Kannen kuva: Jarmo Vainionpää

NUMERO 11 - 2012

Pääkirjoitus

LUKIJAMATKA
Vienan meren salaisuudet

Itäkylä
Pehtoorska löytää paikkansa
Bosniasta porofarmin emännäksi

TERVEYS
Vesi vanhin voitehista
Syksyn kynnyksellä

Kohtaloiden kartano

PUUTARHA
Kaiken perusta
Valon ja ruskan puutarha

Joskus onni potkii

RUOKA
Juurta jaksaen
Hyvät vanhat maut

Siskoni, kuulehan

Minä osaan!

Metsän tyttö vuolee kaarnasta sydämen

KÄSITYÖT
Löylyä lisää
Paksua pitsiä peittoon
Ikioma
Puikot kilisemään

JOKA KUUKAUSI

Asiasta toiseen

Pikkupojan elämää

Pieniä tarinoita

Kirjan kannet auki

Koti maalla

Elämäntilanteita

Ristikko

Papin päiväkirja

 

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 13.12., Maatilan Pellervo 22.11.2012 ja Pellervon Iso Kalenteri marras-joulukuun vaihteessa.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Kuka mitäkin arvostaa

 

Lappajärven Itäkylästä kertovassa jutussa moni asia askarruttaa. Yksi niistä on Helsingistä Itäkylään muuttaneen perheen asuntokauppa.

Huvikseni löin myytävien talojen haun internetiin. Kriteereiksi naputtelin sanat Espoo ja omakotitalo sekä vähimmäisneliöiksi 120 ja hintakatoksi 420 000 euroa.

Silmieni eteen räpsähti tyylipuhdas kaksikerroksinen funkkistalo, rakennusvuosi 1936. Sijainti hyväksi mainitulla alueella meren läheisyydessä, oma tontti 935 neliötä, asuintiloja 120 neliötä, viisi huonetta, sauna ynnä muuta. Kylpyhuone- ja keittiökalusteista päätellen remontti on tehty vuosituhannen vaihteessa sekä tyylikkäästi että kalliisti.

Hinta vain 360 000 euroa! Tämä olisi ihme, kun tuntee seudun hintatason.

Selitys löytyy ilmoituksen sanasta korjauskelvoton. Vesivahingot ovat pilanneet talon niin perusteellisesti, ettei sitä edes voi kunnostaa. Sen sijaan ostajan on sitouduttava maksamaan osansa rakennuksen purkamisesta ja rojun pois kuljettamisesta.

Näin oli Espoossa isolla rahalla naitettu Taitamaton ja Tumpelo, ja tuhottu 1930-luvun arkkitehtoninen arvorakennus. Tyrmäävää.

Tein toisenkin talohaun. Halusin tietää, mitä muuta rahalla saisi. Kriteerit: koko Suomi, omakotitalo, vähimmäisneliöt 120, mutta nyt hintakatto mädäntyneen espoolaistalon verran eli 340 000 euroa.

Ruudulle sinkosi vuonna 2007 rakennettu komea valkoinen kaksikerroksinen omakotitalo Kauhavan keskustasta: jokirantatontti 2 870 neliötä, asuinneliöitä 228, huoneita kuusi sekä saunat sun muut. Hinta 340 000.

 

Lappajärven Itäkylään muuttanut pariskunta osti omakotitalon, jossa on asumispinta-alaa 130 neliötä ja lisää voidaan rakentaa vintille. ”Talon ostoon meni puolet 60 neliön kaksion hinnasta”, Sanna Kauppi ja Sami Karjalainen sanovat. Kaksio sijaitsi Helsingin Vuosaaressa, mikä ei suinkaan ole pääkaupungin kalleimpia alueita.

Talouspolitiikkaan sotketun aluepolitiikan ymmärtäminen on vaativampaa kuin kvanttifysiikan. Ihmisiä houkutellaan – melkein pakotetaan – muuttamaan työn perässä pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Seurauksena maaseudulle jäävät tyhjilleen hyvin rakennetut talot, koulut ja monenlaiset tuotantorakennukset.

Uudella asuinpaikkakunnalla, etenkin suur-Helsingin alueella, kituutetaan ahtaissa mutta kalliissa kopeissa, joissa mitään järjellistä ei mahdu puuhaamaan, eivät sen enempää lapset kuin aikuisetkaan. Päälle päätteeksi sadat ja tuhannet työn perässä muuttaneet noin vain eräänä aamuna kuulevat jäävänsä työttömiksi. Sitä myöten onkin koko elämä sekaisin, eivätkä velat tosiaankaan muutu saataviksi.
Ihmisten viskely on viheliäistä.

 

Itäkylässä työtä tehdään lähellä ja etänä, ja yhteisvoimin runnataan tasapainoista ja turvallista elämää lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

Itäkylässä tuntuu olevan ilo elää.

 

Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
anna-liisa.huhtala-fiskars(a)pellervo.fi