Hanna Vainionpään ja shetlanninlammaskoira Laran kuvasi Jarmo Vainionpää.

NUMERO 2
17.2.2011

LUKIJAMATKA: Volga vie Venäjän sydämeen

PÄÄKIRJOITUS

LUOTOLAISET: Perämeren ympäröimät

YRITYS: Potkuri tuloo

TERVEYS:
Matkasaarnaaja paasaa rasvoista
Ruoka lohduttaa ja lihottaa

HENKILÖ: Muonion monitoiminainen

OPISKELU: Kielitandemilla pääsee perille

TAITAJA: Korujen kaukaiset tarinat

KULTTUURITEKO: Kunnioitus, tahto ja velvoitus

PUUTARHA:
Mettä ja mettiäisen kukkaa
Siemen on pieni ja ihmeellinen

TAITEILIJAPARI: Kielen ja muodon liitto

RUOKA: Sopivaa syötävää kaikille

KERAAMIKKO: Uutta elämää astioille

KÄSITYÖT
Sininen hetki
Suklaalla soinnutettu
Hopeista hohdetta
Runsas huivi ja pitsikorut

KAHDESSA KULTTUURISSA: Eroista iloiten

AMMATTILAINEN: Wäinö velhon takaa

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Uuden edessä
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 17.3. ja Maatilan Pellervo 3.3.2011.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Vanhanaikainen vapaus

Pyykit koneeseen. Täkit ja tyynyt tuulettumaan. Matot hankeen. Puhtaat liinavaatteet vuoteisiin. Imuri esiin ja imurinvarteen vaikka mies.
Täysjyvätaikina kohoamaan. Pölyrätti ja pölyhuiska heilumaan. Vettä ämpäriin ja moppi käteen. Kauppalista ja kaupparetki.
Kuppi kahvia.
Kaalit ja sipulit silpuksi, jauheliha pannulle, lihakaalilaatikko uuniin.
Näin on päivä puolessa, hommat hyvässä lyönnissä. Ja touhu jatkuu.
Kohta huushollissa tuoksuu puhtaus ja pöydällä maljakossa pönöttää tomera nippu tulppaaneja. Kuin poutapilvi se siinä piirtyy, peilailee kiiltävältä kannelta kuvajaistaan.
Pian päästään saunaan. Voihan sen lämmittää milloin tahtoo, mutta juuri tänä viikonpäivänä saunomisessa on jotakin erityistä. Hyvässä lykyssä jopa juhlallista. Viikon hullunmyllyä ei löylytetä, ei hosuta huonomuistisen unohtamia hommia, ei kerrata mönkään menneitä. Lauteilla istutaan hiljaa, huoahdetaan.
Ja kun on kylvetetty sielu sekä ruumis, puetaan ylle kuluneet, mutta puhtaat kotikamppeet ja Einin kutomat villasukat.

Pöytä katetaan, nostetaan hyvästi muhinut, höyryävä kaalilaatikko nuuskittavaksi. Kaalin tukeva ja sipulin makea tuoksu sekoittuvat muihin aineksiin – ja niin on ruokahalu herätetty.
Jos tahtoo ja jos siltä tuntuu, voi ottaa ettonet, päiväunet, ruokalevon.
Tämä on viikon paras päivä, ainakin silloin kun sen saa viettää tekemällä aivan tavallisia kotihommia. Palkintona on puhtautta ja alusta alkaen itse tehtyä, hitaasti kypsytettyä ruokaa. Ah autuas, miten tekeekään juhlan itse pyöräytetty ja paistettu leipä! Kotoinen, ehta leipä, jonka lämpöisellä viipaleella luistelee kullankeltainen voi. Voi, voi, että on hyvää.
Hetken, kerran viikossa, tuntee hallitsevansa oman elämänsä. Tätä on vapaus!
Rakas lauantai, kiitos, että teet minusta vanhanaikaisen ihmisen.

Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti: