|
7. VEROTUS
Osuuskunnan tulot ja verot
Elinkeinotulo verotetaan EVL:n (laki elinkeinotulon verottamisesta) säännösten mukaan. Osuuskunnat ovat tässä suhteessa periaatteessa samassa asemassa kuin osakeyhtiöt. Eräitä poikkeuksia kuitenkin on. Verotuksessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut säädetyt erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi. Elinkeinotoiminnan tulos on verovuoden tuottojen ja kulujen erotus. Verot eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia; verottaja katsoo, että verot ovat yhteiskunnan osuus yritysten voitosta/ylijäämästä.
Verotettava tulo
Kun kirjanpidossa on kaikissa suhteissa noudatettu elinkeinotulon verottamisesta annettuja määräyksiä ja kun siinä on kustannuksina mukana myös tilikaudelle kuuluvat verot (ja mahdolliset verovapaat tuotot on vähennetty), on lopputulos sama kuin osuuskunnan verotettava tulo ilman tuloveroja. Kun siihen lisätään tilikaudelle kuuluvat ja tuloslaskelmaa rasittavat (netto-) verot, saadaan tilikauden verotettava tulo. Vuodesta 2005 lähtien on tulosta maksettu veroa 26 prosenttia aiemman 29 prosentin sijaan.
Verouudistus
Yhteisöverokanta aleni vuonna 2005 kolme prosenttiyksikköä. Yhteisöverokantaa sovelletaan pääasiassa osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, mutta myös muihin yhteisöihin, kuten keskinäisiin vakuutusyhtiöihin ja säästöpankkeihin. Verovuoden muodostaa se tilikausi, joka on kalenterivuoden aikana päättynyt.
Pääomatulojen verokanta ja korkotulojen lähdeverokanta on alennettu 29 prosentista 28 prosenttiin. Tämä merkitsee yhteisöverokannan ja pääomatulojen eriyttämistä toisistaan, sillä ne olivat samalla tasolla vuoteen 2005.
Yhteisöveron hyvitysjärjestelmä on kumottu. Osuuskunnan ja osakeyhtiön maksamaa veroa ei siis enää hyvitetä jäsenen ja osakkaan verotuksessa. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään liittyneet veroylijäämät, joita yrityksille on vuosittain vahvistettu, poistuvat uudistuksessa kokonaan. Uudessa järjestelmässä veroylijäämille ei ole tarvettakaan, kun osingonjaon (osuuspääoman koron) perusteella määräytyvästä tuloveron vähimmäismäärästä luovutaan.
Käyttämättömien yhtiöveron hyvitysten voimassaoloajaksi on säädetty 10 vuotta. Koska nämä hyvitykset ovat luonteeltaan verosaamisia valtiolta, ne säilyvät voimassa myös uudistuksen jälkeen.
Pörssiyhtiön jakamat osingot
Yksityishenkilön saamista osingoista verotetaan 70 prosenttia pääomatulona. 30 prosenttia on verovapaata tuloa. (Vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa prosenttiluvut ovat 57 ja 43.) Osinkoa pidetään pääomatulona yhtiön nettovarallisuudesta riippumatta. Kun osingosta on 70 prosenttia veronalaista pääomatuloa, osingonsaaja maksaa pörssiosingosta veroa 19,6 prosenttia (28 % x 70/100). Laskennallisesti yhtiön ja osakkeenomistajien kokonaisverorasitus muodostuu 40,5 prosentiksi seuraavan laskelman mukaan:
| Pörssiyhtiön verotettava tulo |
1 000 |
| Yhtiön vero 26 % |
260 |
| Jaettava osinko |
740 |
Veronalaista pääomatuloa 70 %
|
518 |
| Pääomatulon vero 28 % |
145 |
| Verot yhteensä 260 + 145 = 405 eli 40,5 % pörssiyhtiön verotettavasta tulosta. |
|
Muiden yhtiöiden jakamat osingot
Näihin osinkoihin sovelletaan verotuksessa edelleen jakoa pääomatulo-osinkoihin ja ansiotulo-osinkoihin. Jako perustuu osakkeiden niin kutsuttuun matemaattiseen arvoon.
Jos osingon määrä on enintään 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, osinko on saajalleen (verovelvollisuuskohtainen) verovapaata 90 000 euroon saakka vuodessa.
Jos 9 prosentin tuoton mukaan laskettujen osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, rajan yli menevästä osasta 70 prosenttia (57 % 2005) on pääomatuloa. Loppuosa eli 30 prosenttia on verovapaata tuloa (43 % 2005).
Jos taas osinko ylittää 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, rajan ylittävästä osasta 70 prosenttia (57 % 2005) verotetaan ansiotulona. Loppuosa eli 30 prosenttia on verovapaata tuloa (43 % 2005).
Osuuskuntien voitonjako
Jos osuuskunnan tilikausi on päättynyt 31.12.2004 tai myöhemmin yhtiöveron hyvitysjärjestelmää ei enää sovelleta.
Hyvitysjärjestelmästä luopumisesta seuraa, ettei osuuspääoman korkoa jakavalle osuuskunnalle enää määrätä osuuspääoman koron perusteella täydennysveroa. Tämän takia veroylijäämällä ei enää ole merkitystä, koska osuuskunnan maksama vero ei enää vaikuta voitonjaon verotukseen.
Osinkotuloihin ja osuuspääoman korkotuloihin liittyvät viimeistään verovuonna 2004 syntyneet käyttämättömät hyvitykset voidaan hyvitysjärjestelmästä luopumisesta huolimatta hyödyntää nykyisessä kymmenen vuoden määräajassa.
Osuuspääoman koron saajan verotus
Yhteisön saama osuuspääoman korko on verovapaa omistusosuudesta riippumatta (EVL 6.a § 3. mom.). Verovapaussäännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran 2005 nostettavaan osuuspääoman korkoon (eli yleensä jaettu tilikaudelta 1.1.–31.12.04).
Jos osuuskunnan omistamat osuudet kuuluvat sijoitusomaisuuteen, niistä saadut osuuspääoman korot ovat kuitenkin veronalaisia.
Osuuskunta osingon saajana
Pääsäännön mukaan osuuskunnan kotimaiselta osakeyhtiöltä saama osinko ei ole veronalaista tuloa, mikäli osakkeet kuuluvat muuhun kuin sijoitusomaisuuteen (EVL 6.a §).
Julkisesti noteeratulta osakeyhtiöltä saadusta osingosta 75 prosenttia on kuitenkin veronalaista tuloa, jos osuuskunta ei omista osinkoa jaettaessa välittömästi 10 prosentin osuutta osinkoa jakavan osakeyhtiön osakepääomasta.
Siirtymäsäännön mukaan 2005 yhteisön saamia osinkoja verotetaan 75 prosentin sijasta 60 prosentin tasoisesti.
Yksityishenkilö osingon saajana
Osuuskuntien jakama osuuspääoman korko on yksityishenkilöille 70 prosenttisesti veronalaista tuloa (yksityishenkilön vuonna 2005 saamia korkoja verotetaan 57 prosentin mukaan).
Osuuspääoman korot ovat kuitenkin kokonaan verovapaita 1 500 euroon saakka (verovelvollisuuskohtainen). Ylimenevä osa on 70-prosenttisesti veronalaista.
Ei-pörssiyhtiöiden osakkaille verovapauden yläraja on 90 000 euroa. Käytännössä kulutusosuuskuntien osuudet ovat määrältään niin pienet, että osuuspääoman korko jää näissä osuuskunnissa kokonaan verovapaaksi. Poikkeuksen muodostavat maatalouden osuuskunnat, joissa osuuspääoma usein on suuri, koska osuudet merkitään toimitettujen tuotteiden määrän perusteella. Osuuspääoman korko verotetaan näissä osuuskunnissa maatalous- tai metsätulona. Näiden osuuskuntien jäseniä ei siis aina kohdella verotuksessa tasavertaisesti muiden osuuskuntien jäsenten ja ei-pörssiyhtiöiden osakkaiden kanssa.
Ylijäämänpalautus / jälkitili
Monet osuuskunnat maksavat niin sanottua ylijäämänpalautusta tai ostohyvitystä eli bonusta asiakasjäsenilleen tai jälkitiliä palvelun toimittajajäsenilleen. Työosuuskunnat saattavat maksaa lisäpalkkaa työntekijäjäsenilleen. Nämä oikaisuerät ovat vähennyskelpoisia osuuskunnan verotuksessa.
Myös osakeyhtiöt – ja muutkin yritykset – voivat jakaa asiakkailleen samantapaisia etuja, jotka ovat samalla tavalla verotuksessa vähennyskelpoisia. Ainoa ero tässä on se, että osuuskunnan asiakkaat ja tavarantoimittajat ovat samalla jäseniä. Ero on kuitenkin ainakin osittain näennäinen, koska osakeyhtiössäkin asiakkaat saattavat olla myös osakkaita.
Ylijäämänpalautus, ostohyvitys, bonus tai jälkitili saattavat olla jäsenelleen joko verovapaata tai veronalaista tuloa riippuen saajan asemasta verotuksessa. Mikäli ostohyvitys (bonus) maksetaan esimerkiksi ostettujen kulutustavaroiden tai kulutuspalvelujen (esimerkiksi lasten päiväkotimaksut) perusteella, se on saajalleen verovapaata, koska hän ei ole myöskään saanut vähentää vastaavia kulutuksesta aiheutuneita maksuja. Nämä palautukset tai lisätilit ovat siis tyypillisiä oikaisueriä.
Jos osuuskunta maksaa jäsenensä työstä lisäkorvausta, se on saajalle veronalaista tuloa. Siinä tapauksessa, että maanviljelijä-jäsenelle maksetaan lisätiliä hänen osuuskunnalle myymistään tuotteista, jälkitili on hänelle verotettavaa maataloustuloa.
| YHTEENVETO VOITONJAON VEROTUKSESTA, KOTIMAINEN SAAJA |
| |
OSUUSKUNTA |
OSAKEYHTIÖ |
| Osuuspääoman korko |
Verovapaa, jos osuus kuuluu muuhun kuin sijoitusomaisuuteen. |
Sama kuin osuuskunnassa. |
| Osinko pörssiyhtiöstä |
|
Sama kuin osuuskunnassa. |
| |
75 % (60 % 2005) kuitenkin veronalaista tuloa jos omistusosuus alle 10 % |
75 % (60 % 2005) kuitenkin veronalaista tuloa, jos saajana on muu kuin julkisesti noteerattu osakeyhtiö ja omistusosuus on alle 10 %. |
| |
Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden osingot ovat 75-prosenttisesti veronalaisia. |
Sama kuin osuuskunnassa. |
| Osinko ei- pörssiyhtiöstä |
Verovapaa, jos osakkeet kuuluvat muuhun kuin sijoitusomaisuuteen. |
Sama kuin osuuskunnassa. |
| |
Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden osingot ovat 75-prosenttisesti veronalaisia. |
Sama kuin osuuskunnassa. |
| |
YKSITYISHENKILÖ |
MAANVILJELIJÄ / LIIKKEENHARJOITTAJA |
| Osuuspääoman korko |
Verovapaata 1 500 euroon. |
Sama kuin yksityishenkilöllä. |
| |
1 500 euron ylittävältä osalta 70 % (57 % 2005) veronalaista pääomatuloa. |
70 % (57 % 2005) veronalaista liiketoiminnan tai maatalouden tuloa. |
| Osinko pörssiyhtiöstä |
70 % (57 % 2005) veronalaista pääomatuloa. |
70 % (57 % 2005) veronalaista henkilökohtaista pääomatuloa tai liiketoiminnan taikka maatalouden tuloa. |
| Osinko ei- pörssiyhtiöstä |
9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta verovapaata ja maksim. 90 000 euroa/henkilö. Osingot enemmän kuin 90 000 euroa 70 % (57 % 2005) pääomatuloa; 9 % matem. arvosta ylimenevästä 70 % (57 % 2005) ansiotuloa. |
70 % (57 % 2005) veronalaista liiketoiminnan tai maatalouden tuloa. |
Arvonlisävero
Osuuskunnan harjoittamasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä on pääsääntöisesti suoritettava arvonlisäveroa (ALV) valtiolle. Vähäinen toiminta, tällä hetkellä enintään 8 500 euroa kalenterivuodessa, on vapaata arvonlisäverosta. Palveluiden ja tavaroiden myynti on ALV:n alaista toimintaa, jos myynti ylittää tilikaudessa 8 500 euroa.
Jos 8 500 euron raja ylittyy, yritys joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti vuoden alusta viivästysseuraamuksineen. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua, vaikka liikevaihto on alle 8 500 euroa kalenterivuodessa.
Arvonlisäveron normaaliveroprosentti on 22. Alennettua 17 prosenttia sovelletaan elintarvikkeiden ja rehujen myynteihin. Alennettua 8 prosenttia sovelletaan kirjoihin, lääkkeisiin, elokuvaesitysten ja teatteriesitysten ym. kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuihin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin sekä majoituspalveluihin.
Osuuskunnan tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi ennen arvonlisäverollisen toiminnan aloittamista. Osuuskunta tekee ilmoittautumisen perustamisilmoituslomakkeella Y1, jolla se samalla ilmoittautuu kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on jo Y-tunnus, osuuskunnan ilmoittautuminen ALV-velvolliseksi tapahtuu muutosilmoituslomakkeella Y4.
Ilmoituslomakkeita voi tulostaa Internetistä (www.ytj.fi) tai noutaa PRH:n PatRek-asiakaspalvelusta (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), TE-keskusten yrityspalvelupisteistä, maistraateista ja verohallinnon palvelupisteistä. Samalla ilmoituslomakkeella tapahtuu myös rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautuminen, hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin ja tietojen antaminen ennakkoverolippua varten.
Velvollisuus maksaa arvonlisävero syntyy silloin, kun tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu eli arvonlisäverotuksessa noudatetaan ns. toimitusperiaatetta. Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää toiselta arvonlisäverovelvolliselta hankkimastaan tavarasta tai palvelusta suorittamansa veron.
Arvonlisävero tilitetään valtiolle kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivä. Esim maaliskuulta suoritettava arvonlisävero on tilitettävä valtiolle toukokuun 15.päivä. Tilitettävä vero on kohdekuukauden myyntien verojen ja vähennettävien verojen ja edellisiltä kuukausilta vähentämättä jääneiden verojen erotus. Lisäksi verovelvollisen on kuukauden 15. päivään mennessä annettava valvontailmoitus ao. kohdekuukaudelta.
Arvonlisävero tilitetään ja valvontailmoitus annetaan kuukausittain verovirastolle. Samalla valvontailmoituksella rekisteröity säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja antaa tiedot työnantajasuorituksista verovirastolle.
Verovirasto lähettää valvontailmoitukset, tilisiirtolomakkeet ja täyttöohjeet yrittäjälle alv-velvolliseksi rekisteröinnin jälkeen.
Valvontailmoitus voidaan lähettää joko postitse tai antaa Internetin välityksellä. Verohallinnon ilmoitusliikennettä välittävistä operaattoreista saa tietoa Internet-sivuilta www.vero.fi/artikkeli/442.
| ALV -VELVOLLISEN MUISTILISTA
|
 |
Ilmoittaudu ALV-verovelvolliseksi verovirastolle. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 8 500 euron raja tilikauden aikana ylittyy, joudut maksamaan alv:n takautuvasti koko tilikaudelta.
Järjestä kirjanpitosi oikein.
Laske ja maksa ALV kalenterikuukausittain. Muista kunkin kuukauden 15.
päivä.
Kirjaa liiketapahtumat aikajärjestyksessä.
Dokumentoi selkeästi.
Hinnoittele tuotteet ja palvelut oikein. ALV pääsääntöisesti 22 %, elintarvikkeet 17 %, eräät palvelut 8 %.
Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ilman veron osuutta ylittää 8 500 euroa, saa tilikaudelta tilitettävästä verosta huojennuksen. Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja on 22 500 euroa vuonna 2007.
Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden (polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden korjauspalvelut sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus- ja muutostyöt), ALV 8 %, määräaikainen kokeilu vuoden 2010 loppuun.
Merkitse ALV tositteisiin ja laskuihin. Laskussa tulee olla eriteltyinä veroton hinta, veron osuus ja laskun loppusumma sekä arvonlisäverovelvollisuutta osoittava merkintä "ALV rek.". Lisäksi laskuun on merkittävä yrityksen Y-tunnus. Yritys saa Y-tunnuksen perustamisilmoituksen jätettyään. 1.1.2004 tulevat voimaan uudet laskutusta ja laskumerkintöjä koskevat säännökset (arvonlisäverolaki 209 b §). Arvonlisäverolaki (1501/1993) ja arvonlisäveroasetus (50/1994) muutoksineen löytyvät Finlexin www-sivuilta www.finlex.fi
Laske ALV ja vähennykset oikein.
Ilmoita ja maksa vero määräaikaan mennessä.
Kalenterikuukauden vero on maksettava viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä. Myöhässä maksetulle oma-aloitteiselle verolle tulee maksaa veronlisäystä, jonka joudut itse laskemaan. Veronlisäyksen korkoprosentti vuonna 2003 on 10,5. Pienin veronlisäys on 3 euroa. Tietoa viivekorosta ja veronlisäyksestä saa lisätietoa Internetistä www-osoitteesta www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2326;249054.
Korjaa virheet. ALV-velvollinen voi tilikauden aikana itse korjata
tiettyjä virheitä.
Verovirastot ja verotoimistot antavat lisätietoja arvonlisäverotuksesta.
Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa myös verohallinnon
Internet-sivuilta www.vero.fi/vero-ohjeet
|
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava > |
