|
12. Säännöt selkeiksi
Osuuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamiskirjan osaksi.
Säännöillä tulee olla tietty vähimmäissisältö, mutta käytännössä niihin sisällytetään myös muita osuuskunnan tarpeisiin räätälöityjä määräyksiä. Säännöthän toimivat myös osuuskunnan jäsenten keskinäisiä suhteita säätelevinä pelisääntöinä.
Osuuskunnan toimintaa yksityiskohtaisesti säänteleviä määräyksiä on syytä välttää, koska ne saattavat johtaa usein toistuviin sääntömuutostarpeisiin ja sillä tavoin aiheuttaa kustannuksia. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin voi myös olla vaikeaa, koska se vaatii aina määräenemmistöä. Sääntömääräykset on hyvä numeroida ja varustaa otsikoilla.
Osuuskunnan säännöissä on lain (OKL 2:5 §) mukaan aina mainittava:
1. osuuskunnan toiminimi
2. osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta
3. osuuskunnan toimiala
4. osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa
5. osuuskunnan tilikausi.
Jos osuuskunnan säännöt ovat vähimmäissisällön mukaiset minimisäännöt, se merkitsee, että muilta osin on noudatettava osuuskuntalakia, sen ns. olettamasäädöksiä. Käytännössä eräiden tärkeiden asioiden osalta se merkitsee muun muassa, että
1) osuuskunnan palveluja voivat käyttää vain jäsenet,
2) osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää (esim. rahastokorotus ei ole mahdollinen),
3) hallitus valitaan toistaiseksi, siihen voidaan valita vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä ja jos varsinaisia jäseniä valitaan vähemmän kuin kolme, on lisäksi valittava vähintään yksi varajäsen,
4) valitaan toistaiseksi yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies,
5) osuuskunnan purkautuessa säästön jakoperuste on jäsenten lukumäärä.
Lain vähimmäissisällön mukaiset säännöt voinevat olla käyttökelpoiset vain jäsenmäärältään hyvin pienissä osuuskunnissa. Käytännössä säännöistä tehdään laajemmat.
Osuuskunnan säännöissä voidaan lisäksi määrätä esimerkiksi seuraavista asioista (katso myös OKL 2:6 §):
- liittymismaksusta, OKL 9:4 §
- ylimääräisestä maksusta, OKL 14 luku
- lisämaksuvelvollisuudesta (= jäsenen vastuu osuuskunnan velkojille), OKL 15 luku
- muiden kuin jäsenten oikeudesta käyttää osuuskunnan palveluksia, OKL 2:6 §, 1 momentin 2 kohta
- ylijäämän jakamisesta ja muusta käyttämisestä sekä vararahastosta, OKL 8 luku
- toimitusjohtajasta ja toiminimenkirjoituksesta, OKL 5 luku
- lisäosuuksista, OKL 11 luku
- sijoitusosuuksista, OKL 12 luku
- tarpeen mukaan muistakin asioista
TUTUSTU OSUUSKUNTALAKIIN
ENNEN SÄÄNTÖJEN LAATIMISTA! |
Ohjeita
sääntöjen laatijalle
Oheisia mallisääntöjä ei ole tarkoitettu sovellettavasi sellaisenaan, vaan jokainen osuuskunta käyttää niitä omien tarpeidensa mukaisesti.
Kursiivitekstit ovat esimerkkejä siitä, miten kyseinen pykälä voitaisiin kirjoittaa sääntöihin.
Säännöt ovat laajemmat kuin lain vaatima minimi, sisältäen määräykset sellaisista asioista, jotka osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä tulevat usein vastaan. Säännöt vastaavat sisällöltään monelta osin lain olettamasääntöjä, koska ne useimmissa tapauksissa ovat käyttökelpoisia.
Toimialaa ja eräitä muita asioita koskevan sääntömääräyksen osalta on esitetty vaihtoehtoisia malleja. Kukin sääntömääräys on varustettu varsinaisen sääntömääräyksen sisältöä selventävällä otsakkeella, kommentilla sekä lakiviittauksilla..
1 § Toiminimi ja kotipaikka
(OKL 2:5 §, TNimiL 7 §)Osuuskunnan toiminimen tulee olla yksilöivä, muista jo rekisteröidyistä toiminimistä erottuva eikä se saa olla niihin sekoitettavissa. Lisäksi toiminimessä on oltava yhteisömuotoa osoittava tunnus, joko "osuuskunta" tai sana "osuus-" yhdyssanan osana tai lyhenne "osk". Toiminimi ei saa olla harhaanjohtava. Esimerkiksi viittaus muuhun yhteisömuotoon tai toimintaan kuin osuuskunnan sääntöjen mukaiseen toimialaan voi olla harhaanjohtavaa. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä.
Osuuskunnan kotipaikka on yleensä - mutta sen ei välttämättä tarvitse olla - se kaupunki- tai maalaiskunta, jossa osuuskunnan toimintaa harjoitetaan tai johdetaan.
1 § Toiminimi ja kotipaikka
Osuuskunnan toiminimi on ……………………………osuuskunta ja
kotipaikka ……………………............
2 § Toimiala
(OKL 2:5 §)
Osuuskunnan tarkoitus on jäsenten talouden tai elinkeinon tukeminen. Tämä tarkoitus on laissa säädetty (OKL 1:2 §) eikä sitä sen vuoksi välttämättä tarvitse säännöissä toistaa, mutta yleensä tarkoituskin mainitaan sisällytettynä toimialaa koskevaan sääntömääräykseen.
Toimialaa koskevassa sääntömääräyksessä määrätään, millä taloudellisen toiminnan alueella osuuskunta täyttää tätä tarkoitustaan. Toisin sanoen siinä ilmaistaan se taloudellinen toiminta, mitä osuuskunta aikoo harjoittaa. Säännöissä voidaan määrätä myös pääosin aatteellisesta tarkoituksesta.
"Työnjako" osuuskunnan ja sen jäsenten välillä on se, että osuuskunta tarjoaa palveluita ja jäsenet puolestaan käyttävät hyväkseen näitä. Osuuskunnan tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia rahan, tavaran tai palvelusten markkinointi- tai hankintapalveluja. Ammatinharjoittajien osuuskunta voi tarjota jäsenilleen esim. toimipaikan ammatin harjoittamiseen (lääkärikeskus), tuotteiden myyntipaikan (kauppahalli), markkinointipalveluja (taksikuljetusten tilauskeskus), yrittäjien kirjanpito- ja muita hallintopalveluja. Osuuskunta voi toimia yhtä aikaa useilla toimialoilla. Toimiala tulee määritellä täsmällisesti ja kattavasti.
Toimialaa koskeva määräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia, koska se samalla määrittelee osuuskunnan toiminnan ja sen toimielinten toimivaltuuksien rajat. Toiminta säännöissä määrätyn toimialan ulkopuolella voi johtaa toimijoiden henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.
Seuraavassa esitetään kuusi erilaista mallia toimialapykäläksi. Vaihtoehdot edustavat tarkoitukseltaan, toimialaltaan ja toimintatavoiltaan käytännössä yleisimpiä pienosuuskuntatyyppejä. Määräyksiin on sisällytetty myös lain olettamasäännön mukainen maininta osuuskunnan tarkoituksesta.
2 § Toimiala
Vaihtoehto 1.
Jäsenten työn markkinointi- ja palveluosuuskunta; jäsenet toimivat
itsenäisinä ammatinharjoittajina.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin tukemiseksi
ylläpitää palvelutoimistoa, joka välittää jäsenille toimeksiantoja sekä
hoitaa jäsenten tarvitsemia toimistopalveluita ja tavarahankintoja.
Vaihtoehto 2.
Ns. palveluosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten talouden tukemiseksi
ylläpitää lasten päiväkotia ja tarjota sen palveluita ensisijassa
jäsenille.
Vaihtoehto 3.
Ns. työosuuskunta, jossa toiminta tapahtuu osuuskunnan lukuun; jäsenet ovat
työsuhteessa osuuskuntaan.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin ja taloudenpidon
tukemiseksi harjoittaa siivous- ja ympäristönhoitopalvelua siten, että
ensisijassa jäsenet suorittavat työn.
Vaihtoehto 4.
Jäsenten valmistamien tuotteiden markkinointiosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten elinkeinon tukemiseksi
joko omaa kauppaliikettä pitämällä tai muulla tavoin markkinoida jäsenten
valmistamia koru- ja käyttöesineitä.
Vaihtoehto 5.
Elintarvikkeiden ym. hankintaosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten taloudenpidon
tukemiseksi hankkia jäsenten tarvitsemia elintarvikkeita ja kulutustavaroita.
3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja
(OKL 1:2 §)
Osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita. Mahdollisuus käyttää osuuskunnan palveluja on jäsenoikeus, mutta laki ei jäsentä siihen velvoita. Säännöillä voidaan kuitenkin määrätä palvelusten käyttövelvollisuudesta ja seuraamuksista sen laiminlyömisestä. Seuraamus voi olla esim. rahakorvaus tai jäsenyydestä erottaminen. Seuraamusten on syytä olla kohtuullisessa suhteessa jäsenen laiminlyöntiin ja niiden on oltava jäsenille tasapuolisia. Sääntömääräys voi olla perusteltu esim. jäsenten tuotteiden ja raaka-aineiden markkinointia harjoittavissa osuuskunnissa, joissa jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta. Seuraava pykälämalli soveltuu siis vain markkinointiosuuskunnalle (ks. ed. 2 § vaihtoehto 4).
3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja
Jäsen on velvollinen toimittamaan kaikki valmistamansa käsityötuotteet
osuuskunnan markkinoitavaksi. Hallitus voi myöntää poikkeuksia
toimitusvelvollisuuteen.
4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja
(OKL 2:6
§, 1 momentin 2 kohta)Osuuskunta on periaatteessa muilta kuin jäseniltä suljettu yhteisö, ts. osuuskunnan palveluja saavat käyttää vain osuuskunnan jäsenet. Mikäli halutaan, että osuuskunnan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, siitä on säännöissä määrättävä. Esim. työosuuskunnassa tällainen sääntömääräys voi olla tarpeen, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki osuuskunnan työntekijät olisivat samalla sen jäseniä.
4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja
Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin
jäsenet, ellei hallitus toisin päätä.
5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen
(OKL 3 luku) Tässä pykälässä määrätään siitä, miten osuuskunta ottaa (OKL 3:2 §) ja erottaa (OKL 3:5 §) jäsenensä. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä erityisistä jäseneksi pääsemisen ehdoista (esim. jäsenen on oltava tietyn ammatin harjoittaja, täysi-ikäinen jne.) ja erottamisen perusteista (esim. jäsen on lakannut käyttämästä osuuskunnan palveluja). Jäsenyyttä ei voida siirtää eikä periä. Eri asia on, että osuudesta suoritettu osuusmaksu voidaan siirtää ja periä.
Jäsenellä on oikeus koska tahansa erota osuuskunnasta (OKL 3:4 §). Säännöissä voidaan määrätä, että jäsen saa erota vasta määräajan kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Määräaika voi olla enintään kolme vuotta. Eroamisoikeuden rajoittamista koskevalla ns. karenssiajalla turvataan osuuskunnan toimintaedellytyksiä erityisesti sen toiminnan alkuvaiheessa.
Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaatia erottamispäätöksen siirtämistä osuuskunnan kokoukselle. Siirtoa koskeva kirjallinen vaatimus on toimitettava tiedoksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai toiminimenkirjoittajalle kuukauden kuluessa siitä, kun erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettu erotetulle hänen jäsenluetteloon merkittyyn tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseensa. Hallituksella on oikeus omasta aloitteestaankin siirtää asia osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen erottamispäätöstä tuomioistuimessa.
Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäsen saa erota osuuskunnasta vasta ………………(…) vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta
6 § Jäsenluettelo
(OKL 3:3 §)
Osuuskunnan jäsenistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelon pitämisestä vastaa hallitus. Luetteloon on merkittävä jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin jäsentä koskevia tietoja, jotka jäsensuhteen hoitamisen kannalta ovat perusteltuja. Osuuskunnassa, jonka säännöissä määrätään lisämaksuvelvollisuudesta, on jäsenet luetteloitava juoksevassa numerojärjestyksessä. Sama koskee myös osuuksia, jos lisämaksuvelvollisuus määräytyy osuuksien lukumäärän mukaan.
Osuuskunnan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen asti, kunnes osuuskunta on palauttanut osuusmaksun. Tämä luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai pitää muulla luotettavalla tavalla ja siihen on jäsenluettelotietojen lisäksi merkittävä jäsenyyden päättymispäivä.
6 § Jäsenluettelo
Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan jäsenistä pidetään
jäsenluetteloa lain vaatimalla tavalla. Jäsenluettelo ja luettelo entisistä
jäsenistä on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja osuuskunnan
velkojien nähtävänä. Jäsenellä ja velkojalla on oikeus saada jäljennös
luettelosta tai sen osasta kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on
muillakin, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan.
7 § Osuus ja osuusmaksu
(OKL 9 luku )
Jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle säännöissä määrätty osuusmaksu. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on velvollisuus ottaa useampia osuuksia osuuskuntaan liittymisen yhteydessä tai jäsenyyden aikana ja että tällainen velvollisuus voi myös vähetä jäsenyyden aikana. Tällöin on säännöissä myös määrättävä velvollisuuden lisäämisen ja vähentämisen perusteet. Säännöissä on myös määrättävä osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa. Niin ikään säännöissä on määrättävä osuuden suuruus eli nimellisarvo. Nimellisarvo on säännöissä vapaasti määrättävissä. Osuuksien tulee kuitenkin olla nimellisarvoltaan saman suuruisia.
Maksetut osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Laissa ei ole osuuspääoman vähimmäis- ja enimmäismäärää koskevia vaatimuksia. Säännöissä voidaan määrätä, että osuusmaksu voidaan suorittaa muullakin omaisuudella kuin rahalla (apportti), ei kuitenkaan työ- tai palvelusuoritusta vastaan (OKL 9:7 §).
Osuusmaksuista muodostuva osuuspääoma on oman pääoman ehtoista ns. riskirahaa. Osuuskuntaa perustettaessa on arvioitava osuuskunnan kokonaisrahoitustarve ja mikä osa tarpeesta voidaan kattaa jäsenten antamalla riskirahoituksella. Tämän mukaan määrätään sitten jäsenten osuusmaksuvelvoite.
Erotessaan tai tultuaan erotetuksi osuuskunnasta jäsen saa maksamansa osuusmaksut osuuskunnalta takaisin pääsääntöisesti vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä lukien OKL 10:1 §:ssä säädetyin edellytyksin. Säännöissä voidaan määrätä edellä mainittua pääsääntöä lyhyemmästä tai pidemmästä palautusajasta sekä yhtä useammasta peräkkäisestä tilinpäätöksestä, joiden perusteella jäsenelle palautettava määrä lasketaan (OKL 10:2-6 §).
Seuraava pykälämalli on käytännössä varsin yleinen: Jäsenen velvollisuus on ottaa yksi osuus ja maksaa siitä jäseneksi liityttäessä yhdessä erässä säännöissä määrätyn suuruinen osuusmaksu.
