Kannen kuva: Leena Nurmi
NUMERO 3
19.3.2009
Pääkirjoitus
Ihmisen mieli: Anteeksi antamisen tiellä
Historia: Pääsiäisenä ilo pyhittyy
Elinvoimaa Suomeen: Tahto omassa taskussa
Puutarha:
Hurmaava kukkanurmikko
Rakkaat pionit
Reunukset ohjaavat kasvustoa
Herkkuja marjatarhasta
Mehukas ja aromikas
Vaiheikasta menoa: Toivon ylläpitäjä
Terveys: Suonikohjuja voi ehkäistä
Galleria Pellervo:
Yrittäjä: Tarjolla pohjoisen luonnon parhaat puolet
Ruoka: Suuren juhlan kunniaksi
Lukijamatka: Ei ole Islannin voittanutta
Uuteen juurtuminen: Näinkös tässä kävikin
Kumma homma: Jarkko Peltola, pianonvirittäjä
Kodin Pellervon käsityöt:
Kanassa on munaa
Luonto: Lumijälkiä lukemaan
Nuori suunnittelija: Kenkiin ja korkoihin kotoiset aineet
Joka kuukausi
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Omalääkäri
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 16.4. ja Maatilan Pellervo 2.4.2009.
Iso Kalenteri 2009 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Graafikko Piia Lehti: Kasvun ihme
Taiteilija Piia Lehden herkästä, keväisestä Kasvun ihme -teoksesta alkaa Kodin Pellervon taidesarja, joka juhlistaa lehtemme 110-vuotista taivalta. Galleria Pellervon kautta lukijat voivat hankkia kohtuuhintaista, tasokasta taidegrafiikkaa omaksi iloksi tai arvokkaaksi lahjaksi.
 Kasvun ihme 2008, etsaus, akvatinta, kopiosyövytys, koko 27 x 31 cm. Työstä on otettu 60 numeroitua vedosta ja niissä kaikissa on taiteilija Piia Lehden signeeraus. Tilauslomake on lehdessä. Ellei sinulla ole lehteä, tulosta tilauslomake tästä » ja lähetä se täytettynä postitse osoitteeseen: Kodin Pellervo, PL 77, 00101 Helsinki. |
Kuten kuvataiteilijoilla tapana on, pitää graafikko Piia Lehti aina luonnoskirjaa lähettyvillään. Siihen hahmottuvat piirroksina ajatukset ja mielikuvat. Mistä sai alkunsa Kasvun ihme?
”Selailin erästä kirjaa ja näin lapsen kauniin profiilin. Hahmottelin tytön pään päälle jonkinlaista eläintä, mutta lopulta hahmotelmasta sukeutuikin nuttura. Piirsin kasvojen viereen kasvin, jonka mallina on kultaköynnös työhuoneeni ikkunalaudalla. Kuvassa kasvi näytti orvolta, ja niin ruukun alle ilmestyi käsi.”
Kun luonnos oli valmis, Piia ryhtyi syövyttämään kuvaa laatoille.
”Vasta syövyttäessäni päätän työn värin ja kaikki ne pinnat, joita haluan kuvaan tulevan. Käytän apuna esimerkiksi monisteita vanhoista tapeteista tai valokuvaamistani halkeilevista seinistä. Syövytän kullekin värille oman laatan. Olen vähän huono suunnittelemaan työtä etukäteen. Siksi syövytän useita kertoja; aina en alkuun tiedä kuinka tummaksi kuvan eri alueet haluan.”
”Kasvun ihmeen aihe on minulle läheinen, olen niin innostunut puutarhanhoidosta.”
Piia Lehden juuret ovat Varsinais-Suomessa. Hän on syntynyt Halikossa vuonna 1973 ja asuu nyt perheineen Teijon kylässä Salossa. Perheeseen kuuluvat puoliso, kuvataiteilija-muusikko Ramo Teder sekä viime syksynä koulunsa aloittanut Pihla-tytär.
”Muutimme muutama vuosi sitten asumaan tänne metsän reunalle, kallioiden ja järvien maisemaan. Nautin olostani pienessä kylässämme – ja kun hurahdin puutarhan hoitoon, marssivat kasvit entistä näkyvämmin kuviini. Tosin luonto on aina merkinnyt minulle paljon”, sanoo Piia ja kertoo perheen pyrkivän toteuttamaan ekologista elämänmuotoa arjessaan.
Matkat kouluun, postiin ja kauppaan taittuvat jalkapatikassa. ”Kaiken kaikkiaan Teijo on kiva asuinpaikka. Lapset seikkailevat suurimman osan ajasta lähimetsissä majoja rakennellen ja ihania mielikuvitusleikkejä keksien. Me äidit järjestämme vuorotellen lapsille kerhotoimintaa ja naisteniltoja keskenämme.”
Piia ystävineen lukeutuu joka kesäisen Lasten Aurinkojuhlan rakentajiin. Juhla järjestetään Westersin upeassa puutarhassa Kemiössä, ja se on osa Aurinkoinen tulevaisuus -yhdistyksen toimintaa; päämääränä on kehittää taiteen ja ekologian liittoa.
”Tämänkin toiminnan kautta luonto ja sen kunnioittaminen on minulle tärkeää. Aurinkojuhlan valmisteleminen ystävien ja lasten kanssa on tärkeä vastapaino yksinäiselle tuhertamiselle.”
Piia huomauttaa kuitenkin, että hänen työnsä ”elävät ihan omaa elämäänsä”.
”Minulle on vierasta töitteni kautta julistaa mitään, mutta tottahan oma ajatusmaailma niissä voimakkaasti näkyy.
Teoksissa koko luomakunta näyttää avautuvan kuin yllätyksiä hersyvä aarrearkku. Ihmisten ja eläinten hahmot vaihtavat osia ja rooleja, tunnelma on jännittävä, mielenkiintoinen, unenomainen.
”Teen kuvia, joista itse innostun. Ajattelenkin, että taiteilijan täytyy oikeasti pitää omista töistään. Tykkään hirmuisesti yhdistellä erilaisia asioita. Olen joskus miettinyt, että tämä on kuin leikkisi paperinukeilla: otan osia sieltä täältä, kokeilen ja sovittelen. Roolit ja yhdistelemät ovat luonnollisia, kuin ne oikeasti olisivat olemassa.”
Nykyään Piia tekee miltei yksinomaan metalligrafiikkaa: ”Siinä saan yhdistää rakkaimmat ilmaisumuotoni, piirtämisen ja valokuvaamisen”.
Mikä vei Piia Lehden taiteen tielle?
”En osaa ihan tarkkaan vastata. Isoäitini on harrastanut paljon maalausta, mutta ammattitaiteilijoita suvussani ei ole. Vanhempani ovat kuitenkin aina tukeneet minua valinnoissani.”
1990-alkupuolella Piia vietti vuoden Meksikossa, ja ehkä juuri se oli tulevaisuuden kannalta ratkaiseva vuosi. ”Meksikossa näin erilaisia tapoja elää. Rohkaistuin, ja päätin ryhtyä opiskelemaan taidetta historian tai valokuvauksen sijasta.”
Opinahjoiksi tulivat mm. Taiteteollinen korkeakoulu Helsingissä ja Viron Taideakatemia Tallinnassa, missä myös Ramo, tuleva aviomies, tuolloin opiskeli.
Piia Lehden grafiikka tunnetaan. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa yhteis- ja yksityisnäyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla, mm. Espanjassa, Italiassa ja Virossa. Teoksia ovat kokoelmiinsa hankkineet monet kaupungit ja taidesäätiöt ja niitä on myös Suomen valtion ja Eduskunnan kokoelmissa.
Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti:
