|
4. TALOUS
TASAPAINOON
Talouden tuntemus on yksi osuuskunnan menestymisen tärkeimmistä
edellytyksistä. Jos perustajajäsenten joukossa ei ole riittävää
asiantuntemusta, kannattaa ottaa ulkopuolinen tili- tai kirjanpitotoimisto
hoitamaan kirjanpitoa ja muuta laskentatointa.
Yksikään yritys ei käynnisty ilman rahaa. Alussa yritykseen täytyy saada
alkupanostukseksi joko omaa tai vierasta pääomaa tai kumpaakin. Vieraan pääoman
yrittäjä joutuu maksamaan korkoineen takaisin. Omalla rahoituksella on merkittävä
etu vieraaseen pääomaan verrattuna: sen aiheuttamissa kustannuksissa voidaan
joustaa eikä sitä tarvitse lyhentää.
Talouden tulos, ylijäämä, syntyy tulojen ja menojen erotuksena.
Panosmarkat ovat edellytys tuottojen saannille. Se, joka ei panosta, ei voi
odottaa tulostakaan. Kannattavuuteen ei kuitenkaan riitä se, että tehdään
oikein (tehokkaasti), vaan lisäksi on tehtävä oikeita asioita (markkinat ja
tuotteet).
Ennen hankkeeseen ryhtymistä on syytä punnita tarkoin liikeidean
realistisuus. Tulosbudjetteihin kahdelle ensimmäiselle vuodelle kerätään
arvioita realistisista tuotoista ja kuluista ja otetaan huomioon sekä
mahdolliset korkokulut että kaluston vanheneminen.
Arvioitaessa budjetin lukuja on hyvä pitää mielessä vanha totuus siitä,
että ihmismielellä on taipumus arvioida kulut liian pieniksi ja tuotot liian
suuriksi. Hyvä on myös muistaa, että toiminnan alkuvaiheessa on vain menoja.
Tulot tulevat vasta myöhemmin.
Osuuskunnan toiminnan kannattavuuden selvittäminen tapahtuu laskemalla
myyntikatetarve, laatimalla myynti- ja myyntikatebudjetti sekä yhdistämällä
ne tulosbudjetiksi.
Myyntikatetarpeen määrittely
Minimimyyntikatetarve laskemalla saadaan selville se markkamäärä, jolla
yritys saavuttaa 0-tuloksen. Ei tule voittoa mutta ei tule tappiotakaan.
Myyntikatetarvetta laskettaessa tavanomainen tuloslaskennan kaava käännetään
ylösalaisin. Näin saadaan perustamisvaiheen minimitulostavoite seuraavasti:
MINIMITULOSTAVOITE (ennen veroja)
+ Poistot (vähintään lainojen lyhennysten suuruisina)
= RAHOITUSTULOSTARVE
+ vieraan pääoman korot
+ (verot, joita tässä ei huomioida, kun tulos on +/- 0)
= KÄYTTÖKATETARVE
+ toiminnan kiinteät kulut
+ vuokrat
+ kiinteät palkat sivukuluineen
= MYYNTIKATETARVE
|
+/- 0 euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
|
Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen
Myynti- ja myyntikatebudjetit voidaan laatia joko esim. tuotteittain,
asiakkaittain tai kuukausittain seuraavasti:
NETTOLIIKEVAIHTO (alvton hinta)
- muuttuvat kulut
-- raaka-aineet ja muut ostot
-- muuttuvat työpalkat sivukuluineen
-- muut muuttuvat kulut
= MYYNTIKATE |
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa |
_____ euroa
_____ euroa yhteensä
_____ euroa |
Tulosbudjetin laatiminen
TULOSBUDJETTI
LIIKEVAIHTO
- muuttuvat kulut
MYYNTIKATE
- kiinteät kulut
- kiinteät palkat sivukuluineen
- vuokrat
-- muut kiinteät kulut
KÄYTTÖKATE
- vieraan pääoman kulut
- verot
RAHOITUSTULOS
- poistot
NETTOTULOS |
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
|
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa yhteensä
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa |
Hankkeen alkuvaiheen rahoitus
Uuden yrityksen käynnistämiseen tarvitaan työtä ja aikaa, eikä uusi
osuuskunta säästy pakollisilta hankinnoilta. Alkupääoman tarve riippuu siitä,
mitä yritys todella tarvitsee päästäkseen liikkeelle. Palvelu- ja käsityöalojen
osuuskunnat tai hankintaosuuskunnat saattavat selvitä pieninkin investoinnein.
Tuotannollinen toiminta vaatii suurempaa määrää pääomaa. Kuitenkin
pienenkin yrityksen rekisteröinti-, vuokra-, puhelin- ja postikulut nielaisevat
rahaa ennen kun tuotteista saatavia tuloja tippuu kassaan.
Rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi
Yritystä aloitettaessa rahan lähteitä ovat omat ja/tai vieraat sijoitukset
ja/tai avustukset. Liikkeellelähdön onnistumiseksi rahan lähteiden täytyy
kattaa rahan tarve. Rahaa tarvitaan usein enemmän kuin kustannuksia
arvioitaessa on osattu ottaa huomioon.
| Osuuskunnan mahdollisia investointeja ovat: |
| |
 Liiketila (vuokravakuudet, remonttikulut) |
| |
Koneet ja kalustot (ostohinta tai vuokraushinta, asennus, kuljetus, korjaus) |
| |
Irtaimisto ja sisustus (konttorikalusteet, konttoritarvikkeet, muut
tarvikkeet) |
| |
|
| Osuuskunta tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi, johon kuuluvat: |
| |
Perustamiskulut (perustamisilmoitus, käsittelymaksu 285 euroa v. 2002) |
| |
Alkumainonta (ilmoitukset, mainoskirjeet, käyntikortit jne., lähetyskulut) |
| |
Vuokra |
| |
Mahdolliset palkat (palkat ja palkkojen sivukulut) |
| |
Kassa |
| |
Alkuvarasto |
| |
Muut ennakot |
| |
|
| Omia sijoituksia voivat olla: |
| |
Osuuspääoma (osuudet ja mahdolliset lisäosuudet) |
| |
Omat koneet ja kalusto |
| |
Muu oma sijoitus, esim. lainat jäseniltä |
| |
|
| Vierasta rahaa voivat olla: |
| |
Lainat pankeilta ja erityisluottolaitoksilta (Finnvera Oy) |
| |
Shekkitililuotot |
| |
Lainat tavaran toimittajilta (ostovelat) |
| |
Muu rahoitus (esim. avustukset, TE-keskukset) |
Kassabudjetti
Rahan riittävyyttä seurataan kuukausittaisella kassabudjetilla.
Kassabudjettiin kerätään kassaan tulevat maksut (myyntitulot, muut liiketulot
ja ylimääräiset tulot) yhteensä. Samoin kerätään kassasta maksettavat
kulut (arvonlisävero, ostot, palkat, ennakonpidätykset ja sotumaksut,
TEL-maksut, muut lakisääteiset vakuutusmaksut, lomarahat, muut henkilöstökulut,
vuokrat, muut kiinteät kulut, korkokulut, verot, mahdolliset investoinnit ja
lainojen lyhennykset) yhteen. Kassaan tulevista maksuista vähennettynä
kassasta menevät maksut ilmoittavat rahoitustarpeen, sen mitä alkukassasta ja
mahdollisista luottojen lisäyksistä täytyy rahaa löytyä, jotta yrityksen
rahat riittäisivät aina kuluihin.
Omaa rahaa tarvitaan
Yritys rahoittaa toimintaansa tulorahoituksen lisäksi siis omalla pääomalla,
vieraalla pääomalla ja avustuksilla. Avustuksista on huomattavaa apua
yritystoiminnan alussa, mutta yritystoiminnan kannattavuus ei voi olla
avustusten varassa.
Oma pääomaa yrityksessä voi olla oma sijoitettu pääoma, tuloksen kautta
syntynyt ja yritykseen verojen maksun jälkeen jätetty pääoma sekä
omaisuuden arvonnousujen kautta syntynyt pääoma. Perinteisesti pienet
yritykset lisäävät omaa pääomaansa tuloksestaan. Oma pääoma on yrityksen
puskurivarasto, jota aloitettaessa on oltava tarpeeksi. Yrityksen oma pääoma
on riskinottoa varten. Sen riittävyys tulee esiin aina uusia riskejä
kohdattaessa.
Yritystoiminnan käynnistämiseen sitoutuu paljon jäsenien työtä.
"Hikipääomalle" on käyttöä ennen kuin tuottoja tulee, mutta myös
rahallista panostusta tarvitaan, jotta osuuskuntamuotoiseenkin yritystoimintaan
sitouduttaisiin. Jos ei ole mitään hävittävää ja vain vähän voitettavaa,
miksi yrityksestä välitettäisiin? Tämä on ollut monen aloittelevan
osuuskunnan kompastuskivi; vähäisellä pääomalla ja "riskittömästi"
perustetulla yrityksellä ei riitä toimintaan tarvittavaa käyttöpääomaa.
Osuuskunnan perustajien kannattaa miettiä tarkkaan osuusmaksun suuruus. Se määrätään
usein liian alhaiseksi, koska osuuskuntalaki ei määrää osuuskunnan vähimmäispääomaa.
Mitä suurempi on oman rahoituksen osuus, sitä helpompaa on löytää
hankkeelle myös ulkopuolista rahoitusta.
Mistä vierasta pääomaa?
Toiminnan käynnistysvaiheessa osuuskunnan jäsenet saattavat joutua
lainaamaan osuuskunnalle omia varojaan. Omistajien lainat maksetaan takaisin
osuuskunnan toiminnan päästyä kunnolla vauhtiin. Lainojen ehdot määritellään
tarkasti ja lainasta tehdään kirjallinen sopimus.
Ulkopuolista rahoitusta tarjoavat pankit ja rahoitusyhtiöt.
Erityisrahoituksen myöntäjiä on joukko valtion rahoituksella toimivia yhteisöjä.
Starttiraha
Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joka myönnetään yrittäjäksi ryhtyvälle hänen toimeentulonsa turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Starttirahaa voidaan työttömien työnhakijoiden lisäksi myöntää muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta ja kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyville. Starttirahan myöntäminen viimeksi mainituille henkilöille ei edellytä työnhakijaksi rekisteröitymistä eikä myöskään työnhakusuunnitelman tekemistä.
Työllisyyspoliittinen avustus
TE-keskusten työvoimaosastot voivat myöntää työllisyyspoliittista avustusta uusosuuskunnan perustamiseen. Uusosuuskunnalla tarkoitetaan työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointiin, työtilaisuuksien hankkimiseen tai järjestämiseen sekä yhteisön yhdistys- ja kaupparekisteriin merkitsemiseen.
Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää enintään 75 % avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien kustannuksiin, jotka aiheutuvat työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinoinnista, työtilaisuuksien hankkimisesta tai järjestämisestä sekä yhteisön yhdistys- ja kaupparekisteriin merkitsemisestä.
TE-keskus maksaa avustuksen maksujaksoittain jälkikäteen sille toimitetun maksatushakemuksen perusteella.
Työllisyyspoliittinen avustus korvasi vuoden 2007 alusta uusien hankkeiden osalta projektituen ja omatoimisuusavustuksen.
Pankit
Pankin luotonannon muotoja ovat yleisemmin tililuotot sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset
luotot. Hyväkään liikeidea ei riitä vakuudeksi, vaan pankki edellyttää
lainoilleen reaalivakuuksia. Yritysluotoissa vakuudet ovat yleisemmin
kiinnityksiä, osakekirjoja tai talletuksia. Finnvera Oyj voi antaa takauksia
lainojen vakuudeksi.
Usein lainaan tarvitaan myös yrittäjien henkilökohtainen takaus. Henkilötakauksissa
riski koskettaa takaajien henkilökohtaista omaisuutta. Omavelkaisessa
takauksessa velka voidaan sen eräännyttyä vaatia suoraan takaajalta, eikä päävelallisen
maksukyvyttömyyttä tarvitse selvittää.
Lainapäätöksiä tehdessään pankit katsovat yrityksen menestymistä
(rahoitustulos, minkälainen tulevaisuus), vakuusasemaa, sitä mitä asiakas
tuottaa pankille kokonaisuudessaan (raha-asioitten keskittäminen), yrittäjäluonnetta
(tavoitteellisuutta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja päätöksentekokykyä)
sekä sitä, ovatko lainanhakijoiden omat talousasiat kunnossa (luottotiedot).
Mikäli lainanoton jälkeen yritystoiminnassa tulee esiin odottamattomia
ongelmia, on muutoksista hyvä kertoa pankille.
Rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt
Rahoitusyhtiöt rahoittavat koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa
osamaksurahoituksella tai leasing-rahoituksella (laitteen vuokraaminen). Leasing
soveltuu myös tuotannollisten investointien rahoittamiseen. Luoton vakuutena on
yleensä rahoituksen kohteena oleva kone. Leasing-rahoitus ei sido vakuuksia,
joita aloittavalla yrityksellä on usein niukasti. Leasing-vuokrat voi vähentää
verotuksessa.
Osuuskunnalla on myös mahdollisuus takaisinlainata rahastoituneita TEL- ja
LEL -eläkevakuutusmaksuja.
Erityisrahoituksen vaihtoehtoja
Valtio edistää pienten yritysten toimintaa neuvonnan ja koulutuksen lisäksi
myöntämällä rahallisia yritystukia. Tuki riippuu usein yrityksen
sijaintipaikkakunnasta ja toimialasta. Avustusten ja tukien saantimahdollisuus
kannattaa selvittää ennen yrityksen perustamista.
Keksintösäätiö myöntää rahoitustukea keksintöjen patentointiin,
tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen sekä yksityishenkilöille että
pienyrityksille.
Teknologian kehittämiskeskus Tekes rahoittaa yritysten tutkimus- ja
tuotekehityshankkeita avustuksin ja lainoin.
Yleensä tuki täytyy anoa ja päätös tuen hyväksymisestä tulla ennen
hankkeeseen ryhtymistä. Useat niistä myös maksetaan jälkikäteen
toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustukset voivat tukea yritystoiminnan
alkua, mutta yrityksen kannattavuus ei voi olla avustusten varassa. Yritystuista
saa lisätietoja Internetistä (www.yrityssuomi.fi).
Työvoimatoimistot myöntävät työttömille yrittäjiksi ryhtyville
starttirahaa. Tukea voidaan myöntää enintään 10 kuukauden ajaksi. Hakijalta
edellytetään yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa
koulutusta. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana.
Starttirahaa ei voida myöntää, jos yritystoiminta on jo alkanut.
Jos jäsen on työsuhteessa osuuskuntaansa (jos omistusosuus jää alle 15
prosentin - eli seitsemän jäsentä tai enemmän - jäseniä ei katsota yrittäjiksi),
ei osuuskunnan jäsenellä ole mahdollisuutta saada starttirahaa. Lisätietoja
starttirahasta saa työvoimatoimistoista.
Omatoimisuusavustus
Työttömien perustamalle osuuskunnalle, jonka tarkoituksena on järjestää
työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille, voidaan myöntää
omatoimisuusavustusta. Omatoimisuusavustuksen myöntämisen ehtona on, että
osuuskunnan perustamishetkellä jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on työttöminä
työnhakijoina.
Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää:
1) tiloista aiheutuviin käyttökustannuksiin (mm. vuokra-, sähkö-, lämmitys-
ja vesikulut);
2) vähäisiin kone-, laite- ja tarvikehankintoihin (esim. kaluste-, puhelin-
ja atk-laitteet sekä toimistotarvikkeet);
3) osuuskunnan jäsenilleen järjestämästä koulutuksesta aiheutuviin
kustannuksiin;
4) työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin sekä
työttömille tarkoitettujen työpaikkojen hankkimisesta ja järjestämisestä
aiheutuviin kustannuksiin;
5) toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannuksiin;
6) rekisteröinnistä aiheutuviin kustannuksiin.
Uusosuuskunnalle omatoimisuusavustusta voidaan myöntää enintään kuuden
kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien. Avustuksen määrä on enintään
75 prosenttia avustettaviksi hyväksyttyjen kustannusten toteutuneesta kokonaismäärästä.
Omatoimisuusavustuksen myöntää se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka
toimialueella osuuskunnalla on kotipaikka. Avustusta haetaan kirjallisesti ja
TE-keskukselle toimitettavaan hakemukseen liitetään kopio osuuskunnan
perustamiskirjasta.
Tarkempia tietoja ja hakemuslomakkeita saa työvoima- ja elinkeinokeskusten
työvoimaosastoilta. Valtioneuvoston asetus työllisyysasetuksen muuttamisesta löytyy
sivulta www.finlex.fi/linkit/sd/20011466.
Finnveran rahoitus uusille osuuskunnille
Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yrityksen
kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä uusien yritysten
perustamista.
Finnvera toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä yritysrahoittajana
tiiviissä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on näin ollen
hankkeissa yleensä osarahoittajana.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikille toimialoille lukuun ottamatta
varsinaista maatilataloutta ja rakennustoimintaa.
Rahoitusratkaisuja edeltää aina yrityksestä tehtävä yritystutkimus,
jossa arvioidaan yrityksen liikeideaa, kilpailukykyä ja
menestymismahdollisuuksia.
Finnvera Oyj voi myöntää rahoitusta uusosuuskunnille samoilla
periaatteilla kuin muillekin yrityksille. Yrityksen tulee täyttää kannattavan
liiketoiminnan edellytykset ja yrittäjän henkilökohtaisen talouden on oltava
kunnossa. Lisäksi yrittäjän tulee osallistua yrityksen toimintaan täysipäiväisesti
ja ansaittava siitä toimeentulonsa.
Parhaiten Finnveran tuotteista osuuskunnille soveltuvat takaukset ja
lainoista Investointi- ja käyttöpääomalaina sekä Kehittämislaina.
Pienlainatuotteet; Pienlaina ja Naisyrittäjälaina ovat mahdollisia, kun
yrityksen henkilömäärä on alle 5 henkilöä. Rahoitusratkaisut ovat aina
hankeen mukaan räätälöityjä, joten kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään
Finnveran aluekonttoriin mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja kartoitettaessa.
Finnveratakaus on tarkoitettu vakuudeksi kaikkiin yrityksen
rahoitustarpeisiin. Se sopii pk-yrityksille sekä erityisin perustein myös
suuryrityksille.
Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville
yrityksille. Kuluttajapalveluja tarjoavien yritysten käyttöpääomaluottoja ei
voida taata. Pientakaus auttaa pk-yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina-
ja takauspäätöksiä.
Finnveran Kasvutakaus on EIR:n (Euroopan investointirahasto) tukema
investointien ja kasvun rahoitukseen liittyvä takaus, joka on tarkoitettu
pankki- ja vakuutusyhtiöluottojen vakuudeksi.
Pääomatakuu on sijoittajalle myönnettävä vakuus, joka kattaa
pk-yritykseen tehtävän pääomasijoitukseen liittyvän tappioriskin.
Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu sekä uusille että jo
toimiville yrityksille erilaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien sekä
kasvun aiheuttamien käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen.
Kehittämislaina on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yritysten merkittävien
kehittämishankkeiden rahoittamiseen (mm. tuote- ja menetelmäkehitys, tieto-
tai laatujärjestelmien uudistaminen tai tuotteiden kaupallistaminen).
Pienlaina on tarkoitettu erityisesti pienen, alkavan tai jo toimivan
yrityksen toiminnan rahoittamiseen. Yrityksen henkilömäärä voi olla enintään
viisi henkilöä.
Naisyrittäjälaina on tarkoitettu yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina
ja jota nainen johtaa. Yritys voi olla toimintansa aloittava tai toimiva yritys,
joka työllistää enintään viisi henkilöä.
Lisätietoja: Finnveran valtakunnallinen vaihde 0204 6011 tai www.finnvera.fi
EU:n tuet ohjelmakaudella 2007-2013
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuet
Ohjelmakaudella 2007 - 2013 maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ohjelma kattaa toimenpiteet maaseudun kehittämiseksi Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma jakautuu neljään toimintalinjaan. Nämä ovat maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä Leader-toimintatapa.
TE-keskusten maaseutuosastot voivat myöntää rahoitustukea maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita tukevan, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavan yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen tai laajentamiseen. Tukea voi saada investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin.
Rahoitustuen piiriin kuuluvat maatalouden yhteydessä harjoitettava muu yritystoiminta, esimerkiksi matkailu ja vapaa-ajanpalvelujen tuottaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden jatkojalostus, käsi-, koti- ja pienteollisuus, teollisuuden alihankinta jne sekä muiden maaseudulla sijaitsevien, alle kymmenen henkeä työllistävien mikroyritysten harjoittama vastaava yritystoiminta.
Tukihakemuksia voi jättää TE-keskusten maaseutuosastoille alkukesästä 2007 alkaen. Lisätietoja ohjelmasta Internet-osoitteista www.maaseutu.fi. Maaseudun toimintaryhmät löytyvät Internet-osoitteesta. www.maaseutuplus.fi.
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritystuet
Uudella ohjelmakaudella 2007 - 2013 Euroopan aluekehitysrahasto tukee alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita. EU-ohjelma-alueet ovat Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomi.
Yrityksille tarkoitettuja avustusmuotoja ovat yrityksen kehittämisavustus ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus. Em. asetuksen voimaansaattaminen riippuu uuden ohjelmakauden alkamisesta. Yritystukia haetaan lähimmästä TE-keskuksesta. Lisätietoja saa Internet-osoitteesta www.te-keskus.fi.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelma
Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007 - 2013 kahta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta tukevaa ohjelmaa. Nämä ovat Manner-Suomen ESR-ohjelma ja Ahvenanmaan ESR-ohjelma.
ESR-ohjelma jakaantuu rakenteellisesti valtakunnalliseen osioon ja alueellisen osioon. Valtakunnallisen osion mukaisia toimia toteutetaan koko maassa. Alueellista osiota toteutetaan NUTS II -tason suuralueilla (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi).
Ohjelmaa toteutetaan neljän toimintalinjan avulla:
Toimintalinja 1
- työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen
Toimintalinja 2
- työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy
Toimintalinja 3
- työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen
Toimintalinja 4
- jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa.
Lisätietoja ESR-rahoituksesta saa tietoa Internet-osoitteesta www.esr.fi.
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava
>
|
