Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

maaliskuu.gif (2918 bytes)

Polvet savessa

Tehokkaat traktorit mukavine hytteineen ja leveät, nykyaikaiset koneet takaavat, että työ joutuu silloin kun on sen aika. Tässä saattaa piillä myös vaara. Ohjaamoon asti ei saa kaikkia niitä havaintoja, jotka hyvän sadon pohjustamiseen tarvitaan. On mentävä maahan polvilleen.

Kuten Risto Knaapinen tässä lehdessä kirjoittaa, viljelijän tulee tunnistaa kunkin viljan tärkeimmät taudit: ohralla verkkolaikku, rengaslaikku, härmä, ruosteet, viirutauti, lentonoki ja lajikekohtaiset laikut, esimerkiksi Saanalla. Vehnällä on tunnettava härmä, ruskolaikku, lehtilaikku, ruosteet ja haisunoki sekä kauralla lehtilaikku, ruosteet ja avonoki.

Viljelijän tulee myös tietää, mihin auttaa peittaus ja mihin ruiskutus.

Kasvitautien torjunta alkaa huolellisella viljelysuunnitelmalla. Siihen sisältyvät kasvinvuorotus, lajikevalinta, maanmuokkaus, ojitus ja maan rakenteesta huolehtiminen, lannoitus ja kalkitus.

Siemenen peittaus on olennainen osa hyvän sadon pohjustusta. Sertifioidun siemenen käyttö on varminta.

Ruiskutusten oikea ajoitus on sadon onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Tauti saattaa olla jo pitkällä, vaikka päälle päin ei oireita näkyisikään. On seurattava säätyypin kehittymistä, ja käytettävä hyväksi omaa kokemusperäistä tietoa kunkin lajikkeen käyttäytymisestä omalla tilalla.

Samaa asiaa lähestyy omassa kirjoituksessaan myös Voitto Koskenmäki. Kouriintuntuva kosketus multaan on korvaamaton, se ei saa turbokaudellakaan kadota. Vaikka tilojen koko kasvaa ja lohkot suurenevat, ei maalajikirjo tilan pelloissa siitä mihinkään häviä.

Kun suurta lohkoa ympäri kiertäen äestetään ja kylvetään, syntyy helposti kasvin kannalta ongelmia. Pahimmassa tapauksessa lohkon kaikissa osissa ollaan liikkeellä väärään aikaan.

Tehokas kalusto ei ole esteenä, siemenen pystyy sijoittamaan myös märkään ja kylmään, mutta se tietää siemenen kuolemaa. Lohkon liiaksi kuivuneessa osassa siemen taas jää pintaan kärsimään kuivuudesta.

Tehokkuusvaatimuksesta huolimatta työt pitäisi tehdä kasvin ja maaperän kannalta oikeaan aikaan. Tämä vaatisi lohkojen jakamista jopa korkeuskäyrien mukaisiin ja muotoisiin osiin, kun asiaa tarkastellaan kasvin kannalta. Tuloksena olisi epämuotoisia peltokuvioita ja työn hankaloitumista mutta toisaalta parempia satoja.

Elektroniikasta voisi odottaa ja toivoa apua tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Kuljettajan korviin tai silmiin voisi tulla viestiä maan liiallisesta kylmyydestä tai kosteudesta ja kehoitus vaihtaa lohkoa tai pitää taukoa, kunnes tilanne korjaantuu.

Toisaalta voisi tulla viestiä siitäkin, että pelto on kuivumassa käsiin ja taukoja kannattaa lyhentää.

Viljelijä toimii aina luonnon ehdoilla, niin pellolla kuin navetassakin. Tekniikan huikeassa edistyksessä tämä on vaarassa unohtua. Luonto on jo paikka paikoin iskenytkin takaisin ja seuraukset ravistelevat koko elintarvikeketjua.

Onneksi Suomi on sen verran sivussa valtavirtauksista, että saatamme tässäkin asiassa säästyä pahimmalta. Opiksi on kuitenkin otettava ja alennettava kierroksia tehotuotantoon pyrkimisessä. Se on parasta luonnon, kuluttajan ja viljelijän suojelua pitkällä tähtäyksellä.

*Teksti: Martti Seppänen
*S-posti: martti.seppanen@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |