Kannen kuva: Leena Nurmi
NUMERO 3
19.3.2009
Pääkirjoitus
Ihmisen mieli: Anteeksi antamisen tiellä
Historia: Pääsiäisenä ilo pyhittyy
Elinvoimaa Suomeen: Tahto omassa taskussa
Puutarha:
Hurmaava kukkanurmikko
Rakkaat pionit
Reunukset ohjaavat kasvustoa
Herkkuja marjatarhasta
Mehukas ja aromikas
Vaiheikasta menoa: Toivon ylläpitäjä
Terveys: Suonikohjuja voi ehkäistä
Galleria Pellervo:
Yrittäjä: Tarjolla pohjoisen luonnon parhaat puolet
Ruoka: Suuren juhlan kunniaksi
Lukijamatka: Ei ole Islannin voittanutta
Uuteen juurtuminen: Näinkös tässä kävikin
Kumma homma: Jarkko Peltola, pianonvirittäjä
Kodin Pellervon käsityöt:
Kanassa on munaa
Luonto: Lumijälkiä lukemaan
Nuori suunnittelija: Kenkiin ja korkoihin kotoiset aineet
Joka kuukausi
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Omalääkäri
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 16.4. ja Maatilan Pellervo 2.4.2009.
Iso Kalenteri 2009 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Tahto omassa taskussa
Tutkimus osoittaa, että maaseudun vetovoima on naisissa, etenkin yrittäjissä. ”Elämisen maaseudun eteen pitää kummuta siellä asuvien tunnoista, ei ulkopuolisten ohjauksesta”, sanoo tutkija Hanna-Mari Ikonen. Satu, Nina ja Merja ovat väylänsä löytäneitä. Heidän kaltaisiaan tarvitaan joka kunnassa.
Tamperelainen tutkija Hanna-Mari Ikonen selvitti väitöskirjaansa varten uudenlaisesta näkökulmasta maaseudun naisyrittäjien elämää ja toimintaa. Ikonen ei korostanut kovaa bisnestä, vaan ihmisläheisyyttä ja elämänarvoja. Naisten yritykset tuntuvat takaavan, että perheet pysyvät maaseudulla ja että myös perinteiselle maataloudelle löytyy toimintamahdollisuuksia.
Yrityksen pyörittäminen on ennen kaikkea elämäntapakysymys. Moni haluaa elää maaseudulla, puoliso saa elantonsa maataloudesta ja lapset ovat pieniä; kolme hyvää syytä naiselle perustaa yhden hengen yritys.
”Syy on usein hyvin käytännönläheinen ja perhekeskeinen. Yritystä hoidetaan ennen kaikkea muu elämäntilanne huomioiden. Mutta joillekin yrittäjäksi ryhtyminen on saattanut olla miltei pakon sanelemaa, ainoa keino työllistyä”, sanoo Ikonen.
Kun miesyrittäjä pyrkii yleensä yrityksensä kasvattamiseen, työntekijöiden palkkaamiseen ja selkeään vaurastumiseen, maaseudun naisten tavoite on arkisempi ja rajautuneempi. Heille tärkeintä on itsensä mielekäs työllistäminen ja elannon hankkiminen. Elämänlaatu ja oma vapaus ovat niitä arvoja, joilla naisyrittäjät luonnehivat valintaansa.
Kaikista yrittäjinä toimivista naisista peräti 70 prosenttia hoitaa yritystään sen ainoana työntekijänä. Suurin osa tuottaa palveluja yksityisille ihmisille tai kotitalouksille. Miesyrittäjiin verrattuna naisilta usein puuttuvat siteet pääomasijoittajiin ja moniin verkostoihin, joiden avulla yritykset voisivat kasvattaa toimintaansa.
Toisaalta, moni naisyrittäjä ei edes haaveile laajennuksesta, ilmenee niin Ikosen väitöstutkimuksesta kuin työministeriön asettamasta naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa marraskuulta 2008.
Neljä erilaista ryhmää
Ikonen erottelee maaseudun naisyrittäjät neljään ryhmään; ekspansiivisiin eli laajentuviin, vakaisiin, osa-aikaisiin ja heikoilla oleviin. Suurin ryhmä on vakaat yrittäjät, muut jokseenkin tasakokoisia.
Vakaat yrittäjät ovat tyytyväisiä, koska pysyvät hyvin leivän syrjässä ja kykenevät yrittämisen ohessa pyörittämään arkeaan perheenäitinä. Tämä mahdollistaa asumisen halutulla seudulla ja pitää elämän tasaisen turvallisena. Liikevaihdoltaan yritykset ovat hyvinkin vaihtelevia. Tyypillisiä ovat parturi-kampaamot, käsityöliikkeet sekä vähittäiskauppa.
Varmasti myös monia tietotekniikkaan tai esimerkiksi arkkitehtuuriin ja suunnitteluun perustuvia yrityksiä voi pitää vakaisiin kuuluvina. Ainakin taloudellisesti hyvinä aikoina puutarhasuunnitelmien tekijöistä on ollut maaseudulla kova kysyntä.
Toiseksi eniten Hanna-Mari Ikonen löysi väitöskirjaansa varten osa-aikaisia naisyrittäjiä. Nämä saavat osan tuloistaan maataloudesta, palkkatyöstä tai eläkkeestä.
Nämä henkilöt toimivat useimmiten turvallisella ja vahvalla pohjalla, mutta pienemmin puittein kuin vakaat yrittäjät. Monen elämäntilanteeseen osa-aikaisuus sopii hyvin, ja se saattaa myös olla ainoa keino työllistyä. Tyypillisiä esimerkkejä löytyy sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maatilan yhteydessä elintarvikkeiden jalostuksen parista. Osa-aikaiset voivat olla toimintaansa juuri aloittavia, kannattavuutta ja toimialan kysyntää varovaisesti testaavia.
Laajentumaan pyrkiville, ekspansiivisille yrittäjille tyypillistä on tulevaisuuteen tähtäävä laaja ja täsmällinen suunnitelma sekä verkostoituminen muiden yrittäjien tai asiantuntijoiden kanssa.
Laajentumaan pyrkivät ovat löytäneet aalueensa erilaisten projektien, hankkeiden tai asiantuntijoiden kautta. He ovat paikkakunnalleen sitoutuneita, maaseudun parhaimpia ja innokkaimpia puolestapuhujia; seutukuntansa elinvoimaisuuden ylläpitäjiä. Usein näiden yrittäjien työ liittyy matkailuun, tekstiilien valmistukseen ja muun muassa marjojen tuotejalostukseen..
Teksti: Aarre Kanth
Sähköposti:
