Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

 

Kuva Pirjo Rönkkö

NUMERO 8
21.8.2008


Pääkirjoitus Kuntavaalit: Mikä puolue olisi vähiten vastenmielinen? Opintielle: Opinnälkään tehohoitoa
Muodikas virsikulttuuri: Oi, muistatko vielä sen virren?
Terveys: Stressin rasitusta pienemmäksi Kodin remontoijat: Kokemäen koti toi korkeutta ja tilaa Naapuriapu: Vaihtopiiri tuo talkooavun kotiin Laatu: Suvun perintönä suklaiset herkut
Puutarha: Kesä kiittää
Ruoka: Syyskesän runsas kattaus Pensasmustikka: Vain etäistä sukua suomalaiselle
Kylä: Miten säilyttää porokylän perintö jälkipolville?
Puisto: Pietarsaaren ylpeys
Mottimestari: Nyt on kirveellä töitä
Pula-aika: Keinot ja konstit käytössä
Kodin Pellervon käsityöt: Kauniille katettu
Suvinen trikoomatto Harrastus: Vapaa väylä nautiskella
Joka kuukausi
Asiasta toiseen Pikkupojan elämää Koti maalla Elämäntilanteita
Oma lääkäri
Unto Uneksija
Papin päiväkirja

Kannen kuva Pirjo Rönkkö
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 18.9. ja Maatilan Pellervo 4.9.



Iso  Kalenteri 2008 sisältyy Pellervon tilaukseen.


Unten mailla


Ennen valmistumistani lääkäriksi olin ensimmäistä päivää töissä Fazerin Vaaralan tehtailla silloisen työterveyslääkärin sijaisena. Kello ei ollut vielä kahdeksaa, ja söimme yli jääneitä joulupipareita kun puhelin soi. Joku oli pudonnut kahdesta metristä tehdasalueen laajennustyömaalla.
Kun ehdimme perille, huomasimme, että pudotus oli ollutkin 20 metriä eikä mitään ollut enää tehtävissä. Edellisenä päivänä oli aseteltu pressu keskeneräisten kattorakennelmien päälle ja yön aikana oli satanut lunta. Työnjohtaja oli astunut tyhjän päälle.
Keskustelimme ja mietimme syitä tapahtuneeseen. Eräs mahdollisuus oli unen puute; olisiko se heikentänyt työnjohtajan tarkkaavaisuutta.

Aikojen alussa unta pidettiin sielunvaelluksena ja niin siihen suhtaudutaan vieläkin joissain kulttuureissa. Meillä sitä on pidetty joskus ihmiseen myönteisesti vaikuttavana henkiolentona. Sitä on siksi houkuteltu tuutulauluilla ja puhuttu nukkumatista, jolla lapsia huijataan vielä tänäkin päivänä. Henkiolennon lempipaikka on ollut uunin pankko.
Psykiatrian isä Freud sovelsi unen mytologiaa esittäen unen heijastelevan todellisia sisäisiä yllykkeitämme. Unien tulkinnalla päästäisiin siis psykoanalyyttisesti kiinni asioihin, jotka ovat ajoittain kummallisen tai sairaan käytöksemme taustalla. Tämä on sittemmin onneksi osoitettu hölynpölyksi.

Unen tehtävä on huoltaa aivoja ja elvyttää elimistöä. Sen puutteella on todettu yhteyksiä mm. lihavuuteen, aikuisiän sokeritautiin, sydän- ja verisuonisairauksiin Riittävä uni palauttaa aivojemme ja kehomme suorituskyvyn.
Uni alkaa syvällä perusunella, jonka jälkeen ns. REM-uni ja perusuni vuorottelevat muutaman tunnin jaksoissa. Syvän perusunen vaihe on välttämätön kehon fyysisen elpymisen kannalta. Useimmat huippu-urheilijat nukkuvat siksi ”päikkäreitä”. REM-unen aikana aivot poistavat huonoja asioita ja järjestelevät hyviä kohdalleen.

Vaikka Freudin teoria unen merkityksestä ”hulluuden” mittarina on ammuttu alas, ei unen merkitystä saa vähätellä ihmisen henkisen elämän yhtenä ulottuvuutena. Uni on auttanut lukemattomia mattimeikäläisiä, taiteilijoita ja tiedemiehiä löytämään uusia ja arvokkaita asioita oivalluksen kautta.
Samalla kun uni hämmentävällä tavallaan järjestelee elettyä elämäämme ymmärrettävään muotoon, se vapauttaa mielikuvituksemme tietystä valveillaoloajan kaavamaisuudesta. Ainakin minä olen viime aikoina nähnyt unia siitä, millaisin liitoksin teen avattavan laatikkopenkin mökkimme porstuaan.

Unen tarve on yksilöllistä. Joku pärjää korkeintaan kuuden tunnin yöunella, toiselle yhdeksän tuntia on minimivaatimus. Kuuluipa sitten mihin ryhmään tahansa, osa meistä alkaa ”harkitusti kolkutella turhia ovia”: nipistää yöunesta lisää aktiiviaikaa itselleen. Tällainenkin ”unettomuus” voi vähitellen johtaa samaan ongelmatilanteeseen kuin on tahtomattaan unettomuudesta kärsivällä.
Unen häiriintyminen johtaa vähitellen vaivoihin, jotka tulevat esille arjessa esimerkiksi unohtelemisena, ärtyneisyytenä tai tarkkaavaisuuden herpaantumisena. Kokonaan valvottua yötä on verrattu promillen humalaan. Kuvitelkaapa nyt liikenteeseen huonosti nukkuva linja-auton tai rekan kuljettaja.
Uniapnea on yllättävän yleistä ja tietyissä ammateissa huomattava riski. Sen tyypillisiä oireita ovat kuorsauksen ja hengityskatkosten ohella päiväväsymys, jopa nukahtelutaipumukseen asti. Uniapneassa esiintyy myös tihentynyttä yöllistä virtsaamisen tarvetta, yöhikoilua, levotonta unta ja impotenssia. Monilla esiintyy yöllisiä rintakipuja ja rytmihäiriöitä. Toiset kärsivät aamupäänsärystä ja ovat päiväsaikaan ärtyisiä ja äkkipikaisia. Muisti ja keskittymiskyky heikkenevät. Osalla todetaan verenpaine kohonneeksi.

Joskus unettomuus voi olla jopa merkki myös elimellisestä sairaudesta tai masennuksesta. Unettomuuteen ja sen syihin kannattaa puuttua herkästi. Erilaisia hoitokeinoja kyllä löytyy, ja lähes jokaista voidaan auttaa. Unettomuus voidaan ja sitä kannattaa hoitaa merkittävänä terveyden riskitekijänä.
Nukkukaa riittävästi, vaikka sitten lääkkein.


Teksti: Leif Lindberg
Sähköposti:

haku
Hae Kodin Pellervosta