Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

tammikuu_01.gif (2532 bytes)

kammen.jpg (25762 bytes)Pieniin päin

Kannettava tietokone ottaa jo usein paikan kärrättävän kokoiselta pöytäkoneelta. Nyt pikkukoneet mahtuvat jo taskuun. Mihin kämmenmikroa voi käyttää?

Kämmenmikrot, taskutietokoneet, kämmentietokoneet, Pocket PC:t. Uusille pienimmille tietokoneiden muodoille ei ole vielä vakiintunut edes omaa nimeä. Tasku-määrite ei paljon kerrokaan: nuorison laajalahkeisten taskuun mahtuu hyvin pieni kannettava tietokone. Yhtä vähän kertoi ennen kannettavasta käytetty sylimikro-nimitys.

Sen sijaan paikkansa markkinoilla kämmenmikrot ovat jo vakiinnuttaneet. Suosittujen mallien uudet erät menevät kaupaksi muutamassa päivässä ja laitteita varataan etukäteen välittämättä mallin mahdollisesta korvaamisesta uudella.

Hyvä menekki pitää kämmenmikrojen hinnan muutamassa tuhannessa markassa.

Kämmenmikro on kuin pieni kannettava

Kotona pöytäkoneessani on 100 megahertzin prosessori. Uusissa 32-bittisissä kämmenmikroissa on yli sadan megahertzin prosessori, muistia voi lisätä erikseen ostettavilla muistikorteilla.

Kämmenmikrolla hoidetaan jokapäiväisiä asioita: siinä on kalenteri, muistikirja, puhelinmuistio, kello, laskin ja muuta pientä. Taskutietokonetta voi laajentaa verkkotuotteilla ja sillä pääsee myös Internetiin, sillä voi lähettää sähköposteja ja fakseja, puhelimenakin sitä voi käyttää, mutta puhelinkäytössä se on selvästi tavallista kännykkää kömpelömpi.

Kämmentietokoneissa on monenlaisia käyttöjärjestelmiä. Niissä voi olla myös windows-käyttöjärjestelmä, jolloin laitteessa voi käyttää suppeasti Windows-ohjelmia; Exceliä, PowerPointia, Wordia. Kämmenmikroja varten on erillinen Windows CE-versio. Itse laitteella on hankalaa katsoa tiedostoja, mutta koneen saa yhdistettyä pöytäkoneeseen tai kannettavaan tietokoneeseen joko USB:llä tai sarjaportilla.

Pieniä kämmenmikroja hallitaan ainakin isoon käteen neulalta tuntuvalla kynäsellä. Erillistä näppäimistöä ei taida löytyä vielä lisävarusteeksi.

Sähköä laitteet voivat ottaa kaikenlaisista lähteistä: paristoista, akuista, verkosta, autossa tupakansytyttimen reiästä.

Kämmenmikroissa on varauduttu uusiin langattomiin tiedonsiirtoihin, niissä on myös infrapunatoiminto. Jos ohjelmantekijät ja laitteiden kehittäjät - ja tietysti ostajat - tahtovat, niillä voidaan maksaa markkinoille tuloa odottavalla Bluetooth-tekniikalla ostoksia kassalla samalla tavalla kuin siihen pystyvällä kännykällä.

Kun markkinat ovat riittävän houkuttelevat, taivutetaan isot ohjelmat myötäilemään pieniäkin teknisiä laitteita. Yksi juohevimmista on Java, jolla saadaan hyvin käyttökelpoisia toimintoja heikkotehoisiinkin laitteisiin.

*Teksti: Markku Nummi
*S-posti: markku.nummi@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |