Maatila muuttui osuuskunnaksi

Maataloustuottaja Anders Poulsen Brinkholmin tilalla Karisen kunnassa 60 kilometriä Kööpenhaminasta etelään teki muutama vuosi sitten päätöksen, joka on aiheuttanut suurta mielenkiintoa tuottajapiireissä ja lehdistössä Tanskassa. Hän päätti myydä tilansa osuuskuntana kuluttajilleen. Monen juridisen koukeron jälkeen päätös toteutui, ja vuodenvaihteessa tila siirtyi osuuskunnan omistukseen.

Andersin tila ei siis enää ole Andersin. Alunperin tarkoituksena oli, että hän siirtyisi omistajasta osuuskunnan toiminnanjohtajaksi ja Brinkholmin hoitajaksi sekä jäisi tilalle asumaan, mutta sattumien summasta johtuen näin ei käynyt.

"Se oli tarkoitus, mutta viime kesänä isäni, joka myös oli tilanomistaja, kuoli, ja päätin ryhtyä jatkamaan vanhempieni työtä heidän tilallaan. Lisäksi aika aikaisessa vaiheessa ilmeni, että minun jääminen Brinkholmille olisi tuottanut vaikeuksia osuuskunnalle, olisin varmasti halunnut päättää asioista liikaa, onhan kysymyksessä "minun" tilani. Eikä täällä tarvita miestä joka juoksentelee ympäri sanomassa "näin täällä on aina tehty", päin vastoin kuluttaja-omistajien toivomuksia on tärkeää kuunnella."

Siksi osuuskunta on Brinkholmin tuotannosta vastaamaan palkannut kolme tuottajaa, Anders Poulsenin lisäksi pariskunta Flemming Olsen ja Pernille Eriksen, joka siirtyy myös tilalle asumaan, Anders käy puolestaan tavallista työpäivää tekemässä entisellä tilallaan. Haussa on vielä neljäs halukas tuottaja, varsinkin vihannesosaajan taidot olisivat tervetulleet.

Miksi näin tehtiin?

"Siirryin jo 1990-luvun alkupuoliskolla sianlihan luomutuotantoon, koska se kiinnosti minua. Valitettavasti tanskalaisilla teurastamoilla ei vielä siihen aikaan ollut täyttä valmiutta luomulihan jalostamiseen, joten jouduin turvautumaan tilalta tapahtuvaan myyntiin sekä suoramyyntiin toimituksineen vakituisille asiakkailleni. Tämä vaati kuitenkin valtavasti paperihommia ja koordinointia joka vei aivan liikaa aikaa tuotannon kustannuksella. Jo siinä vaiheessa syntyi ajatus tilan myymisestä jossakin muodossa asiakkaille, sillä tiesin kokemuksesta, että kiinnostuneita on riittämiin."

Andersin kokemus osoittautui oikeaksi, ja tässä piileekin "miksi"-kysymyksen toinen vastaus. Ratkaiseva aloite tilan siirtämisestä asiakkaiden omistukseen tuli nimittäin asiakkailta. Tässä alkaakin Flemmingin ja Pernillen osuus tapahtuneesta.

Jo yli 400 jäsentä

"Meitä oli joukko kuluttajia ensisijaisesti Kööpenhaminassa, halusimme toisaalta kiinteämmän yhteyden maaseutuun, toisaalta puhtaita tuotteita. Näin ollen heräsi ajatus osuuskunnan perustamisesta ja tilan ostamisesta omaan käyttöömme. Kirjoitimme usealle tuottajalle Kööpenhaminan läheisyydessä tiedustellen mahdollisesta mielenkiinnosta, ja Anders vastasi. Tämän jälkeen ryhdyimme toden teolla keräämään osuuskuntaan jäseniä. Päätimme, että jos saamme kokoon 1.12. 2001 mennessä 400 jäsentä, ostamme Brinkholmin vuodenvaihteesta. Joulukuun puoleenväliin mennessä meitä oli 435, joten asia oli selvä", Flemming kertoo Pernillen puuhatessa muuttolaatikoiden kanssa.

Lopullinen päämäärä on vielä saavuttamatta, pyrkimyksenä on 500 jäsenen kokoaminen ensi juhannukseen mennessä. Brinkholmin tuleva budjetti perustuu siihen, että jäsenistä noin 300 ostavaa vuosittain keskimärin 1300 euron, edestä tilan tuotteita. Lisäksi lasketaan, että muutkin jäsenet ostavat jonkin verran luomua omalta tilaltaan – tosin eivät ihan kaikki, sillä ajatuksesta kiinnostuneita ihmisiä aina Jyllannista ja jopa Islannilta asti ovat liittyneet osuuskuntaan. Tuotteet toimitetaan tilauksesta ostaja-omistajan kotiovelle. Lisäksi tilamyynti jatkuu.

Osuuskunta toimii luonnollisesti kaikkien sääntöjen mukaisesti, vuosikokouksineen, johtokuntineen ja muiden lain edellyttämien kehyksien mukaisesti.

Tilalla aiotaan jatkaa luomusian tuotantoa sekä karjan luomurehun viljelyä. Lisäksi kuluttajat toivovat ainakin luomuvihanneksia, muihin toivomuksiin otetaan kantaa toiminnan edetessä. Hedelmäviljely on ainakin tulevaisuudensuunnitelmissa, niin ikään kanan- ja munantuotanto.

"Lisäksi mielestäni on tärkeää, että omistajat pääsevät katsomaan omaa tilaansa ja toimintatapoja. Ennen vanhaan lähes kaikilla kaupunkilaisilla on jonkinnäköinen yhteys maaseutuun, esimerkiksi sukulaisia jotka olivat maanviljelijöitä. Näin ei enää ole, ja mielestäni kaupungin ja maaseudun välinen yhteys on tärkeä", Flemming filosofoi.

Ei kovin haikea olo

Luulisi, että omalla tilalla omistajasta palkalliseksi siirtyminen olisi Anders Poulsenille katkera pala nieltäväksi. Mutta Anders kieltää näin olevan.

"Uskon, että se tulee olemaan ok. Käyn täällä jatkuvasti osa-aikatyössä, joten yhteys säilyy. Lisäksi minulla on vanhempieni tila ja kaiken kukkuraksi teen veljeni kanssa puutarhurin hommia. Taustaksi täytyy myös muistaa, että luomuun siirtymisen vaikeudet olivat minulle niin suuret, varsinkin taloudellisesti, että ajattelin yhdessä vaiheessa kokonaan luopua näistä hommista. Eikä lapsistani kukaan aio ryhtyä tuottajaksi, joten siinäkään mielessä ei ole ongelmia. Mutta onhan olo eittämättä hieman haikea, olen omistanut Brinkholmin vuodesta 1978. Joten uskon, että jos joku tällaiseen ryhtyy, hänen täytyy uskoa ideaan sataprosenttisesti – ja mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen projekti jota tuen täysin."

Anders on kuullut vastaavantapaisista projekteista Yhdysvalloissa ja Saksassa, mutta Tanskassa tempaus on ainutlaatuinen. Tosin tanskalaisia osuuskuntatiloja on ollut ennenkin, mutta siitä on 20-30 vuotta, eikä perusajatus ollut siihen aikaan sama. Itse asiassa tanskalainen laki kieltää tänään osuuskuntia omistamasta maatiloja, joten Brinkholmin tapauksessa oli saatava erivapaus. Kielto on omiaan estämään suurien ruokakauppaketjujen – joiden yhtiömuoto Tanskassa on usein juuri osuuskunta - tilojen omistamisen, sillä pelätään, että vähittäiskauppa ryhtyy päättämään liikaa tuotantomenetelmistä ja saavuttaa jopa monopolitapaista asemaa, joka asettaisi "tavalliset" tuottajat heikkoon kilpailuasemaan.

Silti Anders uskoo menetelmän tulevaisuuteen.

"Osuuskuntamuoto voisi esimerkiksi olla hyvä nuorelle viljelijälle, joka haluaa oman tilan vaan ei ole varaa sen ostamiseen", nykyään johtokunnan jäsenenä toimiva Brinkholmin entinen omistaja Anders Poulsen sanoo.

Nähtäväksi jää, onko Brinkholmin tapaus lähtölaukaus uudelle osuustoimintaliikkeelle Tanskassa – maatilaosuuskuntaliikkeelle.

Teksti: Peter Hermansson
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |