Kannen kuva Anna-Liisa Huhtala-Fiskars ja Jarmo Uusi-Rintakoski

NUMERO 10
14.10.2010

PÄÄKIRJOITUS

HENKILÖ: Tilaa muistella

RADIO: Toteutuuko toiveeni?

MUUTTAJAT: Houkuttimena puhdas luonto

YRITYS: Wanhan Kalevan majatalossa

SUOMI: Näin turisti hurmataan

TERVEYS:
Lapsen kipu täytyy tunnistaa
Liikkumisen ilo elää
Naisenkin sydän särkyy

LUONTO: Helakasti haavanlehdillä
URA: Näytön äärestä saarnastuoliin

ASUMINEN: Intohimona pohojalaanen

PUUTARHA:
Puisto antaa oppia
Kukkamummo ja hänen ystävänsä
Humala
Kuunliljojen virustaudit

RUOKA: Pistetään piirakaksi

KÄSITYÖT: Iltojen iloksi ja päivien ratoksi
Takkeja tyttelille
Huivi lämmittää
Kullankeltaista
Vanhoja pitsejä uusin langoin
Omaan kotiin
Ihanaiset pellavaiset
Ruutu ruudun päälle
Tähdellistä
Elämää kaikissa väreissä

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Uuden edessä
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja


Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 11.11. ja Maatilan Pellervo 18.11.2010. Pellervon Iso Kalenteri ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Kuunliljojen virustaudit

Kaunislehtisiä kuunliljoja (Hosta) ovat viime vuosina alkaneet vaivata ikävät virustaudit. Pahimmat oireet aiheuttaa Hostan X-virus.
Maailmalla kuunliljoissa on tavattu ainakin kahdeksan eri virusta, joiden oireet vaihtelevat lajikkeiden välillä. Useimmiten virustartunta näkyy lehtien ryppyisyytenä, kieroon kasvamisena, laikullisuutena tai värivirheinä. Pahoin viruksen vaivaama kasvi on kitulias, jää pienikokoiseksi ja lopulta kuolee. Virus näyttää iskevän helpommin kirjavalehtisiin kuunliljoihin kuin täysin vihreälehtisiin lajikkeisiin.
Kuunliljojen virustaudit ovat tulleet meille todennäköisesti ulkomaisten taimien mukana. Ainakin tuontitaimista viruksia löytyy useammin kuin kotimaisista kasveista. Kaikki ulkomaiset kuunliljat eivät toki ole saastuneita, mutta niissä on suurempi riski kuin monissa kotimaisissa. Tosin ei kotimaisuuskaan ole tae, jos emokasvit ovat saastuneita.
Virustauti ei aina näy ostohetkellä, sillä tauti voi olla vuosia piilevänä, oireita aiheuttamatta. Viruksen olemassa olon voi varmistaa vain erityisellä pikatestausmenetelmällä. Taimia ostettaessa kannattaa silmin nähden kituliaat, ryppyiset tai laikulliset kasvit jättää myymälään.
Torjunta on mahdotonta, sillä kerran saastuneesta kasvista tautia ei voi hävittää. Virukset leviävät herkästi toisiin kasveihin työvälineiden ja hyönteisten, esimerkiksi kirvojen välityksellä. Tartunta voi levitä myös kasvien vedenoton yhteydessä tai kenkien mukana. Kotipihan kaikki virustautiset kuunliljat on syytä kaivaa ylös ja hävittää esimerkiksi kaivamalla syvälle maahan.
Uusia kuunliljoja ei kannata heti istuttaa entisten paikalle, juurten palasten pitää antaa maatua.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: