Kuva Kimmo Torkkeli
NUMERO 2
21.2.2008
Pääkirjoitus
Yhdessä: Täällä tehdään mitä tahdotaan
Asuminen: Tyyppitalossa asuu onnellinen perhe
Talo, joka niisti nenänsä
Jokivarteen juurtuneet
Laiva on Laurin koti
Rakennusperinne: Kaiken vanhan vaalijat
Työn jälki: Omalla ladullaan
Talous: Suomalainen puu maailman markkinateillä
Ulkomailla: Nykypäivän Juurakon Hulda
Kokkaamaan: Siperian lahja maailmalle
Ruoka: Monenlaista makkarasta
Matkamuisto: Kaukasialainen kattaus
Lukijamatka: Armenia on enemmän
Puutarha: Varma kevään merkki
Elävä museo: Oi aika entinen
Käsityöt: Kirjottu kukkakimppu
Huppu tuolin ylle
Toistuvat:
Asiasta toiseen
Koti maalla
Omalääkäri
Elämäntilanteita
Pikkupojan elämää
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 19.3. ja Maatilan Pellervo 6.3.2008.
Iso Kalenteri 2007 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Varma kevään merkki
Tulppaanit ovat kevättalven suosituimpia leikkokukkia. Niiden sipulit kasvatetaan Hollannin laajoilla ja ravinteikkailla pelloilla. Huiskulan ja Lepolan puutarhat ovat Suomen suurimmat tulppaanien hyötäjät.
 Kuva Leena Nurmi |
Suomessa viljellään talven aikana yli 50 miljoonaa leikkotulppaania. Sadon huippukohdat ajoittuvat helmikuisen ystävänpäivän, maaliskuun alun kansainvälisen naistenpäivän sekä pääsiäisen tuntumaan. Toki tulppaaneita ostetaan tasaisesti koko kevättalven ajan, sillä ne ovat verrattain edullisia ja kestäviä leikkokukkia. Nippu tulppaaneita on näyttävä sellaisenaan, ja sitomalla kukista saa kauniita kimppuja monenlaisiin tilaisuuksiin.
Tulppaaneiden lajikevalikoima on valtaisa. Eri värien, kokojen ja muotojen määrä on maailmassa pitkälti yli 7 000. Valtaosa näistä on tarkoitettu pihojen ja puutarhojen istutuksiin, mutta kasvihuoneviljelyynkin riittää satoja lajikkeita.
Suomessa hyödetään kukkaan 60–70 tulppaanilajiketta. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat punaiset ja keltaiset lajikkeet, niiden osuus kaikista väreistä on yli 70 prosenttia. Seuraavaksi halutuimpia ovat oranssi ja valkoinen. Edelleen eniten ostettu on keltainen, kerrottu ’Monte Carlo’, jonka osuus on 15 prosenttia viljellyistä tulppaaneista. Seuraavia sijoja pitävät purppuranpunainen ’Purple Flag ja keltakukkainen, yksinkertainen ’Yellow Flight’.
Sipulit Hollannista
Yksittäinen tulppaanin sipuli kukkii vain kerran ja kuolee kukinnan jälkeen. Emosipulin viereen kasvaa kuitenkin useita tytärsipuleita, joista kasvia myös lisätään. Tulppaanien sipulit viljellään pääosin Hollannin laajoilla, ravinteikkailla pelloilla, sieltä ne toimitetaan ympäri maailmaa.
Hollantilainen viljelijä istuttaa sipulit pellolle loka-marraskuussa, kun maan lämpötila on noin +9 astetta. Sipulit kukkivat seuraavan vuoden huhti-toukokuussa, jolloin keväinen kukkaloisto Hollannin tulppaanipelloilla on vertaansa vailla. Kukinta jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä kukat leikataan pian avautumisen jälkeen, jotta voima palaa nopeammin tytärsipulien kasvua varten.
Kukintavaiheessa kaikki kukat tarkastetaan ja kasvustosta poistetaan virustautiset. Kesä-heinäkuussa, kun lehdet ovat nahistuneet, sipulit nostetaan, puhdistetaan ja lajitellaan myyntiä varten. Sekä puutarhaan istutettavat että kasvihuoneessa hyödettävät sipulit tulevat Suomeen elokuussa.
Hyötö kasvihuoneessa
Kasvihuoneissa tulppaanien sipulit hyödetään eli pakotetaan kukkaan talvella, mikä ei ole niiden luontainen kukkimisaika. Jotta tulppaani kukkisi, se vaati kasvihuoneviljelyksessäkin noin 16 viikon kylmäkäsittelyn +9 asteen lämpötilassa. Elokuun lopun ja marraskuun välisenä aikana kylmäkäsiteltävät sipulit istutetaan vieri viereen turpeella täytettyihin laatikoihin. Ne kastellaan, peitetään hiekalla ja kastellaan vielä kerran. Laatikot siirretään kylmiöön, jossa on tarkalleen sopiva lämpötila.
Uusinta viljelytapaa edustaa tulppaanien hyötäminen vedessä ravintoliuoksessa. Hollannissa tulppaaneista jo 45 prosenttia hyödetään kukkaan vesiviljelyssä. Silloin sadosta saadaan hyvä- ja tasalaatuinen.
Kun kylmäviikot ovat kuluneet, laatikot nostetaan kasvihuoneeseen. Siellä kasvusto varttuu kolmessa viikossa korjuukuntoon. Tulppaanit kerätään nuppuisina, jotta ne kestäisivät kuluttajalla mahdollisimman pitkään. Kukat lajitellaan ja pakataan joko kymmenen tai kahdenkymmenen kappaleen puntteihin.
Leikot maljakkoon
Suomen suurimmalla kukkaviljelmällä Huiskulassa sekä Lepolan puutarhalla hyödetään kummallakin kahdeksan miljoonaa sipulia vuodessa. Isoilla viljelmillä käsityönä tehtäväksi jää yleensä vain sipuleiden istutus ja valmiiden tulppaanien käsittely.
Sadonkorjuukin on yhdistetty tuotantolinjaksi: tulppaanit korjataan sipuleineen liukuhihnalle, kone leikkaa kasvuston sipulista, niputtaa ja paketoi. Kun välivarastointia ei tarvita, saavat asiakkaat kukkansa mahdollisimman tuoreina.
Tulppaanit kannattaa ehdottomasti ostaa nupullisina, mieluiten kylmätiskistä, sillä ne aukeavat nopeasti huoneenlämmössä. Kotona varsiin leikataan uudet imupinnat. Kukat laitetaan raikkaaseen veteen, jota maljakossa on noin kolmannes astian korkeudesta. Kuivana säilytettyihin tulppaaneihin leikataan uudet imupinnat, minkä jälkeen kukat saavat imeä vettä paperiin käärittyinä, jotta lötköt varret suoristuvat. Tulppaanit eivät välttämättä tarvitse virkisteitä, mutta maljakkovesi kannattaa vaihtaa ainakin joka toinen päivä. Samalla maljakko pestään.
Tulppaanit säilyvät kauniina noin viikon. Siirto yöksi viileään pidentää kukinta-aikaa. Kukat viihtyvät hyvinkin viileässä, kunhan lämpötila ei laske pakkasen puolelle. On hyvä muistaa, että tuoreet hedelmät ja leikkokukat eivät sovi yhteen. Hedelmistä erittyvä etyleeni nopeuttaa kukkien vanhenemista.
Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:
