Kuva Kimmo Torkkeli
NUMERO 4
17.4.2008
Pääkirjoitus
Sähkökatkot: Apua – taas meni sähköt!
Perinne: Helkajuhlassa tuntuu kevään kimallus
Paluumuuttaja: Maalaislääkärin urakierto
Koulutus: Ympäristökoulussa luonto opettaa
Taiteilija: Työmaa Muumilaaksossa
Elämäntapa: Rautakorven muuttolinnut
Harrastus: Torvensoittajia, vaan ei totisia
Valinnat: Satumetsän suojelijat
Ammatista toiseen: Musiikin viemä mies
Uusiokäyttö: Tavarataivas kaiken kerääjille
Ruoka: Kevätillan suolapalat ja makeat paistokset
Henkinen hyvinvointi: Itsemurhaan on monta syytä
Puutarha: Sipulikukkien aikaan
Pensaiden kevätleikkaukset
Terveys: Hyvä uni on elämänlaatua
Yhteistyön voimaa: Ketosen torppa säilyi sijoillaan
Toistuvat:
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Elämäntilanteita
Omalääkäri
Unto Uneksija
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 22.5. ja Maatilan Pellervo 8.5.2008.
Iso Kalenteri 2008 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Apua - taas meni sähköt!
”Sähkökatkos pimensi tuhansia talouksia” – tuttu otsikko sanomalehdissä ison myrskyn jälkeen. Ovatko jatkuvat sähkökatkot tulleet jäädäkseen ja pitääkö niitä vain sietää? Miten katkoihin voi varautua ja voiko niistä vaatia hyvitystä?
Ilmastonmuutos aiheuttaa lisääntyviä myrskyjä. Ja myrskyt aiheuttavat sähkökatkoja erityisesti taajamien ulkopuolella.
Kaupungeissa sähkökatkoista ei ole samaa vaivaa kuin taajamien ulkopuolella. Maaseudulla sähköjohdot ovat ilmassa tolppien päissä, kaupungeissa sähkökaapelit kulkevat suojassa maan alla.
Sähkökatkot aiheutuvat yleensä teknisistä vioista ja muista onnettomuuksista esimerkiksi rakennus- ja huoltotöiden yhteydessä. Ennen muinoin sähköyhtiöt olivat valtion ja kuntien omistuksessa ja sähkön toimittaminen oli palvelua kansalaisille. Nyt se on markkinatalouden bisnestä. Sähkönjakelu katsotaan kuitenkin välttämättömyyspalveluksi, jota valtiovalta valvoo ja määrittelee.
Pelastautumispaketti aina valmiinaSähkökatko lamauttaa melkeinpä kaiken kodin toiminnan; myös lämmityksen, vaikka talo lämpiäisi öljyllä tai maalämmöllä. Näidenkin apparaattien perustoimintoihin tarvitaan sähköä.Kansalaiset suhtautuvat sähkökatkoon eri tavoin. Positiivinen elämys sähkökatko voi olla silloin, kun katko on harvinainen ja kun se johtuu selvästä syystä, kuten myrskystä – ja on siedettävän pituinen. Kun talo kylmenee, toppapuvussa nukkuminen alkaa riepoa. Carl-Johan Åhman muutti perheineen Helsingistä Sipooseen, ja sieltä parin vuoden kuluttua Porvoon keskustaan. ”Vaikka Sipoon-talomme oli kivenheiton päässä Helsingistä, se oli ihan maalla, niemennokassa meren äärellä. Sähkökatkoihinkin tutustuttiin heti syysmuuton jälkeen. Ensimmäisen katkon aikana etsittiin talon ainoaa taskulamppua pimeistä kellarinrappusista – ja huomattiin että sen patterit olivat finaalissa.” Käytännön miehenä Åhman varusti kodin pelastautumispaketilla, jota säilytettiin eteisen komerossa omalla hyllyllään. Siinä oli kaksi otsalamppua, voimakastehoinen taskulamppu, runsaasti kynttilöitä ja Tiimarista ostettuja halpoja kynttilänalusia, tulitikkuja ja sytyttimiä, sulakkeita, antiikkinen mutta toimiva patteriradio ja varaparistot jokaiseen lamppuun. ”Tulisijaa ei talossa ollut, muuten erillinen polttopuupino liiterissä olisi ollut paketin yksi osa”, Carl-Johan toteaa. ”Otsalampun valossa oli mukavaa lueskella hiljaisuuden keskellä. Muutaman tunnin sähkökatko ei haitannut, jos talo ei kylmennyt. Mutta puuhellaa kyllä kaivattiin aika äkkiä, koska kahvinkeitin ei toiminut.” |
Siksi sähköyhtiöt eivät voi yksin sanella sitä, mitä oikeuksia asiakkailla on katkojen haitoista. Sähkömarkkinalaki asettaa sähköyhtiöille velvoitteita verkkojen toimitusvarmuuteen ja sähköverkon kehittämiseen. Laki määrittelee myös toimitusvirheiden seurauksia sähkölaitosten asiakkaille.
Sähkön laatu ei ole tasavarmaa. Jännitepiikit saattavat joskus vahingoittaa kodin laitteita. Sähkökatkoksiakin on monenlaisia. Sekunnin murto-osan räpsy voi nollata digiboksin kellon tai sulkea tietokoneen. Osa sähkönkäyttäjistä kärsiikin nimenomaan lyhyistä sähkökatkoista ja muista laatuhäiriöistä. Toisessa ääripäässä on menneiden Pyry- ja Janika-myrskyjen päiväkausia kestäneet sähkökatkot. Katkoja voivat aiheuttaa myös verkon etukäteen suunnitellut huoltotoimet.
Katkoista saa korvauksia
Mikään sähköyhtiö ei voi taata häiriötöntä sähköntoimitusta jo luonnonolosuhteiden vuoksi. Kaikkia katkoksien haittoja ei kuitenkaan tarvitse sietää. Laki määrittelee virhe- ja hyvitysrajoja. Virhe voi olla laatuvirhe tai toimituskatkos. Laatuvirheestä on kyse, kun sähkö ei ole standardinmukaista, esimerkiksi jännitepiikkien vuoksi.
”Sähkökatkosta on oikeus saada vakiokorvausta” sanoo tiedottaja Essi Isomäki Kuluttajavirastosta. ”Korvauksen voi saada, jos katko on kestänyt vähintään 12 tuntia. Korvauksen määrä riippuu verkkopalvelun vuosimaksun suuruudesta ja keskeytysajan pituudesta. 12–24 tunnin keskeytyksestä korvaus on 10 % sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Yli viiden vuorokauden keskeytyksestä maksetaan verkkopalvelumaksun suuruinen korvaus. Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 700 euroa”, Isomäki luettelee.
Jos pitkä katkos koskee isoa asiakasmäärää, sähköyhtiö yleensä tiedottaa asiakkailleen siitä, miten he voivat hakea vakiokorvausta. Selkeissä tapauksissa yhtiöt usein maksavat korvauksen automaattisesti asiakasjärjestelmänsä tietojen perusteella.
Sähkönkäyttäjällä voi joissakin tapauksissa olla oikeus hyvitykseen myös alle 12 tunnin katkoista tai usein toistuvista lyhyistä katkoksista. Silloin voi saada hinnanalennusta vähintään kahden viikon osuuden sähkön siirtomaksusta.
Joskus sähkökatko turmelee kotia ja omaisuutta. Joissakin tapauksissa kuluttajariitalautakunta on suosittanut sähköyhtiöitä maksamaan korvausta pilalle menneistä pakasteista ja kesämökin jäätyneistä putkista, kun katko on kestänyt pitkään. Korvausta vahingoista voi monesti hakea myös kotivakuutuksesta.
Sähköyhtiöille keppiä ja porkkanaa
Energiamarkkinavirasto valvoo sähkömarkkinoiden toimintaa. Aivan uutena toimena sähkön hinnoittelun valvontaan on tullut se, että sähkökatkot ja niiden asiakkaille koituva haitta voi aiheuttaa sähköyhtiölle joko bonusta tai sanktiota.
”Nyt katkoksien lukumäärää ja -aikoja seurataan varsin kattavasti. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt menetelmän katkosten aiheuttamien haittojen mittaamiseen”, sanoo viraston yli-insinööri Markku Kinnunen. ”Jokainen verkkoyhtiö on saanut oman vertailutasonsa. Jos katkojen määrä on tätä suurempi, siitä koituu yhtiölle taloudellista haittaa. Jos keskeytyksiä saa pienennettyä alle vertailutason, yhtiö saa taloudellisen bonuksen,” Kinnunen kertoo.
Uusi valvontamenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2008 alusta. Tätä ennen lyhyillä sähkökatkoilla ei ollut sähköyhtiöille taloudellista vaikutusta. Energiamarkkinavirastolle voi myös valittaa sietämättömänä jatkuvista sähkökatkoista.
”Sähkömarkkinalaissa on maininta myös verkon kehittämisvelvollisuudesta. Yksi osa tätä on sähkökatkosten rajoittaminen”, Kinnunen huomauttaa. ”Joskus asiakas on valittanut siitä, että sähkönkeskeytyksiä on liikaa. Silloin asiaa voidaan tutkia verkon kehittämisvelvollisuuden kautta. Sähköyhtiö voidaan velvoittaa kunnostamaan sähköverkkoa. Harkinta tehdään tapauskohtaisesti eikä ennalta asetettuja rajoja ole. Näitä valituksia tulee virastolle tosin vain yksi-kaksi vuodessa.”
Pakasteet
Sulamaan päässeiden pakasteiden käytettävyydestä on tutkittua tietoa. Työtehoseuran mittausten mukaan pakasteiden sulaminen nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia. Työtehoseuran testissä kaappi- ja säiliöpakastimien lämmönnousuaika -18 asteesta -9 asteeseen vaihteli 18,5 tunnin ja 27 tunnin välillä. |
Teksti: Topi Pakarinen
Sähköposti:
