöskään opetettu kunnolla millään koulutuksen tasolla. Osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistämisessä ei ole kyse rahasta, vaan siitä, että olemassa olevat instituutiot ottavat osuuskunnan yhdeksi työkaluksi muiden yritysmuotojen rinnalla. Aluksi osuustoi-minta on syytä kytkeä mukaan valtion ja kuntien elinkeinopolitiikkaan. Kuntien elinkeinotoimi on tärkeässä asemassa varsinkin uuden pienosuustoiminnan edistämisessä. Pellervo lähestyykin syksyn kuluessa kaikkia kuntien elinkeinotoimia osuustoiminta-asialla. Pyydän kuntia ja niiden elinkeinoyhtiöitä pysähtymään tämän asian edessä. Pienosuustoiminnan edistämisellä vastataan yhteiskunnan tarpeisiin yrittäjyydestä, työttömyydestä ja aluekehityksestä. Pienosuustoiminnan edistäminen on samalla osuustoiminnan juurien hoitamista. Yhä useammat pienosuuskunnat tuovat osuustoiminnalle kokonaisuudessaan uskottavuutta, elin-voimaa ja tunnettuutta. Paitsi kuntien myös valtion elinkeinopolitiikalla on kirimisen varaa osuustoiminta-asioissa. Yrittäjyys-teema pitää lähtökohtaisesti ja teoriassa sisällään myös osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistämi-sen. Usein tämä kuitenkin käytännön työssä unohtuu. Toivoisin, että nyt rakentuvassa hallitusohjel-massa osuustoiminta mainittaisiin erikseen. Se loisi hyvän pohjan asian edistämiselle. Ongelmana on ollut, että julkinen yritysneuvonta ei osaa osuuskuntamuotoa esimerkiksi TE-keskuksissa. Ei varmaan osakeyhtiöitäkään noin vain syntyisi, jos viranomaiset eivät tuntisi osakeyhtiömuotoa - eivät osaisi kertoa kuinka tällainen yritys perustetaan! Osuuskunnalla on tällainen tilanne ollut, vaikka kyseessä on oman lain pohjalta toimiva käyttökelpoinen yritysmuoto. Erityinen perusta osuuskunnan ja osuustoiminnan erityiseen mainitsemiseen tulee siitä, että meillä on uusi osuuskuntalaki. Ei näitä uudistuksia kovin usein tule - pari kertaa vuosisadassa. Osuuskunta-lakiin on asetettu suuria toiveita, jotta se kirvoittaisi Suomen eri alueilla ja eri toimialoilla esiin uutta yritteliäisyyttä. Osuuskunta on matalampi kynnys yrittäjyyteen kuin esimerkiksi osakeyhtiö. Nyt pienosuuskuntia on jo yli 1400. Lisää tarvitaan. Tähän onkin hyvä yhteiskunnallinen ilmapiiri. Osuustoimintaa ei saa enää unohtaa eri oppilaitosten opetuksessa. Se ei saa unohtua myöskään koulujen yrittäjyyskasvatuksesta. Lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen osuustoiminnan opetus ja tutkimus ovat huonosti resurssoituja. Parannusta pitää saada aikaan. Tässä on vielä yksi hyvä puoli: kyse ei ole siitä, että tarvittaisiin erityisesti rahaa asian kuntoon laittamiseen. Kyse on siitä, että elinkeinohallinnon ja muiden viranomaisten asiantuntemusta kehitettäessä ja työtä suunniteltaessa osuuskunnan vaatimukset otetaan huomioon."
MONIKANSALLISEN OSUUSTOIMINNAN HAASTEET Pellervon johtokunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström otti Osuustoiminnan Päivässä kantaa monikansallisen osuustoiminnan haasteisiin: "Euroopan Unioni on saamassa todennäköisesti tämän vuoden aikana osuuskuntia säätelevän lain-säädännön. Tämä tulee olemaan puitelaki, koska monessa maassa, Suomi kärjessä, on jo olemassa kansallinen lainsäädäntö. Tämän EU:n osuuskuntalaki tulee olemaan tärkeä, koska se suo mahdollisuuksia monikansallisille osuustoiminnallisille ratkaisuille. Erinomainen esimerkki tästä on ruotsalais-tanskalainen meijerijätti Arla Foods, joka tähän asti on toiminut tilapäisratkaisujen varassa. Toinen monikansallinen osuustoiminnallinen haaste on toisen maan kansalaisen ja tuottajan toivomus päästä naapurimaan osuuskunnan jäseneksi. Esimerkkinä jälleen Arla Foods, joka on Ison-Britannian suurimpia meijeriyrityksiä. Voisi hyvin kuvitella, että englantilainen maidontuottaja haluaisi päästä ruotsalais-tanskalaisen sinänsä hyvin menestyneen osuuskunnan jäseneksi. Tai miksei esimerkki vielä lähempää: HK Ruokatalon eestiläisen tytäryhtiön Rakvereen sopimusviljelijä voisi pyrkiä HK:n suurimman omistajan LSO Osuuskunnan jäseneksi. Arvaan että SOK:ssa mietitään, miten Baltiassa olevien Prismojen yhteydessä voisi soveltaa asiakasomistajakonseptia. Euroopan Unionin laajeneminen tuo aivan uusia näkökulmia suomalaisille osuuskunnille ja niiden kotimarkkinoille. Tähän asti meillä on jollain tavoin ollut Itämeri ja Baltia suojana meidän ja muun Euroopan välillä, mutta ensi vuoden puolivälistä eteenpäin EU on jo heti Suomenlahden eteläpuolella. Monet pellervolaiset yritykset ovat siellä vahvasti liikkeellä, mutta avoimuus ja helppo liikkuvuus maiden välillä tuo varmaan suuret haasteet." Borgström toimii myös LSO Osuuskunnan hallituksen jäsenenä ja HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana.
Lisätietoja Pellervosta: Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä, puh. 020 413 2351,
0400 874 209 tai esa.harmala@mtk.fi
|