Kannen kuva: Mirjam Tupaselan kuvasi Tapani Lepistö.

NUMERO 4
21.4.2011

PÄÄKIRJOITUS

JOKAPÄIVÄINEN
LEIPÄ:
Ruis on aina ruista
Rukiissa kansan turva
Missä leipä leivottu, siellä koti

VALINTA: Aivan omanlaista elämää

PERINTEINEN: Tankki täyteen!

MAAILMALLA: Saunaa ja sielunhoitoa

TEHTÄVÄ: Kriisinhallinta kellon ympäri

RAKENTAMINEN
Naulantarkkaa hommaa
Paljon vartija
Tarkastajan sana painaa
Vanhan korjaus voi yllättää
Talo valmiina tontille
Missä on pisteen paikka?

KUNNOSTUS: Entistä ehompi sohvasänky

PERUSKORJAUS: Härkälän uusi alku

PUUTARHA:
Erikoisemmat
Kukkatarha Kainuun korvessa
Nyt lanttua ja naurista puutarhaan

RUOKA: Kevätkevennys
TERVEYS: Vastuun ottamisen vaikea taito

KÄSITYÖT: Kaunista kullannupulle

HARRASTUS: Käsityökissojen taikayö

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Elämäntilanteita
Koti maalla
Uuden edessä
Ristikko

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 19.5. ja Maatilan Pellervo 5.5.2011.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

PIENIÄ JA SUURIA UNELMIA

Mitä tekisin ensi kesänä? Vaihtoehtoja on: ulkorakennuksen voisi vihdoin maalata kirkkaan punaiseksi, pihan piikkisen ruusupensaan voisi lopulta kaivaa juurineen ja kärrätä metsään, lahonneen lipputangon voisi kaataa ja olla pystyttämättä uutta...

Pienet haaveet ovat siitä kivoja, että niitä voi aina toteuttaa mutta yhtä hyvin myös siirtää – tai jättää sikseen. Suurempiakin voi viritellä: Pakkaisiko rinkan ja lähtisi kesäksi tunturiin vaellukselle ja päättäisi siellä, milloin palaa takaisin. Suuntaisiko rinkkoineen Eurooppaan?

Varmaan kaikilla meistä on unelmia, jotka kytevät takaraivossa ja pulpahtavat silloin tällöin pintaan. Näin tapahtuu yleensä niinä päivinä, kun elämä näyttää nurjaa puoltaan. Tavallisesti nämä haaveet asettuvat melko nopeasti omalle paikalleen pääkopassa, unohtuvat.
Mutta toteuttamattomat haaveet eivät hevin poistu sieltä vaan jäävät odottamaan seuraavaa tulemistaan. Ne toteutuvat vain tekemällä. Kuka uskaltaa ottaa ratkaisevan askeleen?

Näitä rohkeita, jotka ovat päättäneet valita oman, eivätkä naapurien tai työkaverien viitoittamaan tietä, löytyy onneksi lähes jokaisesta kylästä ja korttelista. Unelmien toteutukseen tarvitaan annos rohkeutta ja lisukkeeksi jääräpäisyyttä.

Moni onkin päättänyt luopua arvostetusta ammatistaan ja ryhtynyt vaikkapa kasvattamaan koiria. Samalla on muutettu elintapoja ja -tasoa. Nyt tämä uuden tien valinnut todennäköisesti viheltelee kulkeissaan eikä välitä vähääkään, vaikka entiset työkaverit yhä ihmettelevät. Joku toinen on vain hylännyt keskuslämmitetyt huoneet ja hakkaa nyt halkoja tyytyväisenä.

Tässä Kodin Pellervossa esitellään yksi uskalias esimerkki. Ranualle Etelä-Lappiin juurtunut viisihenkinen perhe ei anna ulkoisten odotusten horjuttaa elämäänsä. He ovat valinneet pienimuotoisen luomutuotannon ja syövät pääasiassa sitä, mitä oma tila tuottaa. Elämä näyttää hymyilevän. Nykyään tämäntyyppiset ratkaisut ovat paitsi harvinaisia myös rohkeita.

Muutosten ei tietystikään tarvitse olla ranualaista kokoa. Ehkä aloitamme pienemmästä päästä, vaikka lipputangosta... Sen kaatamista tuskin kannattaa haaveeKsi kutsua, mutta kun asiaa on kymmenen vuotta suunniteltu niin unelman poikaseksi kuitenkin. Reilun vuoden kuluttua saattaa olla ruusupensaan vuoro.

Teksti: Teemu Pakarinen
Sähköposti: