Neljä viidestä porsastuottajasta tuottaa virheettömiä porsaita

Välitysporsaista 15 prosentissa eli noin joka kuudennessa porsaassa on jonkinlainen laatuvirhe. Suurin ongelma ovat hännänpurennasta aiheutuvat virheet, seuraavana tulevat eriasteiset patit jaloissa.

Viime vuonna toteutettu välitysporsaiden laatututkimus on osa Lihakunnan terveysprojektia "Porsastuotantotilojen terveyskartoitus ja saneeraus Lihakunnan toimialueella".

Projektin päätavoitteena oli varmistaa emakko- ja yhdistelmäsikaloiden vapaus tarttuvista taudeista (porsasyskä ja kapi). Tämä tavoite saavutettiin emakkosikaloiden osalta vuoden 1998 lopussa ja yhdistelmäsikaloiden osalta vuotta myöhemmin eli tältä osin tilanne on erinomainen.

Laatuselvityksen tarkoituksena oli lisäksi saada selville, mitä laatuvirheitä ja kuinka paljon niitä esiintyy Lihakunnan välittämissä porsaissa. Lisäksi haluttiin tietää virheiden jakaantuminen eri tuottajien kesken.

Selvitys mahdollistaa porsaiden laadun parantamisen tehokkailla ja kohdistetuilla toimenpiteillä. Lihakunta on tässä asiassa edelläkävijä, vastaavia selvityksiä ei ole muualla tehty.

Tutkin välitysporsaiden laatua käymällä 49 lihasikalassa ja tarkastamalla niissä yhteensä noin 16 000 porsasta. Kriittinen silmä havaitsi jonkinlaisia laatuvirheitä 15 prosentilla välitetyistä porsaista. Suurin ongelma oli hännänpurenta. Toiseksi eniten merkintöjä kertyi erilaisista pateista jaloissa.

Porsaiden tatuoinnista löytyy paljon toivomisen varaa, peräti 40 prosenttia virheellisistä porsaista oli joko kokonaan ilman tatuointinumeroa tai numero oli epäselvä.

Yhdessäkään sikalassa ei havaittu porsasyskän, kapin tai sikadysenterian oireita. Lihakunnan välittämillä porsailla onkin näiden tautien suhteen takuu. Selvitystyö antaa välineitä välitysporsaiden laadun edelleen parantamiseen. Neuvontaa tullaan kohdistamaan niille tiloille, joiden porsaista löytyi eniten huomauttamista.

Tunnistamattomat porsaat

Porsaista paljastui jo selvitystyön alussa yksi selkeä puute: tatuoinnin puuttuminen. Usein tatuointinumeroita etsittiin isäntien ja emäntien kanssa usealla silmäparilla tuloksia saamatta. Tämä näkyy myös lopputuloksissa: laatuvirhemerkinnöistä lähes 40 % on tapauksia, joissa porsaiden alkuperää ei saatu selville.

Porsaiden tatuoimattomuuden tiedettiin jo entuudestaankin olevan ongelma. Lihasikalat ovat nyreissään, kun porsaista ei tarvittaessa löydy leimaa suurennuslasin avullakaan. Emakkosikaloiden olisi syytä kiinnittää huomiota tatuointiin ja työn huolellisuuteen. Tatuoimisen hyöty vähenee oleellisesti, jos yksikin numero jää epäselväksi.

Tatuoiminen on lakisääteinen asia. Porsaan tunnistamisen merkitys voi olla hyvinkin suuri tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemisessä. Tatuointi on edellytys porsaiden välityskelpoisuudelle.

Laatuvirhemerkintöjä sai 15 prosenttia tutkimistani porsaista. Näistä virheistä oli yli puolet sellaisia, jotka eivät vaikuta porsaiden välityskelpoisuuteen. Tällaisia virheitä ovat mm. parantuneet hännänpurennat.

Huonot porsaat eivät jakaannu tasaisesti eri lihasikaloihin. Joidenkin kohdalla onni hymyilee ja kaikki ovat hyviä porsaita, jotkut saavat onnekkaittenkin osuuden huonoista porsaista.

Yleisimmäksi laatuvirheeksi osoittautui hännänpurenta: sen osuus kaikista laatuvirheistä oli yli puolet. Aineistooni keräsin sekä parantuneet että tuoreet hännänpurennat. Selvityksessä mukana olleista porsaista 8 prosenttia oli menettänyt jossakin elämän vaiheessa häntänsä.

Hännänpurenta jakaantui hyvin epätasaisesti eri tilojen kesken. Joissakin sikaloissa ongelmaa ei ollut ollenkaan ja joissakin tilanne oli hyvin huono.

Hännänpurennoista suurin osa oli parantuneita, mikä kielii emakkosikaloiden ongelmista. Osa ongelmista voi olla tilapäisiä johtuen kevään kuumuudesta tai porsasruuhkan aiheuttamasta tilanahtaudesta. Mielestäni nämä eivät kuitenkaan selitä koko ongelmaa.

Tuoreet hännänpurennat aiheuttavat huolia ja rahanmenoja lihasikaloille. Lihasikaloiden onni oli kuitenkin se, että parantuneiden määrä oli kolme kertaa suurempi kuin tuoreiden.

Lihasikalan hoitajien välinpitämättömyys pahentaa nopeasti ongelmaa. Hännänpurenta vaatii nopeat toimenpiteet eli purijan eristämisen ja purtujen lääkitsemisen.

Eläinten hyvinvointi on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kotieläintuotantoa. Hännänpurenta on laatuvirheenä yksi eniten hyvinvointia heikentävä tekijä. Se kertoo jo ilmenemisellään eläimen stressaantumisesta ja huonovointisuudesta.

Kolmanneksi yleisempiä laatuvirheitä olivat porsaiden takajaloissa olevat patit. Nämä patit sijaitsivat kintereen ja sorkan välissä ja olivat kovia. Patit ovat todennäköisemmin koteloituneita märkäpesäkkeitä. Kovuuden perusteella koteloituminen on niin lujaa, ettei leviämisen vaaraa pitäisi olla.

Jalkavioista seuraavaksi yleisimpiä olivat loukkaantuneet jalat, jotka ilmenivät eläinten ontumisina. Niiden tapahtumapaikkoja on mahdotonta tietää. Todennäköisesti suurin osa loukkaantumisista oli tapahtunut välityksen ja ensimmäisten lihasikalapäivien aikana.

Niveltulehduksia löytyi noin 40 tapausta. Välitysporsailla niveltulehdukset eivät näyttäisi olevan suuri ongelma. Kaikki niveltulehdukset eivät kuitenkaan ole päältä päin havaittavissa.

Tiloja, joiden porsaista ei tullut lainkaan laatuvirhemerkintöjä, oli lähes 30 prosenttia. Tuottajia, joiden porsaista oli vain yksi merkintä, oli 19 prosenttia ja tuottajia, joiden porsaissa oli muutamia satunnaisia merkintöjä, oli 36 prosenttia.

Tuottajien joukosta paljastui ryhmä, joka tuottaa pääsääntöisesti hyviä porsaita, mutta joukkoon laitetaan aina myös muutamia huonoja porsaita. Noin 2 prosenttia tuottajista lähettää jatkuvasti huonoja porsaita välitykseen.

Lähes 80 prosenttia alipainoisista porsaista oli peräisin yhdeltä tilalta. Myös hännänpurenta on vain muutaman tilan ongelma.

Muiden laatuvirheiden kohdalla virheet jakaantuivat lukuisten eri tuottajien kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä napatyrä, josta oli 150 merkintää, jotka jakaantuivat 58 tuottajalle.

Kuinka porsaiden laatua voisi kehittää paremmaksi? Suurimpien ongelmien painottuminen muutamille tiloille helpottaa ongelman ratkaisemista, koska korjaavat toimenpiteet voidaan kohdistaa sinne, missä sitä tarvitaan. Useisiin muihin laatuvirheisiin vaikuttaminen voi olla hankalaa, koska ongelmat ovat melko pieniä ja esiintymät satunnaisia.

Kaikista suurin vaikuttaja on porsaantuottaja, joka päättää tilallaan millaisia porsaita välitykseen tarjoaa. Hännänpurijaksi tiedetyn porsaan laittamista välitykseen voidaan pitää tahallisena laadun heikentämisenä, vaikka porsas itsessään näyttäisikin kelvolliselta välitykseen. Yleisenä ohjeena voi pitää sitä, että jos porsas on jouduttu eristämään häirikkönä muista porsaista, ei sitä tule välitykseenkään laittaa.

Hyvästä laadusta voisi myös palkita. Hyvistä porsaista kannattaa maksaa enemmän kuin huonoista. Jatkuvan laatupalautteen käyttöönotto saattaisi antaa tähänkin mahdollisuuden. Porsaat toimitetaan tuottajittain eroteltuna, joka mahdollistaa tilakohtaisen laatuseurannan.

Teksti: Marjo Tiilikainen
S-posti:

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |