Äiti Leena Auran ja tytär Jonna Musmanin kuvasi Tapani Lepistö.

NUMERO 1
21.1.2010

PÄÄKIRJOITUS

ELÄMÄNTAPA: Valintana vaatimattomuus

KYLÄ: Oiva paikka tuleville ja oleville

ASUMINEN: Vanhuudenkoti yhteisössä

PERHE: Äitejä ja tyttäriä

ELÄMÄNMUUTOS: Kun vanhemmat pois kotoa muuttivat

TERVEYS
D lisää terveitä elinvuosia
Selkä soimaan

KIELELLINEN KEHITYS: Puhumaan oppimisen taito

LUKIJAMATKA: Varaslähtö kesään

IKÄ: Vanheneminen ei ole vain luopumista

JUHLAVUOSI: Oppi nyt wanha ia noori

TALON TARINA: Maalaiset tekivät talon keskelle Helsinkiä

PUUTARHA: Lunta on lämmöstä kiittäminen

VILJAT: Terveyttä tattarista

LUONTO: Kelpo harrastus köyhällekin

RUOKA: Leipää ja leipäherkkuja

PERUSKORJAUS: Kuin suomalaista unelmaa

KÄSITYÖT
Uudet matot lattialle
Pehmoista kuin lumi

TILANTEITA: Lentojätkän elämän teatteri

OPPIMINEN: Innostuksen opinahjo

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Kätsy
Koti maalla
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 18.2. ja Maatilan Pellervo 4.2.2010.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Lunta on lämmöstä kiittäminen

Talvi on koettelemus etenkin aroille kasveille, mutta lumi antaa niille hyvän suojan.

Alkutalven pimeys on pois pyyhkäisty lumisateen jälkeen. Valkoisen peitteen oksilleen saaneet puut ja pensaat muuttavat maiseman satumaaksi.
Erityisen tärkeää lumi on luonnon asukeille ja puutarhakasveille. Monet pohjoisen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet elämään suojaavan lumipeitteen alla, pakkasen ja viiman ulottumattomissa. Aremmatkin puutarhakasvit selviävät kylmistä talvista paksun lumivaipan turvin.
Kun ilman vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi, vesipisarat satavat alas lumena ja takertuvat toisiinsa muodostaen hiutaleita. Suurin osa maahan sataneesta lumesta on ilmaa, jota pehmeässä lumessa voi olla jopa neljä viidesosaa, kovassakin yli puolet. Hyvä lämmöneristys perustuu juuri runsaaseen ilmasisältöön: vajaan puolen metrin kerroksen alla miinusasteita on kovillakin pakkasilla vain muutama.
Matalat pensaat talvehtivat hyvin lumipeitteessä. Arat kasvit selviävät talvesta melkeinpä paremmin lumisilla Itä-Suomen pihoilla kuin lumettomilla rannikkoseuduilla etelämpänä. Myös maan alla talvehtivat perennat ja sipulikasvit menestyvät paksun lumipeitteen alla.
Tallattu lumi on ilmatonta eikä eristä lämpöä. Siksi kannattaa välttää kävelyä ja aurausta arkojen kasvien ja kukkaryhmien lähettyvillä. Polkujen kohdalta maa jäätyy syvemmältä kuin koskemattomalla alueella.

Kasvien omat keinot

Pohjoiseen sopeutuneilla kasveilla on keinonsa selviytyä kylmästä. Valmistautuminen talveen alkaa jo syyskesällä, jolloin kasvu päättyy, talvehtimissilmut valmistuvat ja solut väkevöityvät, kun vesi niistä vähentyy. Perennamaisten kasvien maanpäälliset osat kuolevat talveksi ja lehtipuut ja -pensaat tiputtavat syksyllä lehtensä lakatakseen haihduttamasta.
Havupuut varistavat vain vanhimmat neulasensa, mutta neulaset kestävätkin talven kuivuutta, kylmyyttä ja myrskyjä paljon paremmin kuin lehtipuiden lehdet. Havukasvit tosin saattavat vaihtaa väriä talveksi, suojautua näin talven kylmyyttä vastaan. Esimerkiksi tuivion suomumaiset lehdet saavat syksyn aikana ruskehtavan värin. Keväällä pensas muuttuu jälleen raikkaan vihreäksi.
Alppiruusujen luontainen keino suojautua haihduttamiselta on lehtien rullaantuminen tiukoiksi kääröiksi. Mitä kovempi pakkanen, sitä tiiviimpi lehtikäärö. Kun ilma lämpenee, lehdet oikenevat normaaliasentoon.

