Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

tammi.gif (3184 bytes)

Terveysluokitus tuottaa kymmenien miljoonien markkojen lisätulot Suomen sikaloille

Sikaloiden terveysluokitus aloitettiin runsas viisi vuotta sitten. Nyt terveysluokassa on jo yli kaksi kolmannesta Suomen sikaloista. On hyvin mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua kaikki Suomen sikalat ovat "terveysluokassa" eli vapaita kapista, porsasyskästä, sikadysenteriasta ja aivastustaudista.

Terveysluokitus tuottaa Suomen sikaloille kymmenien miljoonien markkojen lisätulon vuosittain. Jos kaikki sikalat saadaan "terveysluokkaan", on hyöty vielä merkittävästi suurempi ja riski uustartunnoista olemattoman pieni.

Terveysluokituksella tarkoitetaan sitä, että tautitilanteeltaan samanlaisista emakkosikaloista tulevat porsaat pidetään yhdessä samanlaisten porsaiden kanssa. Tarttuvia tauteja kantavia porsaita ei laiteta samaan rekkaan eikä samaan sikalaan terveiden porsaiden kanssa.

Sikalat, jotka pystyvät todistamaan olevansa vapaita edellä mainituista taloudellisesti merkittävistä sikataudeista, luokitellaan "terveysluokkaan" ja niistä maksetaan parempaa hintaa kuin tautitilanteeltaan tuntemattomista sikaloista tulevista, niin sanotuista "tavallisista" porsaista.

Mitä terveysluokkaan pääseminen maksaa ja mitä tuloja siitä on?

Kustannuksia syntyy kapisaneerauksesta, ternimaito- tai verinäytteiden tutkimisesta porsasyskän varalta, tehostetuista sikaruusurokotuksista, ohjeiden mukaisista porsaiden sisäloislääkityksistä, eläinlääkärin tarkastuskäynneistä ja sikatarkkailuun kuulumisesta.

Viidenkymmenen emakon sikalassa laskennalliset kustannukset ovat ensimmäisenä vuonna enintään noin 30 000 markkaa ja seuraavina vuosina noin 20 000 markkaa. Käytännössä kustannukset ovat pääosin jääneet näitä lukuja huomattavasti pienemmiksi.

Tuottoja syntyy paremmasta porsaan hinnasta, säännöllisen terveydenhuollon tuomasta tuotoksen paranemisesta sekä pois jäävistä hoitorutiineista kuten vuosittaisista kapilääkityksistä. Keskimääräiset tuotot ovat 50 emakon sikalassa noin 44 000 markkaa vuodessa.

Nettotuotto terveysluokituksesta on 50 emakon sikalassa ensimmäisenä vuonna noin 14 000 markkaa ja seuraavina vuosina yli 20 000 markkaa. Emakkoa kohti laskettu nettotuotto on ensimmäisenä vuonna lähes 300 markkaa ja seuraavina vuosina yli 450 markkaa. Mitä suurempi sikala, sitä suurempi emakkokohtainen tuotto.

Laskelmien yhteenveto on esitetty taulukossa 1 käyttäen esimerkkinä 50 ja 100 emakon sikalaa.

Yhteenvedon taustatietoina on tämän artikkelin kirjoittajan tekemät laskelmat kaikista terveysluokituksen kustannuseristä erikseen. Laskelmat sisältyvät maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosastolle tehtyyn selvitykseen eläinterveydenhuollon toimenpiteiden kustannusvaikutuksista.

Kapisaneeraus maksaa 130-150 mk/emakko

Kapisaneeraus maksaa selvityksen mukaan noin 130-150 markkaa emakkoa kohti normaalissa porsastuotantosikalassa, kun mukaan lasketaan kaikki mahdolliset kulut oma työ mukaan lukien.

Yhdistelmäsikalassa kapisaneerauksen hinnaksi tulee laskennallisesti 200-300 markkaa emakkoa kohti sikalan koosta riippuen.

Saneerauksia on käytännössä pystytty tekemään huomattavasti tätä halvemmallakin ajoittamalla saneeraukset sellaiseen ajankohtaan, jolloin eläinmäärä on vähäisimmillään. Yhdistelmäsikaloissa kustannuksia on voitu alentaa ryhmittelemällä siat niin, että suuri osa lihasioista on voitu jättää lääkitsemättä.

Porsasyskäsaneeraus 500-1500 mk/emakko

Porsasyskäsaneerauksia on tehty Suomessa lähes 300 tilalla. Saneerauskulut ovat olleet emakkosikaloissa noin 500-1000 markkaa ja yhdistelmäsikaloissa noin 1000-1500 markkaa emakkoa kohti. Porsasyskä on ollut yhdistelmäsikaloissa huomattavasti yleisempi kuin pelkissä porsastuotantosikaloissa.

Porsasyskän laskennalliset saneerauskulut 100 emakon yhdistelmäsikalassa on esitetty taulukossa 2. Käytännössä saneerauskulut jäävät yleensä tässä esitettyä pienemmiksi, jos saneeraukset ajoitetaan hyvin ja tilalla on käytettävissään ulkorakennuksia, joihin eläimiä voidaan siirtää.

Yhdistelmäsikaloissa kustannukset saadaan takaisin parantuneena tuotoksena noin kahdessa vuodessa. Tavallisin palaute yhdistelmäsikaloista on ollut se, että sikojen kasvatusaika on lyhentynyt noin kaksi viikkoa ja porsaita kuolee merkittävästi vähemmän.

Emakkosikalassa saneerauskulut saadaan maksetuksi yleensä jo yhden vuoden aikana. Tuotot tulevat paremmasta porsaan hinnasta, porsaiden kasvun nopeutumisesta ja porsaskuolemien vähenemisestä.

Terveysluokituksen nettohyöty noin 40 miljoonaa markkaa

Toimivissa terveysluokissa on noin 1500 emakkosikalaa, joiden keskimääräinen koko on noin 50 emakkoa. Terveysluokissa on siten noin puolet Suomen emakoista. Laskelman mukaan terveysluokitus tuottaa porsaantuottajille yhteensä noin 35 miljoonan markan vuotuisen lisätulon.

Terveysluokituksen varsinainen hyöty realisoituu vasta lihasikalassa, mutta lihasikalat maksavat suurimman osan saamastaan hyödystä korkeampana porsaan hintana. Laskelmien mukaan lihasikaloiden saama terveyshyöty on keskimäärin runsaat 33 markkaa lihasikaa kohti, josta porsaan lisähintana maksetaan pois 30 markkaa. Lihasikaloiden hyödyksi koko maassa jää näin ollen "vain" noin neljä miljoonaa markkaa vuodessa.

Terveysluokituksen hyödyt ovat vielä kaksinkertaistettavissa, kun loputkin sikalat saadaan talkoisiin mukaan. Lisäksi uustartunnan riski pienenee sitä mukaa, kun kokonaiset kunnat ja maakunnat vapautuvat näistä tartunnoista.

*Teksti: Veikko Tuovinen
*S-posti: veikko.tuovinen@lihakunta.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |