Pellervon johtokunnan puheenjohtaja Marcus H. Borgström
Pellervo-Seuran alueseminaarissa 1.3.2004 Seinäjoella:

Miksi osuustoimintayritykset kansainvälistyvät
ja mitä hyötyä siitä on jäsenille?

"Kansainvälistymisen ja globalisaation sanoja käytetään jokapäiväisessä keskustelussa melko vapaasti ilman, että niiden tarkkaa määritelmää kerrotaan. Osuustoiminnallisten yritysten kansainvälistyminen riippuu vahvasti siitä, mistä yrityksessä on kysymys. Yleensähän tarkoitamme kansainvälistymisellä sitä, että yritys lähtee Suomen rajojen ulkopuolelle käymään kauppaa. Näin esimerkiksi Valio lähti 1900-luvun alkuvuosina viemään voita Englantiin. Ainoita globaaleilla markkinoilla toimivia osuuskuntia on Metsäliitto, joka on Euroopan suurin osuuskunta ja maailman suurin metsäteollisuutta harjoittava osuuskunta.

Pääasiallisesti kansainvälistyminen tarkoittaa toimintaa moniarvoisessa kulttuurissa. Pohjoismaat, Baltia ja Euroopan Unionin alue ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tässä yhteydessä tulevat vahvasti esiin myös meidän suomalaisten asenteet ja käyttäytyminen. Vieras kieli on tässä haasteellisessa kentässä oma kysymyksensä.

WTO-prosessi on sinänsä valtava asia, johon sisältyy Suomen kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Kotimainen elintarvikeketju on tunnetusti vahvasti osuustoiminnallinen. Tässä arvoketjussa WTO-prosessi tarkoittaa kolmea asiaa: 1. tuontitullien alenemista, 2. vientitukien alentamista ja 3. tuotantotukien vähentämistä. Yleisellä tasolla tämä tarkoittaa sitä, että jalosteet ja raaka-aineet liikkuvat maiden välillä entistä helpommin.

Esimerkkejä tänään

Metsäliiton globaalisen toiminnan ja osuustoiminnallisten elintarvikeyritysten Suomesta käsin tapahtuvan viennin ohella pääasiallinen kansainvälistyminen tarkoittaa toimintaa lähialueella, Ruotsissa, Baltiassa, Venäjällä ja Puolassa. Näin ollen keskitän vastaukseni otsikon kysymyksen näihin maihin. Tuottajaosuustoiminnan puolella Valio Oy toimii Virossa, HK-Ruokatalo Oyj Baltian maissa (Rakvere ja Tallegg) ja Puolassa (Sokolow), Atria Oyj Ruotsissa (Lithells ja Samfood), Liettuassa (UAB Vilnius Mesa) ja on ilmoittanut laajentavansa tuotannollista toimintaa läntiselle Venäjälle. Hankkija-Maa­talous Oy on vahvasti läsnä kaikissa Baltian maissa. Kaupan puolella on Baltiassa ja Venäjällä tapah­tunut valtavan paljon muutaman vuoden sisällä.

On kysymys sekä puolustuksesta että hyökkäyksestä

Osuustoiminnalliset yritykset kansainvälistyvät mainituilla tavoilla kahdesta syystä. Toinen syy on selkeästi deffensiivinen eli kysymys on kotimarkkinoiden puolustuksesta. Baltian maat ovat liittymässä EU:iin ja sitä kautta olisi Suomeen voinut tulla kansainvälisiä ja mannereurooppalaisia pelaajia. Kaupan rakenne on muuttumassa, kuten yllä ilmeni, ja varautuminen muutokseen on suuri haaste. Kaupan kannalta tähän liittyy myös tasapaino teollisuuden ja omien tavaramerkkien välillä. Keskohan on ensimmäisenä ilmoittanut tuovansa meijerituotteita Virosta. Missä määrin suomalaiset tuottajaosuustoiminnalliset yritykset pystyvät vastaamaan varsinaisten matalahintaketjujen omien merkkien valmistuksen kysyntään, on täysin avoin.

