Kannen kuva Jaakko Kilpiäinen

NUMERO 5
20.5.2010

Pääkirjoitus

LAPPI: Tenolla otellaan ja mitellään

YHTEISKUNTA: Ei ole yhtä köyhyyttä

NUORET: Arvot kohdallaan

JAKSAMINEN: Edes jotakin pysyvää

ASUMINEN: Suloinen kesä koittaa nätille mökille

ENERGIA: Puhdasta energiaa heinästä ja jätteistä

PUUTARHA:
Vuoden kaunottaret
Kukkaryöppy amppelissa
Intiaaniriisi
Apua moneen vaivaan

YRITYS: Suuren perheen pieni suklaapuoti

RUOKA: Tervetuloa!

KIRJAILIJA: Äidin aapinen

ELÄMÄNTAPA: Esineisiin kätketyt muistot

KÄSITYÖT:
Mimosa kukkii
Sinistä ja vihreää

KÄSITYÖMESSUT:
Taitajat työn touhussa

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Vapaaehtoinen
Papin päiväkirja
Ristikko

Seuraava Kodin
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 17.6. ja Maatilan Pellervo 3.6.2010.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Apua moneen vaivaan

Rohtoliperi, liperi, lipstikka tunnettiin puutarhakasvina Suomessa jo 1700-luvulla. Nyt se on Vuoden maatiainen.

Vuoden maatiaiskasvi on tänä vuonna vanha mauste- ja lääkeyrtti rohtoliperi. Sen voimakkaan makuisia lehtiä käytetään mausteena, mutta kiiltävälehtinen liperi on myös näyttävä kasvi sekä yrttitarhaan että perennapenkkiin.
Maatiainen ry:n valitsema rohtoliperi (Levisticum officinale) on tosi maatiainen, sillä sitä kasvatettiin meillä yleisesti jo hyödyn aikakaudella 1700-luvulla.
Rohtoliperiä käytettiin rohtona eläinten ja ihmisten vaivoissa. Kasvia näkeekin meillä vanhana viljelyjäänteenä aina Oulunjärvelle asti. Nimi lipstikka on perua ruotsinkielisestä libbsticka-nimestä. Tämä taasen juontaa alkunsa saksan Liebstöckel-sanasta, joka viittaa kasvin käyttöön sukupuoliviettiä lisäävänä ”rakkausyrttinä”.
Monivuotista rohtoliperiä on helppo kasvattaa, sillä se ei ole vaatelias maan laadun suhteen ja pysyy vahvakasvuisena pystyssä tukematta. Ravinteikkaassa ja multavassa maassa se tosin kasvaa jopa 1,5–2,5 metriä korkeaksi. Puolivarjossakin viihtyvällä liperillä on tyylikäs kasvutapa ja kiiltävät lehdet. Pienet keltaiset kukat ilmestyvät pitkiin kukkavarsiin.
Kasvia lisätään siemenistä tai jakamalla keväällä. Koska siementen itäminen kestää melko pitkään, noin kolme viikkoa, kannattaa taimet kasvattaa sisällä ennen avomaalle istuttamista.
Rohtoliperi sopii pieneenkin pihaan, sillä yksi taimi antaa riittävästi satoa yhteen talouteen. Satoa korjataan koko kesä, kun versot ovat 5–10-senttisiä. Nuoria versoja käytetään joko tuoreena tai kuivattuina. Siemenet ja aromikas juuri sopivat mausteiksi. Juurisato korjataan myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä.
Voimakasta, selleriä muistuttavaa rohtoliperiä kannattaa käyttää kohtuullisesti. Sillä voidaan maustaa keittoja, liha- ja perunaruokia, salaatteja ja kastikkeita. Maistuva sosekeitto syntyy rohtoliperistä ja sipulista viimeisteltynä voilla ja kermalla, tietysti.
Aikaisemmin rohtoliperiä käytettiin lääkekasvina. Sillä hoidettiin muiden muassa kihtiä, kurkkukipua, yskää, jopa keuhkoputkentulehdusta, astmaa ja ientulehduksia. Lipstikan arveltiin parantavan myös ruokahalua ja vähentävän ilmavaivoja.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: