Kannen kuva: Jarmo Uusi-Rintakoski
NUMERO 4
19.4.2012
Pääkirjoitus
LUKIJAMATKA
Vuonojen kutsu
Lähiöstä itään
TERVEYS
Tehohoitoa terveydenhuollon murtumiin
Vaarallinen paikka
Muistellen eletään toistamiseen
Kun läheinen loukkaa
Äideistä parhain
Talouslaskua Paljakanvaaralla
Eheän asumakentän kehässä
Elämää ekopöntössä
PUUTARHA
Sadoittain silmäniloa
Torvet töröllään
Vuoden vihannesperhe
Pihan ikivihreä selkäranka
Löytöretki lähihistoriaan
RUOKA
Keittiössä vihertää
KÄSITYÖT
Hyvin pyyhkii
Sievästi sinistä
Kuin karamelli
Ei käy pussin päälle
Takaisin sielunmaisemaan
JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Elämäntilanteita
Koti maalla
Kirjan kannet auki
Pieniä tarinoita
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo 16.5. ja Maatilan Pellervo 3.5.2012.
Iso Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.
Osuuskunta valttia kilpailutuksessa
Hämeen Hammashoito on harvinaislaatuinen osuuskunta: yrittäjinä ja ammatinharjoittajina toimivien hammaslääkäreiden yhteenliittymä. Jo viisi vuotta se on auttanut jäseniään saamaan töitä Tampereen kaupungilta.
Osuuskunnan 12 jäsenestä kahdeksan myy palveluitaan Tampereen kaupungille yksityisvastaanoton ohessa.
”Kaupunki ei tee sopimuksia kovin pienten palveluntuottajien kanssa. Osuuskuntana olemme pärjänneet kilpailutuksessa, kun olemme pystyneet tarjoamaan vaaditun määrän ostopalveluita”, hallituksen puheenjohtaja Riitta Serlachius kertoo.
Serlachius arvelee, että osuuskunnan tarjoamat palvelut eivät tule kaupungille ainakaan kalliimmaksi kuin kaupungin omat palvelut.
Osuuskunta teki Tampereen kaupungin kanssa ensin sopimuksen vuosiksi 2008–2010. Sen jälkeen kaupunki halusi käyttää sopimukseen liittyneen kaksivuotisen option, joten nyt on meneillään viides sopimusvuosi.
”Annan Tampereen kaupungin päättäjille suuren arvon. He tekivät rohkeasti sopimuksen uudenlaisen palveluntarjoajan kanssa. Koska olemme olleet tamperelaisia ammatinharjoittajia jo pitkään, meidät tiedetään ja tunnetaan täällä”, Serlachius sanoo.
Päällekkäisiä tietokoneohjelmia
Riitta Serlachius sai ajatuksen osuuskuntaan SOK:n ravintolatyöntekijöiden osuuskunnasta. Perustamisessa oli alkuvaikeuksia.
”Asia oli viranomaisille uusi, he olivat ihmeissään. Terveydenhuollon palveluntuottajilta vaaditaan monenlaisia toimilupia. Siksi osuuskunnan sääntöjen jäsenvaatimuksiin kirjattiin tarkat vaatimukset jäseniksi hyväksyttävien toimiluvista.”
Miksi tamperelainen malli ei ole yleistynyt? Yhdeksi syyksi Serlachius arvelee, että terveydenhuollon mullistus hämmentää lääkärikunnan ajatuksia ja ratkaisuja.
Professori Mauno Vanhalan esittämää julkisen terveydenhuollon osuuskuntamallia hän ei kommentoi muutoin kuin että se vaatisi lakimuutoksia.
”Kannatan osuuskuntaa kuitenkin enemmän kuin yksityisiä, ulkomaisten pääomasijoittajien omistamia terveysalan yrityksiä. Osuuskunta on demokraattinen tapa toimia.”
Serlachius toteaa, että pelkällä organisaatiomuutoksella terveydenhuoltoa ei saada kuntoon. Kirjavien tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen olisi pantava remonttilistan ykköseksi, sillä ohjelmat vievät uskomattoman paljon aikaa varsinaiselta lääkärintyöltä.
”Kunnat keräävät tietokoneohjelmia tårta på tårtan eikä mitään poisteta. Voi joutua tekemään viisi kuusi merkintää, että pääsee jostakin ohjelmasta pois. Kunnissa on erilaisia ohjelmia ja erilaiset tavat käyttää niitä. Potilasjärjestelmiä pitää yhtenäistää”, Serlachius vaatii.
Teksti: Anne Savela
Sähköposti:
