Kannen kuva: Ullamaija Hänninen ja Marita Suontausta.
NUMERO 11
10.11.2011
Pääkirjoitus
SUOMI: Sesongin seisahtuessa
LAPPI: Kuvissa kulkevat poromiehen muistot
ASUMINEN:
Säästeliäästi luonnon mukaan
Koti keltaisessa talossa
PUUTARHA:
Kananpojasta kaikki alkoi
Huonekasvien koettelemukset
Iloa pimeyteen
ELÄMÄNMUUTOS: Muusikot maatilallaan
TERVEYS: Ei päivääkään juoksuaskelitta
MESTARIPELIMANNI: Kipu on katkera elämänkumppani
LEPOSIJA: Hiljaisuuden puutarha
PERHE: Millainen ihminen isäni oli?
RUOTSIN-SUOMALAINEN: Auliksen rikas elämä
HENKILÖ: Apua hädän keskelle
RUOKA: Se tuoksuu jo!
PAIKAN VAIHDOS: Sinkkumimmi muutti metsään
TUNNELMA: Ilmassa on odotusta
KÄSITYÖT:
Lapanen kukkii
Töpöstellen
Tunisialaisen koukun tulokset
Valkoisia palmikoita
Huivi hartioille
Puikot kilisemään
KOSMOS: Linnunradan tähtivyön alla
FILMIMIES: Tarinat ja tatit kulman takaa
JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Kirjan kannet auki
Elämäntilanteita
Koti maalla
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 15.12. ja Maatilan Pellervo 17.11.2011.
Iso Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.
Suomalaiset saivat uuden kanavan keskustella uskosta: Facebook-kirkon. Eevankelis-luterilainen kirkko avasi Kirkko Suomessa -sivuston.
Kolumnisti Jukka Relander (vasen) ja arkkipiispa Kari Mäkinen yllyttivät toisiaan puhumaan Jumalasta. Kirkko Suomessa -Facebook-sivut » |
Avauspäivän pimetessä yli 800 ja seuraavaan aamuun mennessä yli 1400 kirjoittajaa oli käynyt jättämässä sivuilla Tykkää-peukkunsa. Kirkko saa tätäkin kautta tietää, mitä ihmisten mielessä liikkuu.
Sivustolla pääsee myös keskustelemaan chatissa reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti kirkon työntekijän kanssa - ihan kuten seurakuntien chatissa papin tai diakonin kanssa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen pohtii alkusivun videoleikkeessä, saako Jumalasta puhua.
Selväksi tulee, että saa. Emme kuitenkaan aloita Jumala-keskustelua yhtä herkästi kuin keskustelun avausta kysymällä, joko talvirenkaat on vaihdettu.
Samaista aihetta Mäkinen syvensi kolumnisti Jukka Relanderin kanssa media-aamiaisella Helsingissä 17. marraskuuta, jolloin Kirkko Suomessa -sivut julkistettiin.
Relander on puhuva vaikuttaja, jolta ajatuksia tuottavan Osuuskunta Lektion » toisen jäsenen, Tuomas Nevanlinnan kanssa ilmestyi juuri Uskon sanat -kirja (Teos 2011).
Arkkipiispa sanoo, ettei Jumalasta puhuta kuin mistä tahansa - kuten autonrenkaista - ja haki Relanderin kanssa luontevaa julkista tapaa ja kieltä ja paikkaa puhua Jumalasta. Ovatko suomalaiset ikään kuin ulkoistaneet Jumalasta puhumisen seurakunnan tai muun yhteisön sisälle? Onko se niin arka ja yksityinen sana, ettei siitä julkisesti puhuta? Olemmeko kadottaneet luontevan tavan puhua Jumalasta? Mikä on se kieli, jolla voisimme aidosti kommunikoida? Kun puhumme Jumalasta, puhummeko jostakin käsitteestä vai läsnäolevasta? Kun Jumalasta puhutaan, kenen Jumalasta puhutaan? Uskonnollinen kirjavuus ja uskonnosta keskustelun kirjavuus on lisääntynyt.
Arkkipiispa katsoo, että jotkin asiat, kuten liturgia ja kirkolliset toimitukset, sisältävät sen verran syviä kysymyksiä, että niiden avaaminen julkisesti saattaa ollakin ikään kuin tarpeetonta.
Sen sijaan uskonnossa on monia asioita, joista voisi olla luonnollista keskustella julkisesti: mitä ovat armo, synti tai anteeksi antaminen.
Relanderin mielestä
uskonnon opetus kouluissa vaikuttaa epäonnistuneen. Tieto ei ole kulkenut.
Teksti: Markku Nummi
Sähköposti: