Pohjanmaan kokeilu kelpaa malliksi
raatojen keräilyyn

Suomessa syntyy kotieläinten raatoja yli 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Arviossa eivät ole mukana Lapin ja Itä-Suomen läänit, joissa raadot 22.11.2000 voimaan tulleen uuden lain mukaan voidaan edelleen haudata maahan. Muualla maassa raadot on toimitettava hyväksyttyihin destruktiolaitoksiin. Niitä on kaksi, toinen Honkajoki Oy Honkajoella ja toinen Findest Protein Oy Kaustisilla.

Raatojen järjestelmällinen keräily uuden lain edellyttämällä tavalla on toteutettavissa, vakuuttaa Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. Hänen mukaansa asialla on kiire, sillä Suomi on EU:n ainoa jäsenmaa, jossa asia ei ole järjestyksessä.

Kortesniemi perustaa kantansa Pohjanmaalla loppuvaiheessa olevaan raatojen kuljetuskokeiluun ja siitä saatuihin kokemuksiin. Hänen mukaansa kokeilu osoittaa, että hyvin hoidettu ja turvallinen raatojen hävitys on mahdollista kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Raatojen keräily on hintavaa puuhaa monestakin syystä. Raatoja syntyy satunnaisesti ja osittain kausiluontoisestikin. Kun kalusto on mitoitettava huippukuorman mukaan, siitä seuraa hieman ylimääräistä kustannusta.

Teuvalle sijoittunut konttikokeilu osoittaa, että keräilykustannukset voidaan minimoida käyttämällä kevyttä paikallista keräilykalustoa. Raadot kerätään jäähdytyslaitteilla varustettuihin alueellisiin kontteihin, josta raskaampi ajoneuvo noutaa ne destruktiolaitokseen. Tällaisissa konteissa raatoja voi säilyttää noin viikon.

Kuljetuskustannukset ovat suuri menoerä, vaikka ne hoidettaisiin järkevästikin. Yli 300-kiloisen raadon kuljetus destruktiolaitokseen maksaa keskimäärin 500 markkaa. Summaan sisältyy 150 markkaa kokeilun aikaista tukea. Lisäksi vinssauksesta ja eläimen mahdollisesta lopettamisesta peritään kummastakin 50 markkaa.

Kalleimmillaan kokeilun nouto maksoi 2000 markkaa eläintä kohti. Tällaista hintaa ei toki keneltäkään peritty, vaan kustannukset tasattiin eli toimittiin keskimääräisillä hinnoilla.

Viljelijät selvästikin vierastavat näin korkeita kustannuksia. Se on ymmärrettävää, kun taustalla karvastelee arvokkaan tuotantoeläimen menetys ja siitä aiheutuneet tuoreet tappiot. Onkin tehtävä selvä valinta siitä, kuinka kustannukset kuluttajilta peritään.

Kustannukset voidaan siirtää kuluttajahintoihin sellaisenaan. Kun tämä on tunnetusti epämuodikasta, eikä ruoka muutenkaan saisi mitään maksaa, niin yhteiskunta varmaan jälleen tukee kuluttajia maksamalla osan tai kaikki keräilyn kustannukset.

Motivaation puutetta esiintyy muuallakin kuin tuottajien keskuudessa. Jotkut teurastamot olivat melko passiivisia, eivätkä kaikki kunnaneläinlääkäritkään olleet täysin rinnoin kokeilussa mukana. Kokeilun aikana saatiin kerättyä vain parikymmentä prosenttia syntyneistä raadoista.

Kortesniemi muistuttaa, että 22.11.2000 voimaan astunut uusi laki ei anna juurikaan mahdollisuuksia väistellä. Raatojen hautaaminen on sallittua vain Lapin ja Itä-Suomen lääneissä. Muualla keräily on saatava pikaisesti järjestykseen.

Raatojen polttaminen on taloudellisesti järkevää vain siipikarjan ja turkiseläinten osalta, ja siinäkin tarvitaan tarkoitukseen suunniteltu polttolaitteisto. Muiden eläinten kohdalla polttaminen ei ole edes sallittua.

Kortesniemi sanookin, että MTK on nyt paljon vartijana. MTK on kutsuttu mukaan pohtimaan valtakunnallista raatojen hävityksen organisointia ja taloutta.

Kortesniemi toivoo hartaasti, että viranomaiset laatisivat lain pohjalta selkeät, ymmärrettävät toimintaohjeet. Ohjeet tulisi tiedottaa aukottomasti jokaiselle tuottajalle ja sidosryhmälle.

Hyvin organisoidulla raatojen keräilyllä vaarallisten eläintautien kontrolloinnin kustannuksia ja tehokkuutta olisi mahdollista parantaa, toteaa Kortesniemi. Se mahdollistaa keskitetyn näytteenoton ja tutkimuksen.

Suomessa on kaksi destruktiolaitosta. Ne käsittelevät 60 - 70 miljoonaa kiloa teurasjätettä vuodessa. Siten kapasiteetti riittää hyvin raatojen hävittämiseen ilman lisäinvestointeja.

Toimitusjohtaja Risto Timonen Findest Protein Oy:stä kertoo, että kaikki laitokseen tuleva tavara -pesuvesiä myöten - käsitellään hygieeniseksi. Tehtaan toiminta on säädelty lailla, toteaa Timonen.

Prosessi alkaa tulevan tavaran paloittelulla noin 25 millimetrin palakokoon. Lain vaatimus on alle 50 millimetrin palakoko. Paloittelun jälkeen materiaali keitetään. Keiton jälkeen se esikuivataan.

Keittoa seuraa 20 minuuttia kestävä höyrysterilointi 3 baarin paineessa ja +133 asteen lämpötilassa. Lämpö takaa kaikkien taudinaiheuttajien tuhoutumisen, muun muassa kuuluisan BSE prionin. Paine varmistaa höyryn tunkeutumisen.

Tehtaalta lähtee kuivattua lihajauhoa, jonka valkuaispitoisuus on noin 55 prosenttia. Tuhkaa siinä on noin 25 prosenttia.

Tehdas tuottaa myös teknistä rasvaa, joka yhä yleisemmin menee poltettavaksi lämpölaitoksiin. Myös märehtijöistä saatu lihajauho poltetaan. Myös eloperäisen lannoitteen valmistusta suunnitellaan.

Kotieläinasiamies Veikko Kemppi MTK:sta toteaa, että laki on voimassa ja sillä hyvä. Hän ei kuitenkaan hyväksy ajatusta, että tuottaja pantaisiin kustantamaan lain voimaanpano. Kustannukset saisi maksaa viranomainen, kun kerran on vaatimuksetkin esittänyt. Ellei tämä miellytä, kustannukset on perittävä kuluttajilta.

Laatu maksaa, muistuttaa Kemppi. Kun yhteiskunta on nyt halunnut oikein lain voimalla parantaa kotieläintuotteiden ennestäänkin ehdotonta maailman huippua edustavaa laatua, niin kyllä lystille pitää maksajakin löytyä.

Kempin mukaan laki on sinänsä kotieläinten terveyttä edistävä asia, ja se parantaa varmasti entisestään suomalaisten kotieläintuotteiden turvallisuutta. Toki ne jo nytkin ovat omassa luokassaan, niin kuin kouriintuntuvasti on saatu havaita.

Toukokuussa päättyvässä kokeilussa ovat olleet mukana maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto, ympäristöministeriö, läänineläinlääkäri, Findest Protein Oy Kaustisilta, Eläintautien torjuntayhdistys ja keräily-yrittäjänä Mauri Takanen Ky Kannuksesta.

Hankkeen on runnannut kasaan toimitusjohtaja Päiviö Vertanen Ecospec Oy:stä.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |