Kuva Pirjo Rönkkö
NUMERO 5
22.5.2008
Pääkirjoitus
Itsepalveluyhteis-kunta: Siellähän se on netissä!
Liikenainen: Elsa, Koivurastin kuningatar
Identiteetti: Pässin päivät
Opiskelu: Täältä tullaan työelämä
Ammatinvalinta: Pitkäksi venähtänyt vuosi
Kesäharmi: Pahuksen punkit
Asuminen: Jauhon pölystä ja vähän muustakin paljastettu
Rakennusperintö: Treevassa voi treenata asenteitakin
Terveys: Rentoa oloa
Urakierto: Armeliaampaan arkeen
Ruoka: Monenmoista ihanaa kevään ja kesän juhliin
Hyvät tavat: Kaunis käytös ei ole hienostelua
Puutarha: Näyttävyyttä kesäkukilla
Kasvimaa: Uusintakylvöjä pitkin kesää
Piha: Kesäkeijujen töissä
Kodin Pellervon käsityöt: Suloiset lemmikit
Kesä keikkuen tulevi
Voimavarat: Maaliin selviytyneet
Toistuvat:
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Omalääkäri
Elämäntilanteita
Unto Uneksija
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 18.6. ja Maatilan Pellervo 5.6.
Iso Kalenteri 2008 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Uusintakylvöjä pitkin kesää
Nopeasti kasvavia vihanneksia kannattaa kylvää kasvukaudella useamman kerran. Näin uutta, tuoretta satoa riittää koko kesäksi.
Nopeasti kasvavat vihannekset myös valmistuvat lyhyessä ajassa. Vanhetessaan tai päästessään kukkimaan ne muuttuvat puumaisiksi tai huonon makuisiksi. Retiisiä, tilliä, lehtisalaattia ja pinaattia kannattaakin kylvää 2–3 viikon välein. Myös pikkupunajuurikkaiden ystävä tekee kasvukaudella useamman kylvön.
Uusintakylvöille on hyvä jättää oma pieni nurkkaus kasvimaalle, mutta korjattujen kasvisten tilallekin voi kylvää, jos taimilla on tilaa kasvaa. Kovin lehtevien kasvien varjossa pikkutaimilla on huonommat kasvuolot eivätkä satonäkymät ole kovin suuret.
Nopeat lehtivihannekset
Lehtisalaatti menettää vanhetessaan näköään ja makuaan. Jatkuvan tuoreen sadon saamiseksi siemeniä onkin hyvä kylvää muutaman viikon välein. Useimmat salaatit kasvattavat vanhetessaan pitkinä ja valoisina kesäpäivinä herkästi satoa pilaavan kukkavarren. Kun kukkavarsi venyy, salaatin maitiaisneste lisääntyy ja maku muuttuu kitkeräksi. Salaattia kannattaa kylvää kerrallaan lyhyehkö rivin pätkä, sillä se kasvaa niin nopeasti, että kiivaamman kasvun aikaan osa salaateista jää usein kuitenkin syömättä.
Pinaatin ensimmäinen erä kylvetään varhain keväällä laihahkoon maahan, jotta liika typpi ei keräänny lehtiin haitallisiksi nitraateiksi. Nuoren lehtisadon saamiseksi kylvöjä kannattaa tehdä useita tai ainakin toinen kylvö loppukesällä. Keskikesällä pinaatti virittyy helposti kukkaan, jolloin lehtien kasvu tyrehtyy ja ne kitkeröityvät.
Paksulehtinen lamo- eli uudenseelanninpinaatti kukkii vasta loppukesällä, joten siitä saadaan satoa pitkään. Se on kuitenkin aluksi hidaskasvuinen ja sadon aikaistamiseksi taimet usein esikasvatetaan.
Myös nopeakasvuisia rucoloita ja aasialaisia lehtivihanneksia voi kylvää useassa jaksossa toukokuulta heinäkuun loppuun. Ristikukkaiset lajit on syytä suojata harsolla kirppojen hyökkäyksiltä ainakin alkukesällä.
Pieniä retiisejä ja punajuuria
Retiisiä voi kylvää ensimmäisen kerran jo toukokuun alkupuolella. Tällöin niitä päästään maistelemaan jo kesäkuun alussa. Aikaiset kylvöt suojataan kasvuharsolla rucoloiden ja aasialaisten lehtivihannesten tavoin. Korjuukypsä retiisi on läpimitaltaan 15–25 milliä, jolloin se on maukkaimmillaan. Ylikypsä retiisi on hohkainen tai ontto ja puutunut eikä enää maukas. Taimia on muistettava kastella tarvittaessa, sillä kuivuutta kärsineet retiisit muuttuvat helposti polttavan kirpeiksi.
Punajuurikkaat korjataan noin 50 vuorokauden kuluttua kylvöstä, jolloin ne ovat halkaisijaltaan 4–8 senttiä. Pienistä juurikkaista pitävän kannattaa tehdä pari kylvöä kesässä. Kovin aikaisin punajuurta ei kuitenkaan kannata kylvää, sillä kylmyys voi aiheuttaa kaksivuotisen punajuuren virittymisen kukkaan jo ensimmäisenä vuonna ja sato jää saamatta. Punajuurikkaan pikkutaimetkin ovat syötäviä ja niitä haluavan kannattaa tehdä kesässä useita kylvöjä. Punajuurikkaat, etenkin versosatoa tuottavat, saavat kasvaa vähän lannoitetussa maassa pinaatin tavoin, jotta niihin ei keräänny nitraatteja. Varastoitavat juurekset puolestaan kylvetään vasta kesäkuun puolessa välissä, jotta ne eivät kasva syksyyn mennessä liian suuriksi.
Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:
