|
9. OSUUSKUNNAN HALLINTO
Osuuskunnan lakimääräiset toimielimet ovat osuuskunnan kokous, hallitus ja tilintarkastajat. Jäsenten ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. Jäsenmäärältään isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto (OKL 4:27-32 §). Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto (OKL 5:12-13 §). Toimitusjohtajan valinta on mahdollista, mutta ei pakollista.
Osuuskunnan kokous
(OKL 4:1-26)
Osuuskunnan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Jäsen voi käyttää oikeuttaan kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Jäsenellä on kokouksessa yksi ääni kaikissa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävissä asioissa, jollei säännöissä muuta määrätä.
Osuuskunnan varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jollei säännöissä määrätä aikaisemmasta ajankohdasta.
Isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto.
Hallitus (OKL 5:1-11 §)
Osuuskunnalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä. Sääntöihin otetulla määräyksellä voidaan poiketa edellä mainitusta. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, tulee tällöin olla vähintään yksi varajäsen.
Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsinaista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä.
Hallituksen jäsenet valitsee pääsääntöisesti osuuskunnan kokous. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet tai että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä. Hallituksen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Hallituksen jäsen valitaan tehtävään toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta.
Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät puheenjohtajaa valittaessa hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
Tilintarkastajat (OKL 7:1-4 §)
Uusi tilintarkastuslaki tulee voimaan heinäkuun alussa 2007. Uuden lain myötä ns. maallikkotilintarkastajat poistuvat, sillä tilintarkastajana voi toimia vain hyväksytty tilintarkastaja (HTM-tilintarkastaja ja HTM-yhteisö tai KHT-tilintarkastaja ja KHT-yhteisö).
Ennen 1.7.2007 perustetussa osuuskunnassa maallikkotilintarkastaja voidaan kuitenkin valita ja hän voi suorittaa tilintarkastuksen vielä niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011.
Pienet osuuskunnat uusi laki vapauttaa tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastajaa ei siis tarvitse valita osuuskuntiin niitä perustettaessa, elleivät osuuskunnan säännöt toisin määrää tai ellei kyseessä ole sellainen toimintaansa aloittava osuuskunta, jossa jo perustettaessa on liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot.
Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 25 milj. euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 milj. euroa; taikka
3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.
Muiden mahdollisesti valittavien tilintarkastajien on näissä yhteisöissä oltava hyväksyttyjä tilintarkastajia (HTM tai KHT).
Myös pienissä osuuskunnissa osuuskunnan kokouksella on aina mahdollisuus valita tilitarkastaja niin halutessaan. 1.7 2007 tai sen jälkeen perustettavissa osuuskunnissa tilintarkastajana voi toimia vain hyväksytty tilintarkastaja (HTM-tilintarkastaja ja HTM-yhteisö tai KHT-tilintarkastaja ja KHT-yhteisö).
Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta.
Uuden tilintarkastuslain mukaan osuuskunnan jäsen ei voi toimia sen tilintarkastajana. Poikkeuksena ovat vain suurehkot sähkö- ja puhelinosuuskunnat sekä osuuskaupat yms.
Toimitusjohtaja
(OKL 5:4 §)
Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos säännöissä niin määrätään tai hallitus niin päättää.
Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous.
Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijaisella) tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä.
Toimitusjohtajalta vaaditaan päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Yritysjohdon ja
luottamushenkilöiden vastuu 
Yritysjohdon vastuut voidaan kuvat kolmella ympyrällä, jotka osittain kattavat toisiaan.
Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuusta on viime vuosina keskusteltu mm. pankkikriisin ja yrityssaneerausten johdosta. On muun muassa kysytty, kuka on vastuussa yritysten tuottamista suurista tappioista. Keskustelu on nyt saanut uutta vauhtia osuustoiminnan piirissä, kun entistä enemmän on ruvettu tutkimaan ns. omistajaohjauksen sisältöä ja merkitystä osuustoiminnallisille yrityksille.
Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu voidaan jakaa kahteen osaan: juridinen vastuu ja liiketaloudellinen vastuu, johon liittyy myös eettisiä näkökohtia, joita voi kutsua vaikkapa "pehmeiksi arvoiksi".
Ellei yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuuta eritellä em. tavalla, ei pystytä myöskään määrittelemään vastuun seuraamuksia.
Juridinen vastuu
Juridinen vastuu tarkoittaa sitä, että osuuskunnan johto on velvollinen toimimaan lakien, sääntöjen ja tehtyjen päätösten puitteissa. Sääntöjen toimialapykälä määrittelee myös omalta osaltaan hallituksen ja jopa osuuskuntakokouksen valtuudet.
Osuuskunnan hallitus ja luottamushenkilöt saattavat joutua korvausvelvolliseksi, jos he rikkovat juridista vastuuta vastaan. Uuden osuuskuntalain 20:1 §:n mukaan: "Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle."
Mahdollinen korvausvelvollisuus edellyttää, että ko. johtohenkilö on rikkonut lakia tai sääntöjä ja että tästä on aiheutunut vahinkoa. Poikkeaminen tavanomaisesta ja huolellisesta menettelytavasta saattaa aiheuttaa korvausvelvollisuutta. Se johtohenkilö, joka on ylittänyt juridisen vastuun edellyttämiä rajoja, saattaa siis joutua korvausvelvolliseksi myös kolmannelle henkilölle.
Liiketaloudellinen vastuu
Liiketaloudellinen vastuu on paljon laajempi kuin juridinen vastuu. Hallituksen ja toimitusjohtajan on juridisen vastuun edellyttämissä puitteissa johdettava osuuskuntaa siten, että se taloudellisesti pystyy toimimaan menestyksellisesti. Ellei hallitus tähän pysty, osuuskuntakokous voi vapauttaa hallituksen jäsenet (ja toimitusjohtajan) tehtävistään. Vahingonkorvausta ei voida vaatia, ellei hallitus ole rikkonut lakia tai sääntöjä vastaan.
Liiketaloudellisen vastuun seuraamuksena ei aina välttämättä ole epäluottamus. Jos osuuskunnan kokous on tyytyväinen hallituksen toimintaan, se voi myös esittää sille kiitoksensa ja valita sen jäsenet uudestaan. Liiketaloudellisen vastuun seuraamus voi siis olla sekä myönteinen että kielteinen. Juridisen vastuun seuraamus on sen sijaan aina kielteinen.
Eettinen ja sosiaalinen vastuu
Liiketaloudelliseen vastuuseen sisältyy vastuu eettisistä säännöksistä kuten esimerkiksi toimiminen hyvän liiketavan mukaisesti. Yksittäinen osuuskunnan jäsen saattaa joutua tekemään valintoja oman edun ja osuuskunnan edun välillä.
Viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän yritysten sosiaalisesta tai yhteiskunnallisesta vastuusta, josta Euroopan unioni on laatinut nykyaikaista eurooppalaista ajattelutapaa ja periaatteita kuvaavan ns. vihreän kirjan. Osuustoiminnallisia yrityksiä ohjaavat osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet ja niiden tulisi siten oma-aloitteisesti kantaa vastuuta sosiaalisista ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä velvoitteista.
 |
Tarkista osuustoiminnan arvot ja periaatteet. Toimi niiden mukaan!
Osuustoiminnan periaatteet:
1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys
2. Demokraattinen jäsenhallinto
3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen
4. Itsenäisyys ja riippumattomuus
5. Koulutus, oppiminen ja viestintä
6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
7. Vastuu toimintaympäristöstä
Osuustoiminnan arvot:
1. Omatoimisuus
2. Omavastuisuus
3. Demokratia
4. Tasa-arvo
5. Oikeudenmukaisuus
6. Solidaarisuus
7. Rehellisyys
8. Avoimuus
9. Yhteiskunnallinen vastuu
10. Muista ihmisistä välittäminen
|
Yritysten arvojen, eettisten säännösten ja myös sosiaalisen vastuun
merkitys on viime aikoina kasvanut, sillä arvovalinnoilla on
nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys yritysten kilpailutekijänä. Käytännön
yritystoiminnassa jo yli 150 vuotta koetellut osuustoiminnan periaatteet ja
aitoon osuustoimintahenkeen liittyvät eettisesti korkeat arvot ovat oikein
käytettyinä verraton kilpailuetu.
Älä unohda valvontaa!
Yrityksen johtoa ei voida rangaista vahingonkorvausvaatimuksilla yksinomaan sen takia, että yrityksen kannattavuus on huono tai että yritys tuottaa suuria tappioita, ellei johto samalla ole syyllistynyt rikkomuksiin. Näissä tapauksissa johto voidaan vapauttaa tehtävistään ja näin usein käytännössä tapahtuukin (epäluottamus).
Kun kysymyksessä on juridinen vastuu ja rikkomuksia sitä vastaan, voidaan johtohenkilöiltä vaatia vahingonkorvauksia, jos vahinkoa on syntynyt. Usein riittää nk. lievä tuottamus, siis lievä huolimattomuus.
Koska hallituksella on valvontavelvollisuus, se on vastuussa myös alaistensa työstä. Hallituksen jäsenet saattavat esimerkiksi kavallustapauksessa joutua korvausvelvollisiksi, jos he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.
Eräät oikeustapaukset osoittavat, että valvontavelvollisuuttaan laiminlyöneet hallituksen jäsenet ovat joutuneet maksamaan vahingonkorvauksia osuuskunnalle (samoja periaatteita noudatetaan yleensä myös muissa yritysmuodoissa). Myös niissä tapauksissa, joissa hallitus on ylittänyt sääntöjen toimialapykälän edellyttämiä rajoja, on hallituksen jäsenet tuomittu maksamaan korvauksia osuuskunnalle.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on siis syytä perusteellisesti syventyä näihin asioihin ja tarkoin harkita tehtäviä päätöksiä sekä valvoa alaisiaan.
Vahingonkorvauksia ei yleensä enää voida vaatia sen jälkeen, kun osuuskuntakokous on myöntänyt hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden edellyttäen, että kaikki ko. asiaan vaikuttavat seikat ovat olleet osuuskuntakokouksen tiedossa silloin, kun vastuuvapaus myönnettiin (OKL 20 luku)..
|
MUISTILISTA |
|
1. Muista pitää jäsenluetteloa, johon merkitään jäsenen nimi, osoite,
osuuksien lukumäärä ja jäseneksi tulopäivä.
2. Myös entisistä jäsenistä pidetään luetteloa, kunnes osuuskunta on
palauttanut osuusmaksun.
3. Muista pyytää kirjallinen, allekirjoitettu suostumus tehtävään
- hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä
- toimitusjohtajalta ja varatoimitusjohtajalta,
- tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä
- mahdollisen hallintoneuvoston jäseniltä ja varajäseniltä
4. Toimita osuuskunnan tilinpäätöstiedot rekisteröitäväksi
kaupparekisteriin. Määräaika kaksi kuukautta tuloslaskelman ja taseen
vahvistamisesta.
|
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava > |
