Kuva Ullamaija Hänninen
NUMERO 11
08.11.2007
Pääkirjoitus
Luonto: Talvi tulee järvelle
Suomi: Kolhuja kuntaliitosten kuohuissa
Näkökulma: Vähemmällä autuaaksi
Jalostus: Mustikka, puolukka, horsma ja moni muu
Elintarvikkeet: Lähilihan jalostajat
Yrittäjä: Herkullisin terveisin keittiömestari perheineen
Puutarha: Porvoon jokivarsi kukkii
Minun työni: Täsmällinen mutta joustava
Ruoka: Tuoksusta sen tunnet
Paikka: Karun historian saari
Uusiin hommiin: Veskun oma valinta
Tilitys: Rakas päiväkirja
Käsityöt: Vauvan pehmeä neule
Kukkia ja pilkkuja
Muistojen talvi
Asuminen: Isotalossa historia on nykypäivää
Elukat: Kehruumuorit ja verkon virittäjät
Toistuvat
Asiasta toiseen
Koti maalla
Elämäntilanteita
Omalääkäri
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 13.12., Pellervon Iso Kalenteri 22.11., Kone-Extra 22.11. ja Maatilan Pellervo 5.12.2007.
Iso Kalenteri 2007 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Porvoon jokivarsi kukkii
Porvoon jokivarsi on kesäisin täynnä elämää. Aleksanterin sillan vihdoin valmistuttua päästiin rantaa kohentamaan monin tavoin. Suurin kiitos tästä kuuluu kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunistolle.
Porvoo on tunnettu Vanhasta kaupungista ja etenkin Tuomiokirkosta, jota parhaillaan kiivaasti korjataan tuhopolton jäljiltä; urakan tulisi olla valmis ennen Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlallisuuksia 23. maaliskuuta 2009.
Kotikaupungissani on toki paljon muutakin nähtävää. Viime vuosina sekä paikallisten että vierailijoiden keskuudessa ovat erityistä ihastusta herättäneet kunnostetun jokivarren upeat istutukset. Ja yhä useamman kulkijan askeleet suuntautuvatkin jokirantaan, etenkin kesäistä elämää seuraamaan.
Puutarhuri ideoi
Kun Aleksanterin siltaa päästiin vihdoin rakentamaan, tuli ajankohtaiseksi myös kaupungin itäisen rannan kohentaminen. Tehtävää lähti luotsaamaan kahdeksan vuotta sitten kaupunginpuutarhuriksi valittu Mikko Kaunisto, jonka rautainen työkokemus, innostunut ja ideoiva mieli ovat saaneet aikaan ihmeitä vähällä rahalla, laadukkaasti suunnitellen ja toteuttaen.
Helsingissä syntynyt ja Porissa nuoruutensa viettänyt hortonomi päätyi Kempeleen puutarhurikoulun ja Lepaan puutarhaopiston kautta apulaiskaupunginpuutarhuriksi Forssaan, vastaavaksi puutarhuriksi Vantaalle ja vielä kaupunginpuutarhuriksi Espooseen ennen kuin päätti hakea Porvoossa auki tullutta paikkaa.
Mikko Kaunisto kertoo saaneensa hyvää kokemusta muun muassa erilaisista tavoista rakentaa puistoja. Tietokonepohjaiseen vihersuunnitteluun puutarhuri pääsi perehtymään heti ensimmäisten joukossa. Elettiin 1980-luvun puoliväliä, ja mahdollisuus tarjoutui helsinkiläisessä Maa ja vesi -toimistossa.
Näyttäviä istutuksia
Porvoon joki on ollut aina tärkeä reitti merelle. Usein valokuvatut punaiset ranta-aitat ovat muisto kauppakaupungista. Mannerheimin sillan meren puoleinen itä-ranta oli vielä seitsemän vuotta sitten kovin vaatimattoman näköinen ja toimi lähinnä autojen parkkipaikkana.
”Ensimmäiseksi häädettiin autot lehmusten alta korottamalla graniittireunakivillä puustoalue tiestä”, kertoo Mikko Kaunisto. Nyt lehmusten alla kasvaa pensaita, perennoja sekä sipuli- ja kesäkukkia. Japaninkelasköynnökset kiipeävät rehevinä kaariportteja pitkin.
”Kunnollinen perustaminen ja tihkukastelu ovat istutusten hyvinvoinnin salaisuus. Myös tulppaanit pitävät tihkukastelusta, näin ne kukkivat hyvin vielä kolmantenakin vuonna. Viime syksynä istutimme 8 000 kukkasipulia keskustan puistoihin. Porvoossa on kaikkiaan 150 puistoa, joista keskustan alueella kolmisenkymmentä.”
Venesataman perennat
Erityisen rehevinä kasvavat vierasvenesataman Paasikko-kivimuurin lukuisat perennat. Jättipoimulehdet, siperiankurjenmiekat, palavarakkaudet, rantakukat ja monet muut kukkivat vuorollaan. Istutuksissa näkee myös vähemmän käytettyjä lajeja, kuten konnanyrttiä, rohtoluppiota, keltakatkeroa, kuolanpionia, punalatvaa ja ruusumalvaa. Perennat on varustettu nimilapuin, joten vinkkejä voi poimia omallekin pihalle.
Monivuotisten kasvien lomassa on tilaa kesäkukille. Keväisin istutuksissa loistavat tulppaanit. Muhkeat kesäkukkaistutukset suurissa ruukuissa viimeistelevät ranta-alueen uutta siltaa myöten.
Jokirannan perennaistutuksien viehättävyyttä lisäävät kivimuurien päissä pulppuavat pienet lähteet, joihin vesi saadaan joesta. Penkit täyttyvätkin kesäisin veneilyvieraista, jäätelönsyöjistä, ohikulkijoista ja yleensä kesästä nauttivista.
”Minua on aina kiinnostanut vesi, vesiaiheinen rakentaminen. Onneksi olen saanut täällä mahdollisuuden myös siihen”, Mikko Kaunisto iloitsee.
Länsirannan kärhöpuisto
Porvoon joen länsirannalle päästään nykyisin peräti neljää eri siltaa pitkin. Kävelysillan ja korjausta odottavan Mannerheimin sillan väliselle rantakaistaleelle perustettiin viime vuonna kärhöpuisto. Siellä kasvaa 70 lajia ja -lajiketta. Kärhöjä on istutettu kaikkiaan noin 200 ja ne ovat peräisin useasta maasta. Onpa joukossa yksi suomalainenkin, Reijo Hahkalan siemenlisäyksestä alkunsa saanut ’Hienohelma’. Muut vielä nimeämättömät siemenestä lisätyt alppi- ja kruunukärhöt kasvavat maanpeitekasveina istutusten etureunassa.
”Kärhöpuiston suunnittelussa apunamme oli hortonomi, kärhöihin erikoistunut Börje Fri. Käytän muutoinkin mielelläni asiantuntevaa apua kasvivalinnoissa. Materiaalit ja suunnittelun tunnen parhaiten, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä kriittisempi on omasta tietotaidostaan”, tuumii Kaunisto.
”Muutettuani perheen kanssa Porvooseen kolme vuotta sitten, uudistin omakotitalomme pihan kiveyksineen ja kasveineen. Erityistä huomiota kiinnitin toimivuuteen. Muistaa kannattaakin, että kasvit ovat kauneimmillaan, kun ne saavat kasvaa oikeilla paikoillaan.”
Kärhöpuistossa kasvaa myös kelasköynnöksiä, köynnöskuusamia ja kilpikiertoja sekä erilaisia pioneja. Kasvit on täälläkin varustettu nimikyltein. Köynnösten kiipeämistukena ovat joko sirot metallikaaret ja -kehikot tai massiiviset kivillä täytetyt hitsatut sinkkihäkit.
”Kivihäkkeihin päädyttiin niiden edullisuuden ja puistokaistaleen huomattavien korkeuserojen takia. Pari puistotyöntekijää latoi kiviä häkkeihin ja kaupunkilaiset ihmettelivät, mitä tuleman pitää. Kun köynnökset rehevöityvät, häkit peittyvät kasvuston alle lähes kokonaan”, Kaunisto kertoo.
Puisto nauttii koko päivän auringon paisteesta ja täälläkin kasvit saavat virkistystä tihkukasteluletkuista. Kärhöjä voi ihailla myös penkeillä istuskellen; penkkien värisävy on soinnutettu taustan puutaloihin sopivaksi.
Työmaata riittää
Mikko Kaunisto kertoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti, vaikka tehtäviä on välillä liiankin kanssa. Hän kehuu myös työkavereitaan, joiden kanssa hommat puistoyksikössä luistavat.
Ensi vuoden suunnitelmiin kuuluu muun muassa Valtiopäiväpuiston rakentaminen kärhöpuiston viereen länsirannalle. Uutuus tulee olemaan vastarannan Runebergin puiston kokoinen.
”Myös alue Näsinmäen kupeessa kaipaa kipeästi kohentamista. Nykyisellään rantakaistale on surkeassa kunnossa, vaikka se on melko keskeisellä paikalla. Esimerkiksi monet turistit käyvät juuri sieltä kuvaamassa vanhan Porvoon aittarivistöä”, Kaunisto huomauttaa.
Uudistukset ja upeat istutukset ovat saaneet ansaittua kiitosta eritoten asukkailta. Kaupungin ilmettä ja viihtyisyyttä parantanut Mikko Kaunisto valittiinkin Uusimaa-lehden äänestyksessä vuoden 2007 itäuusmaalaiseksi. Eikä suotta.
Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:
