YKSITYINEN ELINKEINONHARJOITTAJA
Yksinyrittäjälle mahdollisia yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi ja
osakeyhtiö (ns. yhdenmiehenyhtiö).
Yksityinen elinkeinonharjoittaja on yksinkertaisin yritysmuoto.
Päätöksenteko kuuluu yrittäjälle itselleen ja hän myös vastaa
yritystoiminnan velvoitteista. Elinkeinonharjoittaja omistaa henkilökohtaisesti
liikkeeseensä tai ammattiinsa kuuluvan omaisuuden. Vero- ja
kirjanpitolainsäädännön mukaisesti yksityisliikkeen varat ja velat
pidetään erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Yksityisen
elinkeinonharjoittajan pääomapanokselle ei ole laissa minimimäärää.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja merkitään tietyin edellytyksin
kaupparekisteriin. Muita juridisia perustamispapereita perustamisilmoituksen
lisäksi ei tarvita.
AVOIN YHTIÖ
Avoimen yhtiön perustajia tulee olla vähintään kaksi. Jokainen yhtiömies
vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten tekemistä sopimuksista ja
edustaa osakkuutensa perusteella yhtiötä kaikissa asioissa.
Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää. Avoin
yhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai kirjallisella
sopimuksella. Avoin yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin.
KOMMANDIITTIYHTIÖ
Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä: vastuunalaiset
yhtiömiehet, joilla on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista ja
äänettömät yhtiömiehet, jotka vastaavat yhtiön velvoitteista ainoastaan
pääomapanoksellaan. Minimimäärä yhtiömiehille on yksi vastuunalainen ja
yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava
yhtiölle panos. Panoksen tulee olla omaisuuspanos, työpanos ei riitä.
Vastuunalainen yhtiömies edustaa yhtiötä ulospäin ja vastaa yhtiön
velvoitteista koko omaisuudellaan.
Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai
kirjallisella sopimuksella. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava
kaupparekisteriin.
OSAKEYHTIÖ
Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia osakasmäärälle. Osakeyhtiön
perustajia voi olla yksi tai useampia. Perustaja voi olla luonnollinen henkilö
tai yhteisö.
Osakeyhtiön osakkeenomistajille, myöskään perustamissopimuksen allekirjoittajana oleville, ei nykyinen osakeyhtiölaki aseta enää asuin- tai kotipaikkavaatimuksia, joten osakeyhtiön ainoana perustajaosakkaana voi voimia myös ETA-alueen ulkopuolella oleva.
Osakeyhtiön minimiosakepääoma on 2 500 euroa.
Osakeyhtiölle tunnusomaista on voiton tavoittelu. Osakas toivoo
mahdollisimman suurta tuottoa pääomalle, jonka hän on sijoittanut yritykseen.
Yhtiön tuotteita tai palveluja osakas ei välttämättä tarvitse.
Osakeyhtiön osakkailla ei ole henkilökohtaista vastuuta yhtiön
velvoitteista. Osakas vastaa ainoastaan sillä määrällä, minkä hän on
maksanut osakkeista. Riski on siten rajoitettu.
Osakeyhtiön nettovarallisuus (substanssi) ja voitto kuuluvat osakkaille.
Nettovarallisuutta voidaan määrätyillä ehdoilla jakaa osakkaille ns.
ilmaisantina tai osinkoina.
Päätäntävalta määräytyy pääomasijoituksen mukaisessa suhteessa, siis
"markka ja ääni" -periaatteella.
Osakeyhtiön osakepääoma on kiinteä. Tosin osakeyhtiölle voidaan
vahvistaa enimmäis- ja vähimmäispääoma, joissa rajoissa osakepääomaa voi
korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Uusia omistajia
osakeyhtiöön voi tulla vain osakeannilla tai kauppojen kautta.
Uusien osakkaiden ottaminen osakeyhtiöön on tämän vuoksi melko
monimutkaista.
OSUUSKUNTA
Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille
etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden
käyttämisestä.
Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin
määräämättömät. Osuuskunta voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja
jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Tässä suhteessa
yritysmuoto on joustava.
Laki ei määrää osuuskunnan minimipääomaa.
Osuuskunta ei ole helposti vallattavissa.
Uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme
henkilöä tai yhteisöä, joten se soveltuu entistä paremmin pien- ja
perheyritysten yhteisömuodoksi.
Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan
velvoitteista, ellei säännöissä ole lisämaksuvelvollisuutta koskevia
määräyksiä. Käytännössä lisämaksuvelvollisuus on harvinainen.
Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle.
Nettovarallisuus voidaan periaatteessa jakaa jäsenille siinä tapauksessa,
että osuuskunta puretaan. Säännöissä voidaan määrätä, että ylijäämä
voidaan jakaa jäsenille sekä ylijäämän jakoperusteet. Päätavoitteena ei
ole kuitenkaan ylijäämän tuottaminen.
Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnalla on pääsääntöisesti
"jäsen ja ääni" -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko.
Tästä päätöksenteon periaatteesta voidaan uuden lain mukaan
sääntömääräyksellä poiketa myös henkilöjäsenistä muodostuvassa, niin
sanotussa ensimmäisen asteen osuuskunnassa. Jäsenen äänimäärä voi
kuitenkin olla enintään kymmenkertainen toisen jäsenen äänimäärään
verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa, joiden sääntöjen mukaan jäsenistön
enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan "jäsen ja
ääni" -periaatteesta edelleen poiketa vapaasti.
Uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoitus voi olla myös
aatteellinen. Tarkoitus voidaan määritellä säännöissä esimerkiksi
osuustoiminta-aatteen edistämiseksi tai joksikin yleishyödyllisen tarkoituksen
edistämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskuntien etujärjestötyyppinen
yhteenliittymä tai kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja harjoittaa myös
taloudellista toimintaa.
Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksamansa osuusmaksun takaisin
(pääsääntöisesti) vuoden kuluttua meneillään olleen tilikauden
päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista
ylijäämää (OKL 10:1 §).
YHDISTYS
Yhdistykset harjoittavat yleensä aatteellista toimintaa. Yhdistys toimii
usein määrätyn ryhmän edunvalvojana. Se voi harjoittaa liiketoimintaa
toimintansa rahoittamiseksi.
YRITYSMUODOKSI OSUUSKUNTA
"Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärä eikä osuuspääoma ole
ennalta määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai
elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet
käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita,
jotka osuuskunta järjestää tytäryhtiönsä avulla tai muulla tavalla.
Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan
tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen
toteuttaminen."
Osuuskuntalaki 1 luku, 2 §
Osuustoiminta on ihmiskasvoista markkinataloutta. Osuuskunta on hyvä
yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee ihmisten yhteistyöstä eikä
pääomasijoituksista.
Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös
henkilöyhteisö.
Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema
yhteisyritys, jossa omistajat päättävät asioista tasa-arvoisesti
"jäsen ja ääni" -periaatteella, eivät omistusosuuden mukaan.
Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen, ei voiton
tavoittelu sijoitetulle pääomalle. Osuuskunta harjoittaa taloudellista
toimintaa jäsenten hyväksi. Hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityksen
toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen palveluja. Jäsenet voivat olla
asiakassuhteessa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina, tuottajina tai
palvelusten käyttäjinä.
Osuuskunnan perustamisen kynnys on matala, koska suuria alkupääomia ei
välttämättä tarvita. Yritysmuoto on myös joustava, koska siihen on helppo
ottaa uusia jäseniä ja siitä voi myös erota. Osuuskunta tarjoaa yksin
yrittämistä turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaalisen turvaverkon;
yhdessä ei ole yksin. Yhdessä yrittäen pienennetään yrittämisen riskiä ja
saadaan enemmän uskallusta.
Osuuskunta soveltuu monenlaisille toimialoille ja eri tyyppiseen toimintaan.
Osuuskuntia on tapana luokitella niiden tarkoituksen tai luonteen mukaan.
Perinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita osuuskuntia on totuttu kutsumaan
tuottajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeijerit ja -teurastamot) ja
kuluttajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuuspankit ja - kaupat).
Jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta osuuskunta toimii joko hankinta- tai
markkinointiosuuskuntana - tai se voi olla samanaikaisesti molempia.
Hankintaosuuskunnan tarkoituksena on hankkia jäsenilleen heidän
kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita, tavaroita tai
palveluita. Näin ollen osuuskauppakin on hankintaosuuskunta. Tyypillisiä
hankintaosuuskuntia ovat esimerkiksi maataloustuottajien osto- tai
koneosuuskunnat, kauppiaiden osto-osuuskunnat, elintarvikkeiden tai
kulutustavaroiden yhteishankintaosuuskunnat sekä vesi- ja energiaosuuskunnat.
Hankintaosuuskunnilla voi olla myös keräily-, jalostus- ja
markkinointitehtäviä.
Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden tai
palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein yrittäjiä, jotka keskinäisen
yhteistyön avulla hyötyvät osuuskunnasta yhteisen markkinoinnin tai
tuotemerkin avulla. Osuuskunta voi markkinoida esimerkiksi
yrittäjäjäsentensä käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja,
luomutuotteita taikka käsitöitä. Osuusmeijerikin on näin ollen
markkinointiosuuskunta.
Työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jonka henkilöjäsenet
ovat työsuhteessa osuuskuntaansa ja tarjoavat sen kautta omaa työpanostaan ja
osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Työosuuskuntakin toimii siis
hankintaosuuskuntana, joka hankkii jäsenilleen työtä tai työtilaisuuksia.
Työosuustoiminta on viime vuosina yleistynyt moderni yhteisyrittämisen muoto.
Työosuuskunta voi olla yhteen tai toisiaan täydentäviin toimialoihin
keskittynyt tai hyvinkin monitoimialainen yritys, joka vuokraa myös muiden kuin
jäsentensä työvoimaa.
Jäsensuhteen sijasta osuuskuntia luokitellaan yleisesti niiden toimialan
mukaan. Esimerkiksi uusosuuskuntarekisterissä (www.pellervo.fi/wuokko) muutamat
toimialat (mm. energiantuotanto, kulttuuriala, matkailu, sosiaali- terveys- ja
hyvinvointipalvelut, kylien kehittäminen, työ-, palvelu- ja
asiantuntijaosuuskunnat) on eroteltu omiksi pää- ja alaluokikseen ja
vastaavasti markkinointi- ja hankintaosuuskunnat luokiteltu niiden toimialan
mukaan.
Uusosuustoiminnaksi kutsutaan 1990-luvulla yleistynyttä pienosuustoimintaa,
osuustoiminnan "uutta aaltoa", joka on virinnyt sellaisille
toimialoille, joilla ei perinteisesti ole osuuskuntia ollut. Uusosuuskunnat
voivat olla yhtä hyvin henkilöstön omistamia työosuuskuntia, sosiaali- ja
terveysalan osuuskuntia, energiaosuuskuntia, markkinointiosuuskuntia kuin
hankintaosuuskuntiakin. Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain
puitteissa. Uusi osuuskuntalaki käyttää pienimmistä, korkeintaan kymmenen
jäsenen osuuskunnista nimitystä harvainosuuskunta.
hyvä hyödyntämiskelpoinen tuote- tai palveluidea (liikeidea)