Osuustoiminta on yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan avulla on ikiajat saatu
aikaan asioita, joihin ihmisten voimat yksin eivät ole riittäneet.
Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnallinen yhteisöyrittäminen nousi
1990-luvulla arvoon arvaamattomaan. Yhteiskunnan suuri murros teollisesta
tietoyhteiskuntaan, lamaa seurannut suurtyöttömyys ja työelämän muutokset
sekä maaseudun rakennemuutokset antoivat paikalliseen omatoimisuuteen ja
yhteisvastuuseen perustuvalle osuustoiminnalle uuden sosiaalisen tilauksen.
Kova, keskitetty, maailmanlaajuinen markkinatalous kaipasi ihmisen kokoista ja
näköistä vastavoimaa.
Ihmisiä kannustetaan ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja yrittäjyyden avulla
hankkimaan toimeentulonsa tai työllistämään itse itsensä. Yrittäjäksi
ryhtyminen on tärkeä päätös ja yrittäjyyden kynnys korkealla. Kynnystä
voi madaltaa yrittämällä yhdessä muiden samalla tavalla ajattelevien
ihmisten kanssa. Osuuskunnasta hyötyvät ne ihmiset, jotka jäseninä
käyttävät hyväkseen yhdessä omistamansa yrityksen palveluja. Osuuskunta on
osoittautunut hyväksi välineeksi oli sitten kyse oman osaamisen tai tuotteiden
markkinoinnista. Yritysmuodoksi se sopii sellaisille ihmisille, jotka haluavat
osallistua ja sitoutua yhteisen yrityksensä toimintaan ja päämääriin.
Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2002. Se korvasi vuodelta 1954 peräisin
olevan osuuskuntalain, joka antoi osuuskunnalle yritysmuotona vanhahtavan
leiman. Uusittu osuuskuntalaki on moderni yhteisölaki, joka yhdenmukaistaa
sääntelyä mm. osakeyhtiöihin nähden, mutta joka silti säilyttää
osuuskunnan omaleimaisuuden. Uuden lain ansiosta osuuskunnan käyttökelpoisuus
yritysmuotona lisääntyy entisestään mitä moninaisimmilla toimialoilla.
Osuuskunnan perustajat ja jo toimivien osuuskuntien vastuulliset vetäjät
tarvitsevat suuren määrän tietoa ja taitoa. Tämä opas ei ole täydellinen
yritysopas. Sen tarkoitus on antaa perustietoa siitä, mitä kannattaa ottaa
huomioon, kun yrityksen toimintaa suunnitellaan. Oppaan lopussa olevasta
linkkilistasta ja kirjallisuusluettelosta löytyy viitteitä siitä, mistä
kannattaa etsiä syventävää lisätietoa. Yhteisötalouden ja osuustoiminnan
syvällinen filosofointi jää myös väistämättä vähäiseksi.
Osa oppaan sisällöstä perustuu päivitettynä ja tarkistettuna vuonna 1997
julkaistuun Perustamme osuuskunnan -oppaaseen, osa on täysin uutta sisältöä.
Sääntöjen laatimiseen liittyvät ohjeet perustuvat uuteen osuuskuntalakiin.
Valmiita mallisääntöjä opas ei anna, sillä jokainen osuuskunta on
itsenäinen yhteisö, jonka on laadittava omista lähtökohdistaan itselleen
soveltuvat säännöt.
Parhaat kiitokset niille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat
myötävaikuttaneet oppaan toimittamiseen ja joiden puoleen olemme kääntyneet
tietoja tarkistaaksemme. Erityiskiitoksen saavat kauppatieteiden maisteri Åke
Stenström, joka on antanut asiantuntemuksensa käyttöömme osuuskunnan
kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä asioissa sekä yritysjohdon ja
luottamushenkilöiden vastuukysymyksissä, Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja
Olavi Leppänen, jonka käsialaa ovat ohjeet osuuskunnan sääntöjen
laatijoille, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen
viisaista mielipiteistä, Patentti- ja rekisterihallituksen jaostopäällikkö
Mari Lassila, joka on kommentoinut sääntöohjeita kaupparekisterin
näkökulmasta, valtiotieteen maisteri Raija Sahri markkinoinnin
asiantuntemuksesta sekä oikeustieteen kandidaatti Jukka Pötry, joka on antanut
oppaaseen käytännön neuvojan näkökulmaa ja valtiotieteen maisteri Pekka
Pättiniemi eurooppalaisista tiedoista.
