Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

Kannen kuva:
Ullamaija Hänninen.

NUMERO 5 - 2013

Pääkirjoitus

LUKIJAMATKA
Kauneuden kaihoon

Suolle kevään syliin

Ollaanko nyt Oulussa?

Arvokasta apua

TERVEYS
Tie hyvään vanhuuteen
Varo punkin puremaa!
Ientulehdus on kohta kansantauti

Tuurintynkää ja sotatotuuksia

Yhdellä kielellä taivaita päin

PUUTARHA
Pohjalaispihan komea kasvikunta
Kolmen sortin persiljat
Jo satoja vuosia sitten

ILOKSI
Pensastuet pihlajista

Viisi päivää viinilaaksossa

RUOKA
Onnea!

Eloon herätetyt

KÄSITYÖT
Taivaansini käy sisään
Väri virkistää
Kerran vielä kori

Muistojen jalo kehä

Kolmen tuuman kiinattaret

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Kirjan kannet auki
Pieniä tarinoita
Koti maalla
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja

 

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy kaksoisnumerona 20.6. ja Maatilan Pellervo 6.6.2013.



Iso Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Suolle kevään syliin

Olisipa elon tie kuin pitkospolku. Sileä ja soma, eteenpäin innostava.

 

(– –) Suon värit eivät hangen alla liikaa haalistu. Kun pääsee aavalle, silmä saa herkutella. Sammalet esiintyvät monissa eri vihreän sävyissä, yhdet hieman kalvenneina, toiset väriä hehkuen. Viimevuotiset juolukanlehdet koreilevat punaisissaan.

Kun alkuillan aurinko pääsee kurkistamaan tasaisen pilvimaton reunalta, maisema avaa silmänsä. Vesilämpäreet ovatkin täynnä sulaa kultaa. Värit heräävät paksuun täyteläisyyteen. Kultalampien alta sammalet ja muut aluskasvit heiluttelevat terveisiä taikamaailmasta. Käkkyräisten ja laihojen suopetäjien neulaset hohtelevat rikinkeltaisina.

Linnutkin virkoavat ääneen. Kurkipari ojentelee kaulaa, joutsenet innostuvat siivilleen. Idän pilvillä on draaman tajua, ne vetävät itsensä mustansinisiksi kesän ukkospilvien kuosia matkien. Patikoijan on pakko seisahtua vähän päästä värien leikkiä seuraamaan.

 

Repusta huolimatta on matkaajan välillä myös kyykistyttävä, sillä karpalot kutsuvat maistamaan kevään villiyttä. Kun kiiltävän kuoren liiskaa kitalakeensa, happamenmakea mehu täyttää suun. Hyvin on hangen alla uinunut punamarja, mukavia unia nähnyt.

Pitkään ei tarvitse tallustaa, kun idän suunnalta paljastuu hailea, mutta pyöreä kuu. Se odottaa valon hiipumista. (– –)

 

Teksi: Johanna Westersund
Kuvat: Jaakko Kilpiäinen

Koko kirjoituksen löydät toukokuun Kodin Pellervosta