Toinen syy kansainvälistyä on offensiivinen. Suomen markkinat ovat melko kypsät. Suomalainen kuluttaja ei juuri syö ja kuluta enemmän kuin tähän asti, joten jos osuustoiminnalliset yritykset haluavat kasvaa, on kasvua haettava ulkomailta. Hyvin ja kannattavasti ovat tässä onnistuneet sekä Atria (40 %) että HK Ruokatalo (20 %).

Hyötyä jäsenelle

Mitä hyötyä on tästä kansainvälistymisestä suomalaiselle maataloustuottajalle tai S-ryhmän alueosuuskaupan asiakasomistajalle? Elintarviketeollisuuden puolella toiminta tukee kotimaista toimintaa. Vakaa kasvu ja ulkomainen "jalka" tuo vakautta toimintaan ja takaa kannattavuuden ja tuo tuottajahintoihin varmuutta Suomessa. SOK:lle ja sen tytäryhtiölle Hankkija-Maatalous Oy:lle lähialueet antavat lisää kriittistä massaa ja ostovoimaa. Tämä varmistaa myös omalla tavallaan kotimaiselle asiakasomistajalle kilpailukykyä myyntihinnoissa ja pitkän tähtäimen bonusmaksussa.

Sekä uhkia että mahdollisuuksia

Analysoidessamme nykytilannetta huomaamme joukon uhkia, mutta tietenkin myös mahdollisuuksia. Omistajaohjaus on perinteellisesti haaste joskus "kasvottomassa" osuustoiminnassa. Tällä alalla on päästy 10 vuoden aikana pitkälle kotimaassa muun muassa Pellervo-Seuran "Corporate Governance" (=omistajaohjaus) -seminaarien ja julkaisujen ansiosta. Ulkomailla tilanne on sen sijaan erilainen. Luonteeltaan osuustoiminnallisten yritysten toimiva johto on täällä samojen haasteiden edessä kuin mikä tahansa liikeyritys. Uuden ulkomaisen yrityksen haltuunottoon ja uuden kulttuurin opetteluun menee helposti suunniteltua enemmän aikaa. Samalla yleensä myös ympäristö muuttuu. Vahvuuksiamme ovat suomalaiset peruspiirteet ja suurvaltaperinteen puuttuminen. Osuustoiminnalliset yritykset ovat osanneet lähteä ajoissa liikkeelle Itämeren ympärille. Liikkeelle lähteminen vasta nyt, kun Baltian maista tulee EU:n jäseniä ja Venäjästä WTO:n jäsen, olisi liian myöhäistä. Perinteinen liiketoiminta vanhan Neuvostoliiton kanssa on myös antanut tiettyä nöyryyttä.

Uusia ratkaisumalleja haetaan

Eurooppalainen osuustoiminta on varautumassa muuttuvaan maailmaan laajalti. Ensi vuonna eli 2005 tulee voimaan eurooppalainen osuuskuntalaki, joka antaa tiettyä kehystä kansalliselle lainsäädännölle. EU:n maatalousosuustoimintajärjestön COGECAn piirissä selvitetään, mitä uusia haasteita uudet jäsenmaat tuovat EU15-maiden osuustoiminnallisille yrityksille. Monikansallisia osuuskuntia on syntynyt ja syntyy edelleen. Parhaillaan selvitetään myös, millä ehdoilla tuottaja voisi olla jäsenenä naapurimaan osuuskunnassa.

Ainoastaan kasvamalla ja luomalla monikansallisia osuuskuntia pystymme vastaamaan haasteeseen, joka tulee WTO:sta ja monikansallisten suuryhtiöiden rynnistyksestä."

- Maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström toimii myös LSO Osuuskunnan hallituksen jäsenenä ja HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana.

Lisää itälaajentumisesta vaikutuksista suomalaiseen osuustoimintaan löytyy viimeisimmästä Osuustoiminta-lehdestä 1/2004, jossa on haastateltu Marcus H. Borgströmiä ja muita osuustoiminnallisia vaikuttajia

(ks. Pellervon nettisivuilta www.pellervo.fi/otlehti/ot1_04/italaajent.htm).

Lisätietoja Pellervosta:

Pellervon johtokunnan puheenjohtaja Marcus H. Borgström, puh. 0400 482 911
Osuustoimintajohtaja Sami Karhu, puh. 0400 545 98