Talvisuojat luonnon apuna

Lumettomat alueet joutuvat pakkasilla tuulen, roudan ja lämpötilojen vaihtelujen armoille.
Arkojen kasvien, kuten jaloruusujen, -kärhöjen ja viiniköynnösten juuristoalueet kannattaa suojata pakkaspeittein, havukerroksin tai syksyn lehdin, mutta vasta ilmojen kylmennyttyä ja maanpinnan routaannuttua. Liian aikaisin levitellyt suojat ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi, sillä kosteana pysyvät kasvustot saavat tiiviin katteen alla herkästi vaivoikseen kasvitauteja.
Myös perennat hyötyvät suojakatteista lumettomina talvina. Versot kannattaa jättää syksyllä paikoilleen, jolloin ne suojaavat juuristoa pakkaselta. Myös lumi kerääntyy suojaaviksi kinoksiksi herkemmin sinne, missä on tarttumakohtaa.
Lumen alla on hyvät oltavat myös pelto- ja kenttämyyrillä. Siellä ne napostelevat versoja ja puun kuorta. Tarpeeksi alas asetetut runkosuojukset ja lumen tallaaminen tiiviiksi kasvien ympäriltä ehkäisevät tuhoja. Jyrsijät viihtyvä myös suojakatteiden alla, joten suojien ympäristöä kannatta pitää silmällä. Jänikset ja rusakot puolestaan yltävät hangen päältä ylempiinkin omenapuiden oksiin. Pitkäkorvia, peuroja ja hirviä varten tarvitaan riittävän korkea aita.

Painava lumi pois oksilta

Paksu lumikerros puiden ja pensaiden oksilla näyttää kauniilta, mutta muuttuu tiivistyessään ja kostuessaan painavaksi. Raskaan taakan alla oksat taipuvat ja repeilevät.
Erityisen painavaa on tykkylumi, joka muodostuu puihin huurteesta, lumesta ja alijäähtyneestä vesisateesta. Pahimmassa vaarassa ovat havupuut ja hento-oksaiset havupensaat. Myös pylväsmäiset puut ja leveät pensasaidat, joita ei ole muotoiltu leikkauksin yläosastaan kapeammiksi, saattavat nujertua paksun lumikerroksen alla.
Vahinkoja voi estää sitomalla oksat nipuiksi jo syksyllä tai karistelemalla oksia märän lumisateen jälkeen. Myös kasvihuoneen katto on hyvä puhdistaa, koska raskas lumitaakka saattaa rikkoa sen.

Salakavala kevätahava

Kevättalven voimakas aurinko ei tee hyvää havukasveille, alppiruusuille ja muille ainavihannille, jotka haluaisivat jatkaa talviunta. Lehdet ja neulaset alkavat haihduttaa vettä, jota kuiva tuuli vie mennessään. Koska kasvi ei pysty juurillaan ottamaan uutta vettä jäätyneestä maasta, alkavat lehdet ja neulaset ruskettua.
Pienistä vaurioista kasvit selviävät, mutta pahoin vioittuneet saattavat menehtyvät kokonaan kevään ja kesän aikana. Varjostavat kankaat tai havut asetetaan kasvin ympärille viimeistään maaliskuun alussa. Suojat poistetaan, kun maa on täysin sulanut. Maan sulamista jouduttaa kastelu lämpimällä vedellä. Etenkin uudet kasvit ovat arkoja, sillä niiden juuret kasvavat vielä lähellä maanpintaa.

Tilaa aurauslumelle

Pihateiden ja -polkujen aurauslumet on mahdutettava jonnekin. Etenkin pienillä tonteilla voi olla vaikeuksia löytää kasoille paikkoja.
Talvinen tilanne pitäisi ottaa huomioon jo pihaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Sisääntuloväylän likettyville jätetään alueita, joille istutetaan mieluiten vain versonsa talveksi kuihduttavia perennoja. Perennat sopivat myös sinne, minne suojasäällä tömähtelee katolta raskasta lunta.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: