Kannen kuva Kimmo Torkkeli

NUMERO 7
8.7.2010

PÄÄKIRJOITUS

ELINTARVIKE: Malttia makkaran mussutukseen

SUOMI: Tammelan maisemissa silmä lepää

PERINNE: Kainuun tarinat talteen

HARRASTUS: Tyttö lähti tanhulle

LUKIJAMATKA: Niilin pitkälle virralle

PERUSKORJAUS: Koti, työpaikka, kesämökki...

KYLÄ: Kansa tahtoi laiturit takaisin

PUUTARHA:
Järjettömän hauskaa
Solinaa puutarhurin korville
Kitupellava

LUONTO: Paistepaikkojen partanaamat

TYÖ AALLOILLA: Lossivahdin vakanssilla

TERVEYS:
Arvokas, uudistava uni
Junassa jännitys laukeaa

RUOKA: Suven maku

KÄSITYÖT:
Voiman ja valon värit
Suloiset orvokit
Ehtaa pellavaa

KÄSITYÖLÄISET: Yhteen punotut

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Koti maalla
Vapaaehtoinen
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 19.8. ja Maatilan Pellervo 5.8.2010.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Kitupellava

Camelinaöljyä saadaan kitupellavan siemenistä. Arvokasta, mutta kevyttä tavaraa: tuhat kitupellavan siementä painaa gramman.

Kitupellava (Camelina sativa) on vanha viljelykasvi pronssi- ja rautakaudelta. Myös ruistankiona tunnettu kasvi oli pitkään pois viljelystä, mutta 1980-luvulla kiinnostus virisi uudestaan.
Nimestään huolimatta kasvi ei ole pellavan sukulainen, vaan kuuluu ristikukkaisiin rypsin ja rapsin tavoin. Kitupellava on kotoisin Keski-Aasiasta, jossa se on ollut aikanaan yksi tärkeimmistä öljykasveista unikon ja pellavan ohella.
Kitupellava on yksivuotinen, jäykkävartinen kasvi. Pituutta se saa 80–100 senttiä. Kasvun aikana kitupellava on muiden ristikukkaisten näköinen, mutta tuleentumisvaiheessa siemenkodat muistuttavat pellavaa. Kukat ovat pieniä, läpimitaltaan viiden millimetrin mittaisia ja vaaleankeltaisia. Siemenkodassa on 10 25 pienen pientä siementä. Tuhat siementä painaa vain gramman!
Hieta- ja hietamultamailla sekä hietaisilla savimailla viihtyvä kitupellava on vaatimaton. Sillä vain on vähän tuholais- ja tautiongelmia. Aikaisuus ja lyhyt kasvukausi, 100–110 päivää, tekevät kitupellavasta sopivan viljelykasvin pohjoisillekin alueille.
Pienen siemenen vuoksi kylvö tehdään lähelle maanpintaa 1–2 sentin syvyyteen. Kevät- ja syyskylvöisten lajikkeiden hehtaarisadot ovat meillä 1 000–1 500 kiloa, parhaimpina vuosina jopa 2 500 kiloa. Kitupellavaa viljellään Suomessa vuosittain runsaalla 5 000 hehtaarilla.

Kitupellavan siemenistä saadaan camelinaöljyä, jonka rasvahappokoostumus on arvokas. Kylmäpuristettu öljy sisältää 40 prosenttia ihmiselle välttämätöntä alfalinoleenihappoa, omega-3-rasvahappojen esiastetta, sekä 15 prosenttia linolihappoa. Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen on todettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta ja siten vaikuttavan sydän- ja verisuoniterveyteen.
Öljyn sisältämät tokoferolit ovat rasvaliukoisia E-vitamiiniaktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat kasviöljyissä luontaisina antioksidantteina.
Terveysvaikutusten ja hienon mantelimaisen aromin vuoksi camelinaöljyä pidetään arvokkaana elintarvikkeiden raaka-aineena.
Öljy sopii sellaisenaan kaikkeen ruoanlaittoon, kypsennettyjen vihannesten höysteeksi, kalaruokiin, paistamiseen ja kastikkeeksi salaatille. Se on luontaisten antioksidanttien ansiosta säilyvää ja kestää hyvin kuumentamista.
Camelinarouhe, jota saadaan öljyn puristamisen lisätuotteena, sisältää öljyä vielä 15 prosenttia sekä vitamiineja ja hivenaineita. Rouhe soveltuu sämpylöihin, kakkuihin ja kekseihin sekä sellaisenaan jogurtin sekaan.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: