Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Pitäisikö meidän yrittää varautua agroterrorismiin?

Syyskuun yhdennentoista päivän terroristi-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa kuten muuallakin maailmassa on keskusteltu paljon bioterrorismista. Iowan osavaltiossa järjestettiin lokakuun puolessa välissä kansainvälinen maailman ruokaturvaa käsittelevä kokous, jonka pääteemaksi nousi maatalouteen kohdistuva bioterrorismi. Tämä terrorismin muoto sai kokouksessa nimekseen agroterrorismi.

Agroterrorismia voisi olla esimerkiksi eläin- tai kasvitautien tahallinen levittäminen. Yksi kokouksen terrorismin tutkijoista totesi, että eläintautien levittäminen maatiloille saattaisi hyvinkin olla terroristeille helpompi ja tehokkaampi toimintatapa kuin pernaruttobakteerien levittäminen ihmisiin. Monet eläintaudit leviävät luontaisesti huomattavasti herkemmin kuin ihmiselle tauteja aiheuttavat bakteerit. 

Yhdysvaltojen kaltaisessa maassa tilat ovat valtavia, maatalous on keskittynyt tietyille alueille ja lisäksi maa on säästynyt ainakin kahdeltakymmeneltäkahdelta sellaiselta eläintaudilta, jotka ovat yleisiä muualla maailmassa. Yksi tällainen Yhdysvalloissa toistaiseksi tuntematon tauti on suu- ja sorkkatauti.

Tahallinen eläintautien levittäminen aiheuttaisi todennäköisesti valtavat taloudelliset tappiot ja palvelisi siinä mielessä terroristien tarkoitusta. Suu- ja sorkkataudin puhkeaminen Taiwanissa vuonna 1997 vaikuttaa maan talouteen vielä nytkin. Argentiinassa suu- ja sorkkatauti puhkesi viime vuonna ja se on tuonut maalle tähän mennessä miljoonien dollarien vientitappiot, muista kuluista puhumattakaan.

Taloudellisten tappioiden lisäksi agroterrorismi todennäköisesti horjuttaisi ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja aiheuttaisi paniikkia. Myös nämä seuraamukset sopisivat terroristien tarkoitukseen.

Pelkona myös ruoka-erien myrkyttäminen

Yhdysvalloissa on nostettu esiin uhka siitä, että terroristit saattaisivat myrkyttää elintarviketeollisuudessa suuria ruokaeriä. Mahdollisena esimerkkinä on esitetty jauhelihan myrkyttäminen kolibakteerilla laitoksissa, jotka jakelevat lihan hampurilaisravintoloihin. Tällaiset prosessointilaitokset käsittelevät päivittäin satojatuhansia kiloja jauhelihaa, mutta niiden bioturvallisuutta ei suinkaan ole mitoitettu tahallisten myrkytystapausten varalle.

Yhdysvalloissa pelko agroterrorismista on johtanut muun muassa siihen, että eläintilojen pitäjien koulutusta tuotevalvontaan lisätään. Herääminen uudenlaiseen uhkaan on lisännyt tutkimusta erilaisten eläintauteja paljastavien testien parantamiseksi sekä harvinaisten tautien rokotteiden kehittämiseksi.

Saattaa olla, että terrorismin uhka kaiken kaikkiaan vähenee maailman herättyä yhteistyöhön terrorismin vastustamisessa. Silti olisi aiheellista pohtia hyvinkin perusteellisesti, millainen uhka agroterrorismi on ja miten sen mahdollisuuksia ja tuhoja voitaisiin estää tai rajoittaa.

Tällaisia asioita pohdiskellessa maailma saattaa näyttää hyvin epävarmalta paikalta ja turvallisimmalta vaihtoehdolta voi tuntua oman Mansikin maito. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa ihmisistä joutuu hankkimaan ravintonsa tietämättä, mistä se varsinaisesti on peräisin. Oman maatilan tuotteet saattavat olla hyvä vaihtoehto sellaisille, joilla on mahdollisuus tuottaa itse ruokansa, mutta turvaa tarvitsevat myös ne ihmiset, joille se ei ole mahdollista. Teollisuusmaissa näiden ihmisten osuus on yli 90 prosenttia, koko maapallon väestöstäkin heitä on yli puolet.

Teksti: Susanne Somersalo
Tausta:  Helsingin yliopiston kasvifysiologian dosentti ja on tällä hetkellä Yhdysvalloissa ASLA-Fulbright -stipendiaattina perehtymässä biotekniikkaan liittyviin teollisoikeudellisiin kysymyksiin.

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |