Yksi hankkii, toineen säästää
Maataloutta harjoittava uusi tietokoneen omistaja hyödyntää ensimmäiseksi elinkeinoonsa liittyviä ohjelmia: kirjanpitoa yritystalouteen ja verotukseen, viljelysuunnitelmia ja -muistiinpanoja ja niiden ohessa pankkiyhteyksiä.
"Tuloaan tekevät vielä toistaiseksi maatalouden kaupankäynti, vilja-, kone- ja rehukaupat", kuvaa tilannetta Ari Veijalainen Tila-Mikro Oy:stä. Veijalainen näkee kehityksen kiertäessään maakuntia asentamassa ohjelmia ja kouluttamassa viljelijöitä pesäpaikkanaan Renko.
Kauppaa ei vielä monikaan rahankäyttöineen ole harrastanut verkossa, mutta maaseudun ammatinharjoittajilla alkaa olla kattavasti pankkiyhteydet raha-asioiden hoitoon kotona.
Joskus tavoittee ihmisiä, joilla on intoa moneen asiaan yhtä aikaa. Jukka Pyysingillä Janakkalasta riittää atk-piuhaa kotona ties jo monennenko sukupolven tietokoneissa. Luontaisen kiinnostuksen lisäksi yksi syistä verkkoinnostukseen on tietoverkkojen hyödyntäminen ammatissa. Pyysing on maaseutuyrittäjä, jonka työtä voi tutkia Trans Farm Oy:n verkko-osoitteessa www.transfarm.fi.
Yritys on kymmenen vuotta viljellyt ja viljelyttänyt sekä markkinoinut kuminaa. Verkkosivujen mukaan asiakkaita on jo kahdeksassa maassa. Pyysing lajittelee siemenet ja hoitaa vastaanoton. Hänellä on lisäksi kirvesmiespalvelua, ja sitäkin pyörittäessään hän käyttää sähköisiä yhteyksiä niin paljon kuin se asiakkaiden kanssa on mahdollista.
Pyysing aikoo rakentaa tilalle sisäisen tietoverkon. Toimistossa olevien koneiden lisäksi hänellä on yksi kone lajittelurakennuksessa, ja uusi kone on tulossa. Internetiä ja sähköpostia varten tuon tapaisessa yritysratkaisussa kannattaa käyttää ISDN-yhteyttä. Internet-yhteys kotonakin voidaan jakaa eri koneiden kesken, jolloin ne kaikki voivat olla yhtä aikaa linjoilla.
Yhteinen verkko mahdollistaa sen, että ohjelmat ja tiedostot ovat käytössä sekä toimistossa että lajittelemossa, eikä tarvitse rynnätä tiettyä askaretta varten toimiston koneelle. Samaa hyötyä varten monet tekevät linjayhteyden päärakennuksen ja kotieläintilan toimiston välille.
"Hyvin myönteisenä näen koko tietoverkkokehityksen kaiken kaikkiaan. Sitä voisi käyttää paljon enemmän hyväksi, mielikuvituksen puute vain rajoittaa hyödyntämisen lisäämistä", Pyysing sanoo.
Asiakkaiden kanssa voi hyötyä sähköpostista. Sähköpostilla tulleeseen työmääräykseen voi paluupostissa liittää laskun, ja yksityiskohtia voi tarkentaa niin ikään sähköpostilla. Yhteyksien puuttumisen lisäksi ongelmia ovat ohjelmien yhteensopivuuden puutteet.
Luonnollisesti Pyysingiltä ei puutu GSM-puhelinkaan, jolla pääsee Internetiin. Kovat yhteyshinnat vain hillitsevät hänen puhelimen käyttöään, ja Pyysing toivookin alalle nykyisten operaattorien lisäksi kilpailua lisääviä yrittäjiä.
Pyysing viettää verkkosivuilla 4-5 tuntia viikossa. Tottuneena käyttäjänä hän ehtii paljon siinä ajassa. Kun tarvittiin hyvää käytettyä puimuria, maailmanmarkkinahintojen perusteella se ostettiin Saksasta. Vastaavanlainen käytettyjen koneiden verkkopalvelu on meillä Agrimarketin kotisivuilla www.agrimarket.fi. Ulkomainen maatalousalan lehti ostettiin Visalla, joten verkkokaupan kokemustakin on.
Viljan myynnissä Pyysing aikoo käyttää hyväkseen verkkopalveluja mutta sanoo, ettei tule harjoittamaan tulevaisuuskauppaa etukäteen syksyn sadon varaan. Verkkojen hyödyntäjän kuva jäisi puutteelliseksi, ellei hän seuraisi myös osakesalkkunsa tilannetta verkkosivuilta.
Hankintaosuuskunta Alkujuuri on sitten niitä tapauksia varten, joita Pyysing ei voi Internetissä edullisesti ratkaista. Osuuskunnan kautta hankitaan yhteiset maatilayrittämisen tarvikkeet.
Maaseutuyrittäjällä kaikki tietoverkkojen käyttö edellyttää, että se tuottaa taloudellista hyötyä ja mahdollistaa siten laitteiden hankinnan ja niiden käytön kustannusten kattamisen.
Monelle yrittäjällekin voi olla hyötyä tietotekniikan järjestösivuihin tutustumisesta. Tietotekniikan liitto ry neuvoo enimmäkseen alan ammattitlaisia, Tietotekniikan kehittämiskeskus ry TIEKE puolestaan tuottaa sekä palveluja että julkaisuja, Tekniikan sanastokeskus TSK:n sivuilla on alan sanaston kattavin ja luotettava palvelu.
Metsää sertifioidaan verkkosivuilla
Metsien sertifioinnista on väännetty kättä näyttävästi ympäristöjärjestöjen
tukeman FSC:n (Forest Stewardship Council) ja metsäelinkeinon harjoittajien edustaman
PEFC:n (Pan-European Forest Certification) välillä.
Sertifikaateista kannattaa lukea Metsäyhdistyksen kotisivulta.
Suomi on ollut aktiivisesti kehittämässä yleiseurooppalaista sertifiointijärjestelmää PEFC:tä. Kehitystyössä on ollut mukana 17 maata. Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivuilla www.smy.fi voi seurata ajankohtaista keskustelua ja katsoa kysymyksistä, mikä ihmisiä sertifioinnissa kiihotta.
Munakunta uusii verkkopalvelunsa
Munakunta ryhtyy markkinoimaan tuotteitaan nykyistä aktiivisemmin Internetissä.
Maaliskuun puolivälistä lähtien Munakunnan palvelut esitellään osoitteessa www.kultamuna.fi.
Www.kultamuna.fi -sivuilla painottuu yritystä ja kananmunatietoa tarjoavan www.munakunta.fi -palvelun sijaan koko kananmunaketju. Pääosassa on uusiutunut ja uusiutuva tuotevalikoima. Myös ketjun ns. läpinäkyvyys eli jäljitettävyys kananmunantuottajaan asti toteutetaan sivuilla, ja asiakkaat voivat lähettää palautetta suoraan tuottajille sitä mukaa kun tuottajien omat Internet-yhteydet lisääntyvät.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |