|
11. Osuuskunta työnantajana
Lyhyet työsuhteet
Työosuuskunnissa tehdään usein ns. pätkätöitä. Osuuskunnat vuokraavat työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ottavat suorittaakseen urakkaluonteisia tehtäviä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhytkestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja voidaan tehdä jatkuvastikin.
Työn kestosta riippumatta työtä tehdään yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta paperille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että osuuskunta on työnantaja, jonka tulee noudattaa tavanomaisia työnantajan velvollisuuksia, mm. työterveydenhuolto ja työsuojelusta ja työaikakirjanpidosta huolehtiminen, joita työsuhteeseen yleensä liittyy. Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeudet, jotka lait ja mm. työehtosopimukset työntekijälle antavat.
Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavelvoitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (605/1996), työehtosopimuslaki (436/1946) ja vuosilomalaki (272/1973). Lait muutoksineen löytyvät Finlexistä www-osoitteesta www.finlex.fi/lains/index.html.
Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja työehtosopimusten antamissa rajoissa työsopimuksella, jonka työntekijä ja työnantaja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on aina annettava työntekijälle kirjallinen selvitys yli kuukauden pituisen työsuhteen keskeisistä ehdoista.
 |
Selvityksessä on oltava ainakin: |
|
työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
työnteon alkamisajankohta
määräaikaisen työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste
koeaika
työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan
työntekijä työskentelee eri työkohteissa
pääasialliset työtehtävät
työhön sovellettava työehtosopimus
palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi
säännöllinen työaika
vuosiloman määräytyminen
irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
|
Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa toiminnassa voidaan työsopimus tehdä kerran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta, määräaikaisuus, työaika ja palkka määritellään toimintaan sopiviksi, esim. "työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa ", "työ kestää kulloisenkin toimeksiannon ajan" jne. Palkka määrätään osuuskunnassa sovitun menetelmän mukaisesti.
Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset
Osuuskunnan töitä ja palveluja hinnoiteltaessa on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin kuluja kuin työntekijän palkka, kuten työeläkemaksu, tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus, ryhmähenkivakuutus ja sosiaaliturvamaksu.
Näiden suuruus vaihtelee. Eläkevakuutusmaksu riippuu siitä, kuuluuko työntekijä TEL-, LEL- vai TaEL -eläkkeen piiriin, ja mm. tapaturmavakuutusmaksun suuruus puolestaan työn luonteesta. Keskimäärin nämä ns. sivukulut ovat vuonna 2003 n. 27 % bruttopalkasta.
Jos osuuskunta on työnantajan asemassa ja kalenterivuoden aikana teetettyjen työpäivien lukumäärä ylittää 12, on osuuskunta velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan työehtosopimuksien mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus.
Lakisääteiset vakuutukset, katso luku 8. Vakuutusturva s. 36.
Rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin
Lisäksi työntekijälle pitää maksaa lomapalkka tai työsuhteen päättyessä kesälomakorvaus, usein myös lomaraha. Myös sairausajan palkkoihin ja työterveyshuollon kuluihin on varauduttava eikä työn tekemisestä aiheutuvia materiaali-, matka- ja muita kulujakaan saa unohtaa.
Jostakin on maksettava myös osuuskunnan yleiskulut, joita tulee esim. toimiston vuokrasta ja hallinnon hoitamisesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, markkinoinnista, puhelimista ja muusta viestinnästä sekä moninaisesta muusta. Nämä monet osuuskunnat kattavat tietyllä hintaan lisättävällä yleiskuluprosentilla, jonka suuruudesta voidaan päättää yhdessä.
Jos osuuskuntalaiset eivät tee kaikki työtä yhtenä tiiminä, voi aikaa myöden olla hyvä rakentaa kustannuspaikkakohtainen meno- ja tuloseuranta, jolla varmistetaan, että jokainen tekijä, tiimi tai toimiala toimii kannattavasti ainakin omat kulunsa kattaen. Tällä estetään epäilykset siitä, että jotkut elävät toisten kustannuksella, ja toisaalta kustannuspaikkaseurannan avulla voidaan ajoissa korjata vaikkapa liian halvoiksi lasketut hinnat kustannuksia vastaaviksi. Myös yleiskulut pitäisi mahdollisimman todenmukaisesti voida silloin jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eri kustannuspaikoille.
|
| TYÖNANTAJANA MUISTILISTA |
| Perustamisvaiheessa |
|
Jos osuuskunnan toimialana on kaupparekisteri-ilmoituksessa mainittu
työvoimanvuokraus, tulee työvoimanvuokraustoiminnasta tehdä ilmoitus
osuuskunnan kotipaikan työsuojelupiirille ennen toiminnan aloittamista.
|
| Toiminnan alkaessa |
|
Tee mieluiten kirjallinen työsopimus.
Ota selvää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta yrityksen tulee
noudattaa. Tiedon saa työsuojelupiiristä www.doshnet.fi tai Internetistä
www.finlex.fi/normit/stm_conternt.html.
Jos osuuskunta työllistää vuoden ajan vähintään kaksi työntekijää
tai pätkätyötä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan
rekisteröityä työnantajaksi. Jos rekisteröidyksi työnantajaksi
ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen yhteydessä, ilmoitus
tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4.
Muista ottaa lakisääteinen työeläkevakuutus (katso luvusta 8),
tapaturma-, ryhmähenki- ja työttömyysvakuutus.
Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään
työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta
terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa.
Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisterien rekisteritiedosta
(Henkilötietolaki 24 §).
|
| Toiminnan aikana |
|
Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä.
Maksa palkat ajallaan.
Tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut verottajalle kuukauden
10. päivä ja anna valvontailmoitus verottajalle työnantajasuorituksista
kuukauden 15. päivään mennessä.
Tee työnantajan vuosi-ilmoitukset ajallaan: työnantajan vuosi-ilmoitus
verottajalle tammikuun loppuun mennessä ja TEL-vuosi-ilmoitus
eläkevakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä ja palkkailmoitus
tapaturmavakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä.
Anna palkansaajalle tosite maksetuista palkoista (palkkatodistus) ja muista
suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä maksuvuotta
seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä
työnantajan on annettava tosite välittömästi, jos palkansaaja sitä
pyytää.
Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista: hakuaika
on kuusi kuukautta tiilikauden päättymisestä.
|
|
Työnantajamaksut 2007 |
|
TyEL-vakuutusmaksu keskimäärin |
21,6 % |
|
- työntekijän osuus, alle 53-vuotiaat |
4,3 % |
|
- työntekijän osuus, 53-vuotta täyttäneet |
5,4 % |
|
Sosiaaliturvamaksu |
|
Uuden yrityksen sosiaaliturvamaksu 2,951 %
www.vero.fi/vero-ohjeet/sosiaaliturvamaksut.html
Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kokeiluluontoisesti poistettu vuoden 2009 loppuun saakka Kainuun maakunnassa, eräissä Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnissa sekä saaristokunnissa. |
|
|
|
|
Työttömyysvakuutusmaksu |
|
|
- työnantajan osuus palkkasummasta, joka enintään 840 940 euroa |
0,75 % |
|
- työnantajan osuus palkkasumman osasta, joka ylittää 840 940 euroa |
2,95 % |
|
- palkansaajan osuus |
0,58 % |
|
Ryhmähenkivakuutusmaksu |
0,083 % |
|
Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin |
noin 1 % |
Osuuskunnan jäsen -
yrittäjä vai ei?
Osuuskunnan jäsen voi olla yritystoimintaa harjoittava henkilö tai palkansaaja. Rajanveto noudattelee työttömyysturvalain 1 a §:n säännöksiä.
Ko. lainkohdan mukaan yritystoimintaa harjoittavana henkilönä pidetään henkilöä, joka on päätointaan varten velvollinen vakuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain MYEL:n mukaisesti.
Yritystoimintaa harjoittavana henkilönä pidetään myös sellaista henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jonka osakekannasta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia, tai joka työllistyy vastaavalla tavalla muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä on vastaava määräysvalta.
Jotta osuuskunnan jäsen voitaisiin katsoa yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, hänen tulee siis samanaikaisesti toimia osuuskunnassa johtavassa asemassa ja omistaa siitä vähintään 15 prosenttia.
Johtava asema ja vähimmäisomistus
Osuuskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttävät jäsenet osuuskunnan kokouksessa. Päätäntävalta jakaantuu tasan osuuskunnan jäsenten kesken "jäsen ja ääni" -periaatteella. Tämä merkitsee sitä, että jokainen jäsen toimii osuuskunnassa työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä johtavassa asemassa.
Pelkkä johtavassa asemassa osuuskunnassa toimiminen ei kuitenkaan vielä tee jäsenestä yrittäjää. Kuten edellä todettiin, edellytetään samanaikaisesti, että jäsen omistaa yhteisöstä vähintään 15 prosenttia.
Jos siis osuuskunnassa on kuusi jäsentä tai vähemmän, kunkin omistusosuus nousee yli 15 prosentin. Jäseniä pidetään siis yritystoimintaa harjoittavina henkilöinä. Jos jäseniä on seitsemän tai enemmän, kunkin jäsenen omistusosuus jää alle 15 prosentin, eikä yrittäjästatusta synny.
Osuuskunnan mahdollisen yhteisöjäsenen henkilöjäseniä ei lasketa osuuskunnan jäseneksi. Esimerkki: Osuuskunnassa on neljä henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Jäsenet ovat työttömyysturvalain 1 a §:n mukaisesti yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä (kunkin omistusosuus yli 15 %). Mikäli yrittäjästatusta halutaan välttää, on tärkeää huolehtia siitä, ettei jäsenmäärä putoa alle seitsemän.
Talkootyötä osuuskunnassa?
Työttömyysturva-asioissa muodostuneen ratkaisukäytännön mukaan (työttömyysturvalautakunta, vakuutusoikeus) yritystoimintaan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Koska osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkootyöhön, vaan paikallinen työvoimaviranomainen katsoo sen normaalisti palkkatyöksi.
Aivan vähäinen työskentely osuuskunnassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan (esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakaminen tms.). Tällaisestakin työstä saatu korvaus vähentää kuitenkin päivärahan määrää. Mikäli työskentely osuuskunnassa on laajuudeltaan sellaista, että se estäisi normaalin kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamisen, henkilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Ratkaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole työstä mahdollisesti saatu palkka/korvaus, vaan työn määrä.
Työttömyysturvalain 1 a § (22.12.1994/1317) määrittelee yritystoimintaa harjoittavan henkilön ja 5 a § päätoimisen yrittäjän, ks. www.finlex.fi/lains/index.html.
Lisätietoja: työttömyyskassat, työvoimatoimistot ja niiden työvoimatoimikunnat, Kelan toimistot, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö.
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava >
|