7 § Osuus ja osuusmaksu
Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella.
Osuuden nimellisarvo on ………………………(……) euroa, minkä
suuruisen osuusmaksun jäsenen tulee maksaa yhdessä erässä osuuskunnan
osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä
lukien.
8 § Vapaaehtoinen osuus
(OKL 9:3 §)
Osuuskunnan jäseniltä voidaan kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta myös vapaaehtoisilla osuuksilla. Vapaaehtoisen osuusmaksun tulee olla samansuuruinen kuin osuusmaksun. Vapaaehtoinen osuus tuo samat oikeudet ylijäämään, rahastokorotukseen ja säästöön kuin pakollinen osuus. Sen sijaan vapaaehtoinen osuus ei tuo ns. jäsenoikeuksia, kuten esim. oikeutta jäsenetuihin tai äänioikeutta.
Vapaaehtoisten osuuksien ottaminen on mahdollista vain, jos niistä on säännöissä määrätty. Säännöissä on tällöin määrättävä joko
a) annettavien osuuksien lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, osuuksien antamisessa noudatettava järjestys sekä uusien osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa tai
b) siitä, että osuuskunnan kokous päättää osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään siitä.
Viimeksi mainitussa tapauksessa osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on päätöksessään määrättävä niistä seikoista, jotka edellä a-kohdassa on mainittu. Vapaaehtoisia osuuksia koskevien pelisääntöjen tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.
Seuraava sääntömalli on laadittu b) vaihtoehdon mukaisesti. Jäsen tai osuuskunta voi pääsääntöisesti koska tahansa irtisanoa vapaaehtoisen osuuden. Palautusajan ja palautettavan määrän suhteen noudatetaan yleisiä osuuden palauttamista koskevia säädöksiä (OKL 10 luku).
8 § Vapaaehtoinen osuus
Jäsen voi osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella
osuudella sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää. Hallitus voi
niinikään päättää asiasta, jos osuuskunnan kokous on valtuuttanut
hallituksen tekemään tällaisia päätöksiä. Valtuutus voidaan antaa
enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
9 § Ylimääräinen maksu
(OKL 14 luku)
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisten maksujen perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin myös mainittava maksuvelvollisuuden perusteet sekä, minkä verran tällaista maksua enintään voidaan määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana. Säännöissä voidaan määrätä myös maksun palauttamisesta (ns. jäsenlaina).
Ylimääräisten maksujen perimisestä päättää osuuskunnan kokous yksinkertaisella enemmistöllä, ellei säännöissä määrätä muusta, tiukemmasta enemmistövaatimuksesta.
Sääntöihin ei kirjoiteta ylimääräisiä maksuja koskevaa pykälää, ellei osuuskunta aio periä jäseniltä ko. maksuja. Seuraava malli koskee palautettavaa ylimääräistä maksua eli ns. jäsenlainaa.
9 § Ylimääräinen maksu
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää
ylimääräisen maksun perimisestä lainana osuuskunnan vakavaraisuuden
parantamiseksi tai investointien rahoittamiseksi osuuskunnan toiminnan aikana.
Lainaa otetaan jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien
mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen
osuuskunnan palveluksia tahi samanaikaisesti molemmilla näillä perusteilla.
Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai
useampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien
……………- kertainen nimellismäärä.
Perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan vuoden ja
viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien,
jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä
ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina
saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.
10 § Liittymismaksu
(OKL 9:4 §)
Säännöissä voi olla määräys jäseniltä perittävästä liittymismaksusta. Liittymismaksua voidaan periä eri tarkoituksissa. Liittymismaksulla voidaan esimerkiksi hankkia osuuskunnalle sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omaa pääomaa, jota ei palauteta jäsenen erotessa. Liittymismaksulla voidaan myös peittää jäsenen liittymisestä osuuskunnalle aiheutuvat suoranaiset kulut esim. sähkö-, puhelin-, vesi- tms. liittymän asennuksesta. Liittymismaksun tarkoitus voi myös olla, että uusien osuuksien antaminen ei vähentäisi vanhojen osuuksien arvoa. Tässä tapauksessa liittymismaksu vastaa periaatteessa osakeyhtiön osakkeen merkintähintaan sisältyvää ylikurssia. Liittymismaksun tarkoitus määrää, miten sitä kirjanpidollisesti käsitellään.
Liittymismaksusta voidaan määrätä säännöissä periaatteessa kahdella tavalla:
1) liittymismaksun peruste (maksujen lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, maksun antamisessa noudatettava järjestys, maksun suorittamisaika ja -tapa) määrätään niin täsmällisesti, että osuuskunnan johdon tehtäväksi jää vain liittymismaksun määrän vahvistaminen säännöissä mainittujen perusteiden mukaisesti sekä maksun periminen, tai
2) säännöissä määrätään, että liittymismaksuista päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Liittymismaksu voidaan määrätä säännöissä eri suuruiseksi eri jäsenille tai jäsenryhmille. Liittymismaksu voidaan siirtää toiselle ja palauttaa, jos säännöissä niin määrätään. Liittymismaksun ehdoista määrätessään osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on kohdeltava jäseniä yhdenvertaisesti.
