Pinta-alaverotusta vielä viisi vuotta
Metsän pinta-alaverotukseen liittyy erilaisia vähennyksiä, joiden hyödyntämisen parhaat ajat ovat hupenemassa vähiin. Jos esimerkiksi hakkuiden jälkeisiä metsän uudistamiseen liittyviä etuja on käyttämättä vielä vuonna 2006, tämä taloudellinen etu jää saamatta.
Ellei pinta-alaverotukseen jäänyt metsänomistaja ole vielä harkinnut siirtymävaiheen verosuunnitteluaan valmiiksi, nyt on korkea aika. Siirtymävaiheen viimeisten vuosien hakkuiden yhteydessä kannattaa ottaa huomioon yhä tarjolla olevat veroedut. Uudistamisvähennys, uudistamisalalle myönnettävä verovapaus ja vakiintuneesta taimikosta saatava taimikkovähennys voivat tilakohtaisesti merkitä huomattavia summia. Lisäksi pinta-alaverotuksessa olevat tilat voivat tehdä toteutettujen ensiharvennusten perusteella merkittävän ensiharvennusvähennyksen.
Kannattavin hakkuuvaihtoehto on tilakohtainen asia, suunnittelussa pitää ilman muuta ottaa huomioon myös puun tuleva hintakehitys. Jos metsänomistaja on sitä mieltä, että puun hinta tulee huomattavasti kohoamaan vuoden 2005 jälkeen, ei hakkuita ole syytä kiirehtiä. Jos hakkuita taas toteutetaan aivan siirtymäkauden loppupuolella, metsänomistaja voi vähentää metsän uudistamismenot siirryttyään myyntitulojen verotuksen piiriin.
Metsän uudistaja saa vuoden 2005 loppuun asti vähentää pinta-alaverotuksessa uudistamisvähennyksenä 3500 markkaa hehtaarilta, kun uudistaminen tehdään istuttaen. Kylväen toteutetussa uudistamisessa vähennys on 1800 markkaa hehtaari. Vähennys myönnetään sinä vuonna, kun taimet istutetaan tai siemenet kylvetään.
Luontaisen uudistamisen osalta uudistamisvähennystä ei enää uusista hakkuista ehdi saada, sillä vähennyksen edellytyksenä on riittävän tiheä uusi taimikko. Myös siemenpuut tulee olla poistettu ennen kuin vähennys myönnetään.
Metsän uudistamista seuraa pinta-alaverotuksessa metsämaan uudistamisalan verovapaus, käytännössä metsänomistaja ei joudu siirtymäkauden aikana enää maksamaan hakkuualueelta veroa lainkaan. Tämä puoltaa hakkuiden toteuttamista mahdollisimman pian.
Taimikkovähennyksen metsänomistaja saa vähentää sinä verovuonna, kun taimikko todetaan vakiintuneeksi. Vielä toteuttamatta olevien hakkuiden osalta taimikkovähennyksen saaminen alkaa olla liian myöhäistä. Lain mukaan lyhin mahdollinen taimikon vakiintumisaika on viisi vuotta perustamisesta.
Ensiharvennusvähennyksen saaminen edellyttää, että ensiharvennuspuulle löytyy ostaja. Vähennyksen arvo lasketaan myydyn puumäärän ja paikkakunnalle määritetyn verokuutiometrin raha-arvon perusteella. Vähennys saadaan tehdä puutavaran luovutusvuoden verotuksessa, ja tämä voi olla eri kuin hakkuuvuosi.
Pinta-alaverotuksessa vähennyskelpoisia menoja on vähän: metsänhoitomaksu, metsätaloudesta johtuvien velkojen korot, metsätalouden rakennuksiin tai rakennusmaahan kohdistuva kiinteistövero sekä ojituksen ja metsäteiden rakentamismenot 15 prosentin menojäännöspoistoin ovat tekijöitä, joilla on veron määrään vaikutusta.
Antti Äijö
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |