|
2. OSUUSKUNNAN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSIÄ
Menestyminen vaatii sitoutumista
Menestyäkseen yrityksenä osuuskunta tarvitsee markkinoiden tarpeita
vastaavan liikeidean, perusteellista suunnittelua ja selkeät tavoitteet sekä
niihin sitoutuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien tai osuuskuntaan myöhemmin
jäseniksi liittyvien kannattaa kysyä itseltään, haluanko sitoutua pitkäksi
aikaa yhteisen yrityksen tavoitteisiin ja yhteisön etuun ennen omaa etuani,
muihin jäseniin, avoimuuteen ja "yrittäjän rooliin" vastaamaan
yrityksen kehittämisestä muiden kanssa. "Voihan siitä sitten erota"
- asenne ei ole hyvä lähtökohta; se johtaa ryhmän hajoamiseen ilman, että
ristiriitoja yritetäänkään ratkoa yhdessä.
Johtoon tarvitaan taitavat ja ahkerat henkilöt, jotka omaa etuaan
tavoittelematta hoitavat yhteisiä asioita tehokkaasti ja huolehtivat siitä,
että osuuskunnan talous pysyy kunnossa. Johdon ja jäsenten tiedot ja taidot
ovat henkinen voimavara, jolle osuuskunnan menestys rakennetaan. Mitä laajempaa
yhteinen osaaminen on, sitä paremmat ovat myös menestymisen mahdollisuudet.
Ilman jäsenten voimakasta tukea uuden osuuskunnan on vaikea toimia
menestyksellisesti.
Niin sanottu sisäinen yrittäjyys tai yrittävyys on huomattavasti laajempi
käsite kuin yrityksen tekninen pyörittäminen. Jokaisen jäsenen on toimittava
osuuskunnassaan yrittäjämäisesti, vaikka esimerkiksi työosuuskunnan jäsenellä
ei olisikaan työttömyysturvalain tulkinnan mukaista yrittäjästatusta. On
kuitenkin muistettava, että työosuuskunnan perustamisen ainoana motiivina ei
voi olla oikeus palkansaajan työttömyysturvan säilymiseen.
Yrittävyys tarkoittaa käytännössä yhteistyökykyä ja joustavuutta,
aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta toimia. Kaikkia näitä
ominaisuuksia tarvitaan myös toisen työnantajan palveluksessa työskenteleviltä.
Yrittävyys merkitsee myös sitoutumista yhdessä sovittuihin
laatukriteereihin ja sisäisiin pelisääntöihin. Osuuskunnan laatujärjestelmän
lähtökohdaksi ja huoneentauluksi sopii:
Meidän firma ei myy sutta eikä sekundaa, oli kyse sitten tuotteista,
palveluista tai pienimmistäkin keikkatöistä.
Sisäiset pelisäännöt paperille
Sisäisillä pelisäännöillä määritellään osuuskunnan toimintatavat.
Pelisäännöt luovat siten toimintakulttuuria ja helpottavat jatkossa myös
uusien jäsenten perehdyttämistä osuuskuntaan. Kaikkien osuuskunnan jäsenten
nähtävillä olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voi korjata, jos ne
ajan myötä eivät osoittaudu toimiviksi. Ne poikkeavat siis osuuskunnan
virallisista säännöistä, joiden muuttaminen vaatii kaupparekisterimuutosta.
Pelisääntöjen laadinta edellyttää yhteistä pohdintaa siitä, mitä
tahdotaan ja miten toimitaan. Esimerkiksi laatuasiat on syytä sopia
mahdollisimman tarkoin, ja kun ne on hyväksytty yhteisiin pelisääntöihin,
niistä on helppo pitää kiinni. Joskus kannattaa tehdä myös kirjalliset jäsensopimukset,
joissa voidaan sopia esimerkiksi toimitusvelvollisuus, toisin sanoen saako jäsen
myydä, ja missä tapauksessa saa myydä tuotteitaan tai palveluitaan ohi
osuuskunnan. Toimitusvelvollisuus eli jäsenen velvollisuus käyttää
osuuskunnan palveluksia voidaan kirjoittaa myös virallisiin sääntöihin, jos
jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat
kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta.
Yksi riidan siemen voi olla osuuskunnan yleiskuluihinsa perimät maksut. Jäsenen
osuuskunnasta esimerkiksi palkkana tai tuotteen hintana saama korvaus on eri
suuruinen kuin asiakkaalle lähtevä lasku. Hinnoitteluperusteet ja yleiskulujen
osuus on siis syytä sopia etukäteen.
Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan aktiivisia, toiset passiivisia,
saattavat tehtävät kasaantua samoille henkilöille. Siksi tehtävät ja työvelvollisuudet
kannattaa panna kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä, että yksi ja
sama henkilö "joutuu" aina keittämään kokouskahvit.
Jokaisella osuuskunnalla on oma arvomaailmansa, vaikka toimintaa ohjaavatkin
osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo,
oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys,
avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Näiden
arvojen pitäisi olla jokaisen osuuskunnan käytännön toiminnan johtotähtenä.
Yrityksen arvoihin voidaan toki lisätä vaikkapa sisäinen yrittäjyys,
asiakastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatukriteerit jne. On tietenkin
muistettava, etteivät huoneentauluksi kirjoitetut arvot merkitse mitään,
ellei niiden mukaan myös toimita.
| Haasteista menestystekijöiksi |
|
 Erilaisuus: hyväksytään ja valjastetaan hyötykäyttöön
Yhteistyön ongelmat: ratkaistaan ja tullaan entistä vahvemmiksi
Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto: kehitetään vuorovaikutustaitoja
|
Toimiva ryhmä
Osuuskunta ei ole helppo yritysmuoto, sillä yrityksen demokraattinen päätöksentekotapa
luo omat haasteensa ja erilaisten ihmisten toimiminen ryhmässä voi tuoda
ongelmia. Erityisesti työosuuskunnan perustajat haluavat yrityksen, jossa he
voivat osallistua tasa-arvoisina yrityksen toimintaan ja vaikuttaa itse työaikoihinsa
ja työnsä sisältöön.
Yritystä perustettaessa on syytä keskustella avoimesti jäsenten käsityksistä
siitä, millainen johtajuuskäytäntö on ryhmälle sopivin. Osa jäsenistöstä
saattaa odottaa vahvan henkilön nousemista ryhmän luotsaajaksi, osa taas
haluaa sanoa sanansa joka asiassa.
Asiakkaisiin nähden osuuskuntalaisten on pystyttävä toimimaan työryhmänä
yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmällä pitää olla yhteisesti päätetyt
päämäärät, ja jokaisella sen jäsenellä omat tehtävänsä. Asiakkaisiin päin
osuuskuntaa tai sen työryhmää edustamaan voidaan valita erikseen yksi jäsen,
jos koetaan, että asiakkaat asioivat mieluiten yhden henkilön kuin tiimin
kanssa. Lisäksi kannattaa pohtia työnjohdon tarpeellisuutta tiimissä: sisäistä
kyräilyä saattaa vähentää se, että yhdelle jäsenelle annetaan työnjohdollinen
tarkastus- ja valvontavastuu. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on
toiminnan tehostamisesta ja laadun valvonnasta kaikkien puolesta, ei arvojärjestyksestä.
Ryhmän "elämänkaareen" kuuluu alkuinnostuksen jälkeen väistämättä
kriisejä, pettymyksiä ja ongelmia, kun erilaisten ihmisten odotukset,
ajatukset ja tunteet alkavat törmäillä. Ryhmän elinikä riippuu siitä,
miten ongelmat kyetään ratkaisemaan. Jos vaikeuksista selviydytään, pystytään
yhteisiä pelisääntöjä hiomaan entistä yhteistyökykyisempinä.
Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka muuttuu jatkuvasti. Mikään ryhmä ei
ole ikuinen. Yrityksenä terve osuuskunta voi toimia kuitenkin vuosikymmeniä,
vaikka sen jäsenistö on läpikäynyt keskinäisessä suhteessaan monenlaisia
vaiheita symbioosista itsenäistymiseen ja vieraantumiseenkin. Tämä edellyttää
kuitenkin, että yksilölle on suhteellisen pysyvää etua osuuskunnan jäsenyydestä.
| Ryhmän
elämänkaarii |
|
Innostus
Kuherruskuukausi
Kriisit, pettymykset, raadollisuuden paljastuminen
Realiteettien ja inhimillisyyden tunnustaminen; välirikot ja luovuttaminen
mahdollisia
Ongelmien ratkaisu
Pelisääntöjen hiominen
Tavoitteellinen yhteistyö
|
| Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä: |
|
hyvä liikeidea, joka vastaa markkinoiden tarpeisiin
jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin ja
-tapoihin
taitava johto ja vastuunsa tunteva hallinto
rahoitus taattu
perusteellinen suunnittelu ja budjetointi
tarkka toteutus ja tehokas seuranta
markkinointi kunnossa
hinnoittelu kohdallaan
elävät pelisäännöt
tinkimätön laatu
jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus
nopea reagointi muutoksiin
kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmat
kyky asettaa kokonaisuuden edut henkilökohtaisten välittömien etujen
edelle = osuustoiminnallinen ajattelutapa
kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä
|
Työosuuskuntakin on yritys
Myös työosuuskunnat ovat yrityksiä, joiden toiminnan on perustuttava
liiketaloudellisesti terveelle pohjalle, ja niillä on oltava edellytykset
kannattavaan toimintaan.
Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka tarkoin toiminta on suunniteltu etukäteen
ja miten yrittäjämäistä toiminnan kehittäminen on. Kaikkien jäsenten
sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin on työosuuskuntien selkein menestystekijä.
Työosuuskunnat kohtaavat samankaltaisia ongelmia kuin pienyritykset yleensä.
Pieni aloituspääoma johtaa helposti rahoitusongelmiin. Ylimääräisenä
vaikeutena saattaa olla yhteistyön ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Pelisääntöjä
kannattaakin hioa pitkään, jotta löytyy yksimielisyys siitä, mistä on kyse
ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että pelisääntöjen toimivuutta
seurataan ja niitä korjataan, kun olosuhteet sitä edellyttävät. Yhteistyö
saattaa osoittautua uskomattoman vaikeaksi varsinkin, jos osuuskunnan perustajat
ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia. Pitkään palkkatyössä olleella
saattaa olla vaikea oppia yrittäjämäistä asennetta ja totuttelu työnantajan
rooliin voi viedä aikansa.
Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat työosuuskunnalla, joka toimii
yhdellä tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen työosuuskunta
menestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva
johto.
| Työosuuskuntien kohtaamia ongelmia: |
|
imago-ongelmat ja ympäristön ennakkoluulot: "työttömien
puuhastelua"
sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset ja passiiviset jäsenet
pääoman puute
yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute; on totuttu palkkatyöhön
liikeidean hataruus
taloushallinnon puutteelliset taidot
kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa; markkinointi kangertelee
toimiminen liian monella toimialalla ja hajanaisesti
demokraattisen päätöksenteon vaikeus
|
| Työosuuskuntien
etuja: |
|
matala kynnys yrittämiseen, harjaantuminen yrittäjyyteen
vähäinen pääoman tarve
rajattu taloudellinen vastuu
oikeus työttömyysturvan säilymiseen (seitsemän jäsentä tai enemmän)
keino työllistää itse itsensä, omaehtoisesti
mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja pysyä työn syrjässä kiinni
sosiaalinen turvaverkko; yhdessä et ole yksin
yhteistoiminnan ja verkostoitumisen tuomat edut
vaihtoehto harmaalle taloudelle
työn tilaajalle helppoa; vain yksi lasku maksettavana
|
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava>
|