Seuraavassa esitetään pykälämalliksi kaksi vaihtoehtoa:
Ensimmäisessä vaihtoehdossa liittymismaksu on tyypiltään kiinteämääräinen, joka on kaikkien jäsenten, siis myös perustajajäsenten maksettava. Maksuaika ja -tapa on sama kuin edellä on määrätty osuusmaksusta. Maksua ei palauteta, mutta se on siirtokelpoinen. Tämän liittymismaksutyypin tarkoituksena on kerätä jäseniltä osuuskunnalle "pysyvää" omaa pääomaa.
Toisessa vaihtoehdossa liittymismaksun suorittamisvelvollisuus on vain perustamisen jälkeen osuuskunnan jäseneksi liittyvillä ja liittymismaksuun liittyvien ehtojen määrääminen jätetään osuuskunnan kokouksen (tai hallituksen) päätöksen varaan.
10 § Liittymismaksu
Vaihtoehto 1.
Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu, kun jäsenyys alkaa.
Liittymismaksun määrä on ……………euroa ja se on maksettava
osuuskunnalle samalla tavoin kuin osuusmaksu. Liittymismaksua ei palauteta,
mutta se voidaan siirtää toiselle.
Vaihtoehto 2.
Perustamisen jälkeen jäseneksi liittyvän on suoritettava osuuskunnalle
liittymismaksu sen mukaan kuin osuuskunnan kokous liittymismaksun
suorittamisvelvollisuudesta, liittymismaksun määrästä ja sen muista ehdoista
päättää. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään
näistä asioista. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi
vuodeksi kerrallaan.
11 § Lisämaksuvelvollisuus
(OKL 15 luku)
Osuuskunnan jäsenen henkilökohtainen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu vain hänen osuuskuntaan oman pääoman ehdoin sijoittamiensa varojen määrään. Periaate on siis sama kuin osakeyhtiössä. Jäsen voi kuitenkin sitoutua tätä suurempaan vastuuseen, jos sääntöihin otetaan määräys lisämaksuvelvollisuudesta. Lisämaksuvelvollisuudella tarkoitetaan jäsenen henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan velkojille osuuskunnan joutuessa konkurssiin tai selvitystilaan.
Lisämaksuvelvollisuuteen perustuva vastuu voi toteutua vain silloin, jos osuuskunnan omat varat eivät riitä velkojen maksuun. Jos tällainen määräys sääntöihin otetaan, säännöissä on määrättävä lisämaksuvelvollisuuden peruste, onko maksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja viimeksi mainitussa tapauksessa rajoitetun maksuvelvollisuuden määrä.
Käytännössä lisämaksuvelvollisuutta koskevat sääntömääräykset ovat varsin harvinaisia. Sen sijaan säännöissä usein todetaan ikään kuin "varmuuden vuoksi", että jäsenet eivät ole lisämaksuvelvollisia. Seuraavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä todetaan, että lisämaksuvelvollisuutta ei ole ja toisessa on malli jäsenen rajoitetusta lisämaksuvelvollisuudesta.
11 § Lisämaksuvelvollisuus
Vaihtoehto 1.
Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista ja
sitoumuksista.
Vaihtoehto 2.
Jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että osuuskunta
on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan ja osuuskunnan omat varat eivät
riitä velkojen maksuun. Jäsenten kesken vastuu osuuskunnan velasta jakautuu
pääluvun mukaan ja voi olla jäsentä kohden enintään ……euroa.
12 § Vararahasto ja muut rahastot
(OKL 8 luku)
Vararahasto on osuuskunnille pakollinen. Vararahastoa on kartutettava taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittamat tappiot, kunnes vararahasto on noussut lain säätämään vähimmäismäärään. Säännöissä voidaan määrätä suuremmasta vararahastosta tai suuremmasta vuotuisesta rahastoinnista.
Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja (esim. käyttörahasto).
Sääntökäytännössä vararahastosta ja sen kartuttamisesta otetaan yleensä määräys sääntöihin, koska asia tulee vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa ja vahvistettaessa esille. Pykälämalli on sisällöltään asiallisesti ottaen lakitekstin toistoa (OKL 8:9 §).
11 § Vararahasto ja muut rahastot
Osuuskunnalla tulee olla vararahasto. Vararahastoon on siirrettävä viisi
(5) prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on
vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on
kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosan (1/100) taseen loppusummasta,
kuitenkin vähintään 2500 euroa.
Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja.
13 § Ylijäämä
(OKL 8 luku)
Ylijäämän jakoa koskeva sääntömääräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia. Osuuskunnan toiminnan tuloksena syntyvä tuotto eli tuloslaskelman osoittama ylijäämä voidaan jakaa jäsenille vain, jos se on säännöissä sallittu. Ylijäämän jakoperusteet voidaan määrätä säännöissä varsin vapaasti, esim. palvelusten käytön suhteessa, osuuskuntaan sijoitetun pääoman tai muun jakotavan perusteella. Säännöissä voidaan määrätä myös rinnan useista jakotavoista ja niiden soveltamisjärjestyksestä. Ylijäämää voidaan jakaa myös muille kuin jäsenille esim. lahjoittamalla yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Ylijäämän jakoperusteita on käytettävä myös rahastokorotusta toteutettaessa.
Seuraavaan malliin on sisällytetty käytännössä tavallisimmat kaksi ylijäämän jakoperustetta. Niistä toinen eli "ylijäämän palautus palvelusten käytön suhteessa" on ilmaisuna yleisluonteinen ja sen käytännön soveltamistapa on syytä tarkkaan miettiä erityisesti monitoimialaisissa työosuuskunnissa.
13 § Ylijäämä
Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille seuraavia jakoperusteita yhdessä tai
erikseen käyttäen: ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön
suhteessa tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille.
Ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous.
14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut
Säännöissä voidaan määrätä osuuskunnan tarjoamia palveluja koskevista palvelumaksuista tai tällaisten maksujen maksuperusteista sekä siitä, miten niistä osuuskunnassa päätetään. Näihin ns. käyttömaksua koskeviin sääntömääräyksiin on suhtauduttava kriittisesti, koska ne ovat jatkuville muutoksille alttiita ja osuuskunta voi ilman niitäkin periä palveluistaan maksuja. Joidenkin toimialojen osuuskunnissa sääntömääräys voi kuitenkin olla tarkoituksenmukainen.
14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut
Osuuskunnan jäseniltään ostamien/jäsenilleen hankkimien
tavaroiden/palvelujen hinnoista päättää hallitus. Hinnoitteluperusteista
päättää osuuskunnan kokous.
15 § Jäsenistön yksimielinen päätös
(OKL 4:2 §)
Osuuskunnan kaikki jäsenet (= koko jäsenkunta) voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttua osuuskunnan kokousta. Menettely on käyttökelpoinen, säästää vaivaa ja hallintokuluja osuuskunnissa, joissa kaikki jäsenet saadaan helposti kokoon. Tämän mahdollisuuden hyväksi käyttäminen ei välttämättä edellytä sääntömääräystä.
15 § Jäsenistön yksimielinen päätös
Osuuskunnan kaikki jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet. Vähintään kahden jäsenen on allekirjoitettava päätös. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa.
16 § Osuuskunnan kokoukset
(OKL 4 luku)
Jäsenten päätösvallan käyttäminen kaikkien jäsenten yksimielisin päätöksin ei käytännössä ole aina mahdollista. Jäsenet eivät aina ole yksimielisiä eikä kaikkia jäseniä aina saada kokoon. Pääsääntö onkin, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa lain tai sääntöjen mukaisia muotomääräyksiä noudattaen koolle kutsutuissa osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia kokouksia tai ylimääräisiä kokouksia.
Osuuskunnan varsinaisia kokouksia on pidettävä tilikauden aikana vähintään yksi (ns. tilikokous), mutta säännöissä voidaan määrätä useammistakin varsinaisista kokouksista, jolloin on samalla määrättävä kussakin niissä käsiteltävät asiat. Varsinainen kokous, jossa käsitellään tilinpäätös, on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
16 § Osuuskunnan kokoukset
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia.
Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ylimääräinen osuuskunnan on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten tai se lain mukaan on muutoin pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni.
Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Sama koskee vaalia, jossa on valittava useita henkilöitä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksen valitseman pöytäkirjan tarkastajan on allekirjoitettava pöytäkirja. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Jäsenellä on korvattuaan osuuskunnan kulut, oikeus saada jäljennös kokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta.
17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat
(OKL 4
luku)
Seuraavassa sääntömallissa luetellaan kokouksessa käsiteltävät pakolliset vuosikokousasiat, mutta ei kokouksen järjestäytymistä koskevia asioita, mitkä nekin voidaan säännöissä mainita, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Järjestäytymiseen kuuluu kokouksen avaus; puheenjohtajan valinta; sihteerin valinta, jonka puheenjohtaja "kutsuu", ellei säännöissä muuta määrätä; vähintään yhden pöytäkirjan tarkastajan valinta sekä kokouksen laillisuuden toteaminen.
17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat
Osuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on, sen asianmukaisesti
järjestäydyttyä,
1. esitettävä
- tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätettävä
- tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
- toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio
antaa aihetta,
- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle sanotulta tilikaudelta,
- hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heidän palkkioistaan ja
kustannusten korvauksista, sekä
3. valittava
- hallituksen jäsenet sekä
- tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen
(OKL 4:10 ja 11 §)
Seuraavassa pykälämallissa esitetyt kokouskutsua koskevat määräykset
ovat lain olettamasäännösten mukaiset.
18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen
toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa
ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja
viimeistään kuukautta ennen kokousta, jos kokouksessa käsitellään
osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä mainittuja asioita.
Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille postitse, kirjallisesti
lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jäsenluetteloon
merkittyihin tai muutoin osuuskunnan tiedossa oleviin osoitteisiin.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa
käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä
tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien
antamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.
Kokousasiakirjojen ja päätösehdotuksen nähtävänä pitämisestä ennen
kokousta on noudatettava, mitä osuuskuntalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään.
19 § Jäsenen aloiteoikeus
(OKL 4:14 §)
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksessa käsiteltäväksi eli ns. aloiteoikeus. Aloiteoikeus on sekä varsinaisessa että ylimääräisessä kokouksessa. Tätä oikeutta ei voida säännöillä poistaa. Informaatiomielessä voi olla perusteltua sisällyttää tieto tästä jäsenoikeudesta sääntöihin.
19 § Jäsenen aloiteoikeus
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksen
käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin
hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
20 § Hallitus
(OKL 5 luku)
Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Säännöissä siitä ei tarvitse olla välttämättä määräystä, jolloin on noudatettava hallitusta koskevia lain olettamasääntöjä (katso kohta sääntöjen vähimmäissisältö). Tavallisesti sääntöihin kuitenkin otetaan hallitusta koskeva sääntömääräys ja on otettavakin, jos halutaan poiketa mainituista olettamasäännöksistä.
Seuraavassa mallissa on määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osuuskunnan kokouksen on sen vuoksi vuosittain ennen hallituksen jäsenten valintaa ensin vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä (katso 17 § kohta 2). Varajäseniä ei välttämättä tarvita, kun varsinaisten jäsenten määrä on vähintään kolme. Koko hallitus on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
20 § Hallitus
Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) jäsentä ja
enintään viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa
valintakokouksen päättyessä ja päättyy valintaa lähinnä seuraavan
varsinaisen kokouksen päättyessä. Valinnan jälkeen ensimmäisen hallituksen
kokouksen kutsuu koolle ja avaa iältään vanhin hallituksen jäsen, jonka
johdolla valitaan hallitukselle puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan.
21 § Hallituksen kokoukset
(OKL 5:8 ja 9 §)
Seuraava sääntömääräys on lakitekstiä sellaisenaan. Laki antaa
tietyiltä osin liikkumavaraa määrätä näistä asioista säännöissä
toisinkin.
21 § Hallituksen kokoukset
Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia, että hallitus kokoontuu
tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen
jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei
olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja
käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä asiassa toisin
päätä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen
jäsenistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen
jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian
käsittelyyn.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet
läsnä olevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon
puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä
hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa
hallituksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä
mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava
juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
22 § Hallituksen tehtävät
(OKL 5:6 ja 15 §)
Hallituksen toimivalta on luonteeltaan yleinen. Sen vuoksi tyhjentävää
luetteloa hallituksen tehtävistä ei voida esittää. Seuraavassa
pykälämallissa kuvataan ensin hallituksen yleiset tehtävät, jotka on koottu
lakitekstistä ja sen jälkeen luetellaan esimerkkeinä muutamia keskeisiä
hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Mainittakoon, että osuuskunnan kiinteistön
myyntipäätöksen tekee hallitus, ellei säännöissä toisin määrätä.
22 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen
asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallitus huolehtii
osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon
valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa
- ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkaeduistaan,
- kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät
asiat,
- laatia ehdotus tilinpäätökseksi,
- laatia ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen
ylijäämä tai tappio antaa aihetta.
23 § Toimitusjohtaja
(OKL 5:4-6 ja 16 §)
Pienissä osuuskunnissa ei välttämättä tarvita toimitusjohtajaa. Tällöin hallitus (käytännössä sen puheenjohtaja) hoitaa myös toimitusjohtajan tehtävät. Jos toimitusjohtaja valitaan, häneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Toimitusjohtajan toimivalta on luonteeltaan yleinen ja liittyy osuuskunnan juoksevien asioiden hoitoon ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoon. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa toimitusjohtajan tehtävistä ei voi esittää. Seuraava pykälämalli on lähes sellaisenaan lakitekstiä.
23 § Toimitusjohtaja
Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin päättää.
Toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja
hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti.
Toimitusjohtajan tulee hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien
ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka osuuskunnan toiminnan
laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia,
toimitusjohtaja voi ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai
hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle
olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian
kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto.
Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito on
lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa edellä mainituissa
toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
24 § Toiminimen kirjoittaminen
(OKL 5:15 §)
Hallitus kokonaisuudessaan voi aina kirjoittaa osuuskunnan toiminimen. Säännöissä voidaan määrätä muustakin kirjoittamistavasta. Toiminimenkirjoitusoikeudet ovat tavallisesti hallituksen jäsenille ja osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille annettavia ”yhdessä-kirjoitusoikeuksia”. Myös ”yksin-kirjoitusoikeuden” antaminen on mahdollista.
Prokura on toiminimenkirjoitusoikeutta suppeampi valtuus ja oikeuttaa kirjoittamaan toiminimen vain liikkeen hoitamiseen kuuluvissa asioissa. Prokura ei anna oikeutta hoitaa merkittäviä asioita, kuten esim. osuuskunnan omaisuuden luovuttamista, kiinnittämistä tms. toimenpiteitä, jotka eivät tavallisesti kuulu osuuskunnan jokapäiväiseen liiketoimintaan.
24 § Toiminimen kirjoittaminen
Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.
Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden siten, että oikeutettu
kirjoittaa toiminimen hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi
päättää myös prokuran antamisesta.
25 § Tilikausi ja tilinpäätös
(OKL 6 luku ja Kirjanpitolaki 1:4 §)
Säännöissä on oltava määräys tilikaudesta. Lain mukaan tilikausi on 12 kuukautta, käytännössä useimmiten kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Tilikausi saa siis olla kuinka lyhyt tahansa.
Säännöissä ei ole tarpeen määrätä erityisesti siitä, mikä on osuuskunnan ensimmäinen tilinpäätöspäivä. Käytännössä ensimmäinen tilikausi alkaa perustamiskirjan allekirjoittamisesta.
25 § Tilikausi ja tilinpäätös
Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava
tilinpäätös. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään
kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään
vahvistettavaksi.
26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus
(OKL 6 ja 7 luku sekä
TilintarkastusL)
Toistaiseksi näin, mutta katso myös luvusta 9. tieto tilintarkastuslain muutoksesta.
Osuuskunnan kokouksen tulee valita vähintään yksi tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö. Jos tilintarkastajaksi valitaan laissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Säännöissä voidaan määrätä useammastakin tilintarkastajasta. Tilintarkastaja valitaan toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi määräajaksi. Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Tilintarkastuslaki säätää tilintarkastajalle pätevyysvaatimukset ja jakaa yritykset tässä suhteessa eri kategorioihin. Ns. maallikon valitseminen ainoaksi tilintarkastajaksi on mahdollista vain pienissä osuuskunnissa.
Vähintään yhden tilintarkastajan tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos vähintään kaksi seuraavista kolmesta edellytyksestä täyttyy:
- taseen loppusumma edellisen tilinpäätöksen mukaan yli 340.000 euroa
- liikevaihto edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan yli 680.000 euroa
- keskimääräinen työntekijämäärä on edellisen tilikauden aikana ollut keskimäärin yli 10 henkilöä.
Ainoastaan KHT- tai HTM-tilintarkastaja voidaan valita osuuskuntiin, joissa edellä tarkoitetulla tavalla seuraavista rajoista vähintään kaksi ylittyy: tase 2,1 milj. euroa, liikevaihto 4,2 milj. euroa ja työntekijämäärä 50. KHT-tilintarkastaja on valittava osuuskuntiin, joissa vastaavista luvuista 25 milj. euroa, 50 milj. euroa ja 300 henkilöä, vähintään kaksi ylittyy.
Seuraava sääntömääräys sisältää tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevia eräitä kohtia tilintarkastuslaista ja osuuskuntalaista.
26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus
Osuuskunnalla on oltava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jotka
valitaan toistaiseksi.
Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus.
Kertomus on luovutettava hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä
kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettavaksi.
27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen
(OKL 19
luku)
Osuuskuntalain 19 luvussa ovat säädökset osuuskunnan selvitystilasta, purkamisesta, rekisteristä poistamisesta, saneerauksesta ja konkurssista. Näistä asioista ei ole tarpeen määrätä säännöissä. Säännöissä on kuitenkin määrättävä säästön jakoperusteesta, jos halutaan poiketa lain olettamasäädöksen mukaisesta jakoperusteesta, mikä on jäsenten pääluku.
Säästöllä tarkoitetaan purkautuvan osuuskunnan varallisuuden määrää sen jälkeen, kun osuuskunnan velat on maksettu ja oman pääomanehtoiset sijoitukset (esim. jäsenten osuusmaksut) on palautettu. Säästö on siis jaettava jäsenten pääluvun mukaan, ellei säännöissä muuta määrätä. Säännöissä voidaan määrätä säästö jaettavaksi esim. jäsenten merkitsemien tai maksamien osuuksien lukumäärän mukaan, jäsenenä olovuosien mukaan tai useammalla säännöissä mainitulla perusteella yhtä aikaa sekä muillekin kuin jäsenille esim. yleishyödylliseen tarkoitukseen jne. Säästön jakaminen voidaan jättää säännöissä myös osuuskunnan kokouksen päätettäväksi.
27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan
asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos
sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosa annetuista
äänistä. Jos osuuskunta puretaan, sen omaisuuden säästö jaetaan jäsenten
kesken heidän päälukunsa mukaan.
28 § Sääntöjen muuttaminen
(OKL 4:21-22 §)
Sääntöjen muuttamista koskevilta päätöksiltä edellytetään, ellei päätöstä ole tehty yksimielisesti, erilaisia määräenemmistöjä siitä riippuen, kuinka syvästi jäsenen oikeuksia osuuskunnassa muutos koskettaa. Pääsääntö eli ns. tavallisilta sääntömuutoksilta vaadittavasta määräenemmistöstä on mainittu OKL 4:21 §:ssä (2/3 enemmistö). Erityistä eli suurempaa määräenemmistöä (9/10:n enemmistöä tai yksimielistä päätöstä) edellyttävät sääntömuutokset luetellaan OKL 4:22 §:ssä. Mallisäännössä mainitaan vain edellä tarkoitetusta pääsäännöstä ja viitataan yleisesti lakiin ja sääntöihin, joissa lain osalta on ja sääntöjen osalta voi olla toisin määrätty.
28 § Sääntöjen muuttaminen
Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on
pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole muuta säädetty, jos
sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
äänistä.
< Edellinen | Sisällys
| Seuraava > |
