Kylvölannoittimien koko kasvaa
ja varusteet lisääntyvät

Tänä vuonna myydään lähes tuhat uutta kylvölannoitinta Uusi kylvölannoitin ilmestyy tänä keväänä yhä useammalle suomalaispellolle. Yleisin konetyyppi on kolmemetrinen hinattava takapyöräkone. Kauppaan liittyy lähes aina myös varusteita kuten ajouralaite, sähköinen valvontalaite, peittauslaite, lisäsäiliöitä, rivimerkitsin tai kaukosäätölaite.
    Markkinat ovat suomalaisyhtiöiden hallussa. Tume, Junkkari ja Juko (Juko tosin on tanskalaisomistuksessa) valmistavat yli 90 prosenttia Suomessa myytävistä koneista. Tume on selkeä markkinajohtaja noin 60 prosentin osuudella kokonaismyynnistä. Vieskan Metalli valmisti keväällä hajakylvöön perustuvaa kylvöäestään vasta pienen sarjan.
    Pahin ulkomainen kilpailija on ruotsalainen Väderstad, jonka tuotteita myy Suomessa Hankkija-Maatalous. Väderstadin markkinaosuus Suomessa lienee 5-10 prosentissa. Rapideja pyörii Suomen pelloilla ensi kesänä kaikkiaan reilut 250 kappaletta.
    Viime vuonna Suomessa myytiin 750 kylvölannoitinta. Markoissa myynti oli 53 miljoonaa (sis. alv:n), agrologi Mikko Hänninen MTT Vakolasta kertoi ennakkoarviona maaliskuun alkupuolella. Vuonna 96 myyntimäärä oli 566 konetta ja 32 miljoonaa markkaa.
    Suomalaisvalmistajien mukaan myynti kasvaa tänä vuonna edelleen. Koneita kysytään enemmän kuin niitä ehditään kylvöille tehdä.
    Kylvölannoittimen verolliseksi keskihinnaksi tulee Vakolan lukujen perusteella hieman yli 70 000 markkaa. Se menee aika lähelle kolmemetrisen hinattavan koneen hintaa. Vakolan hinnat kuvastavat toteutuneita hintoja, ei ohjehintoja.
    Varusteiden arvo kaupoissa liikkunee kymppitonnin paikkeilla. Pienten koneiden kaupoissa varusteita on vähän, suurten koneiden kaupoissa runsaasti.
    Suorakylvökoneiden määriä valmistajat tai myyjät eivät kerro, mutta suorakoneiden myynti kasvanee edelleen hieman edellisvuodesta, joskin kasvu on selvästi taittumassa.
    Kylvölannoittimien täsmävarustuksesta valmistajat eivät Tumea lukuunottamatta halua juuri puhua. Valmistajat odottavat, että täsmälaitteiden valmistajat saavat osuutensa valmiiksi, komponenttien hinnat laskisivat ja täsmäkylvölannoittimille alkaisi ilmestyä kysyntää viljelijäpäässä. Vielä kysyntää ei ole, kun täsmäviljelyn vaatimia perustöitä on tehnyt Suomessakin vasta muutama viljelijä.
    Tume on ilmoittanut selvästi, että se esittelee kylvölannoittimiinsa sopivan täsmävarustuksen ensi syksynä. Viimeisin tieto Tumelta on, että täsmävarustuksissa voidaan päätyä ainakin kahteen rinnakkaiseen järjestelmään.
    Toinen on Agcon Fieldstar ja toinen turenkilaisen Modulaire Oy:n markkinoima RDS/Trimble. Trimble/RDS saattaa olla se, jolla Suomessa on eniten merkitystä. Fieldstaria Tume tarvitsee etenkin Ruotsissa, jossa Dronningborgin ja MF:n puimureissa on jo käytössä parisataa yhteensopivaa satokartoitusjärjestelmää.

Markkinajohtaja panostaa jo
täsmävarusteisiin

"Kauppa käy erittäin hyvin. Tavaraa menisi enemmänkin, mutta tuotantoresurssit asettavat omat rajansa", Tume Oy:n maatalousyksikön johtaja Pekka Alaspää kertoo Turengista.
    Tumen koneista noin 60 prosenttia menee vientiin. Viennissä olisi ilmeisesti edelleen kasvumahdollisuuksia, mutta viennin kasvattaminen on Alaspään mukaan vaikeaa, kun koneet tarvittaisiin kasvaneen kotimaan kysynnän tyydyttämiseen.
    Kylvölannoitinkaupalle leimallista on Alaspään mukaan koneiden keskikoon kasvu ja varusteiden lisääntyminen.
    Tumen kylvökonevalikoimaan kuuluu kymmenkunta erilaista mallia ja erilaiset varusteluvaihtoehdot päälle.
    Pienin malli on 2,5 metrin nostolaitemalli, joka on Alaspään mukaan pysynyt tuotannossa Norjan ja Saudi-Arabian kysynnän ansiosta. Suomeen nostolaitekoneita ei vähäisen kysynnän takia kannattaisi enää erikseen valmistaa. Agrimaster-suorakylvökoneiden työleveydet ovat kolme ja neljä metriä.
    Koneista pääosa myydään nykyisin ennakkoon, jolloin koneen kyljessä on jo tehtaalla lappu tarvittavista varusteista. "Vanhaan aikaan" koneet tehtiin ensin peruskoneina varastoon ja varusteltiin sitten myöhemmin asiakkaan haluamilla varusteilla.
    Tumen ylivoimaisesti myydyin malli on kolmemetrinen jyräkombi eli takapyöräkone. Sen laserversiossa on kiekkovantaat sekä siemen- että lannoitepuolella. Alaspään mukaan laserversion osuus on kevennetyn muokkauksen vuoksi noussut merkittäväksi.
    Suorakylvökoneiden boomi on Tumella taittumassa. Laserversio riittää kevyehköillä mailla, kun suorakylvöä ei tehdä suoraan sänkeen. Jäykillä mailla suorakylvö-Agrimaster on edelleen ykköstuote. Agrimasterien markkina-alueena Ruotsi on hieman suurempi kuin Suomi. "Norjassa suorakylvökone on investointina vähän suuri", Alaspää sanoo.
    Varusteiden osuudeksi kylvökonekaupasta Alaspää arvioi 15 prosenttia. Kolmemetrisen jyräkombin reilun 80 000 markan verollisen hinnan päälle varusteita ostetaan siten reilulla kymppitonnilla.
    "Tyypillisiä varusteita ovat ajouralaite ja ajotietokone", Alaspää sanoo.
    Vielä talvella Tume suunnitteli rakentavansa kylvökoneisiinsa tulevan sateelliittipaikannukseen perustuvan täsmävarustuksen Agco Fieldstarin paketilla. Tarkoitus oli ajaa koneella testejä keväällä ja esitellä kaupallinen ratkaisu syksyllä Elmiassa.
    Näin tapahtuukin, mutta rinnalle on nyt tullut RDS/Trimble, jonka markkinoinnista puimureihin turenkilainen Modulaire Oy on sopinut Keskon kanssa. Siten myös Tumen on järkevää aloittaa testaukset RDS/Trimblellä.
    Kesko tarjonnee uusiin isoihin Lexion-puimureihinsa Claasin omaa Agro Com -satomittausjärjestelmää tehdasasennuksena. Satomittausjärjestelmille lienee kuitenkin Suomessa kysyntää myös jälkiasennuslaitteina tiloilla jo oleviin puimureihin. Näille Kesko ryhtynee tarjoamaan Modulairen RDS/Trimbleä. Claasin Agro Com -järjestelmään Tume sovittaa omat koneensa sopiviksi myöhemmin, kun tällaiselle sovitukselle syntyy tarvetta.
    Täsmävarustekirjavuus ei juuri vaikuta itse kylvölannoittimissa oleviin antureihin ja säätölaitteisiin. Tästä syystä on mahdollista elää kunkin markkina-alueen ehdoilla ja aikatauluissa, Alaspää sanoo.
    Tume ei tähtää kylvölannoittimensa täsmävarustuksessa kovin pitkälle ainakaan tässä vaiheessa. "Näyttäisi siltä, että säädetään yhtä lannoitetta", Alaspää sanoo.

Jukon Multiseed
hyvin kaupaksi

Juko toimii nyt tanskalaisen Kongskilde-yhtiön omistuksessa. Juko uskoi uuden omistajan tuovan sille viennissä merkittäviä uusia kanavia. Myyntipäällikkö Vesa Tyykilä kertoo viennin sujuvan hyvin eli odotukset ovat täyttymässä.
    "Kylvölannoittimista melkein puolet menee vientiin", Tyykilä sanoo. Tärkeimmät vientimaat ovat Norja, Ruotsi, Latvia ja Liettua. Kongskilde on avannut hieman ovia myös Saksaan ja Ranskaan. Suorakylvökoneet mukaanlukien Juko vienee tänä vuonna lähes kaksisataa kylvölannoitinta.
    Jukon myöhään markkinoille tullut suorakylvökone käy nyt hyvin kaupaksi. "Multiseediä on myyty odotettua enemmän", Tyykilä sanoo. Lisävarusteet, joita viime vuonna ei ollut Multiseediin tarjollakaan, kasvattavat nyt usein kauppaa. Starttifosforisäiliö, välipyörästö, peittauslaite, Tyykilä luettelee kysyttyjä varusteita.
    Multiseediä myydään Suomeen lähes yksinomaan kolmemetrisenä. Verollinen hinta on 172 000 markkaa- Nelimetristä, 209 000 markkaa maksavaa Multiseediä on Tyykilän mukaan myyty Suomeen kaksi kappaletta. Vientiin nelimetristä menee lähes yhtä paljon kuin kolmemetristä.
    Jukon myydyin malli on kolmemetrinen jyräkylvölannoitin. Tyykilän mukaan se on ollut myydyin jo vuodesta 94 lähtien. Sen verollinen hinta on 81 000 markkaa. Kauppoihin tulee tavallisesti lisäksi kymppitonnin varusteet.
    "Harvoin konetta myydään ilman mitään lisävarusteita. Suuntaus on koko ajan isompiin kylvölannoittimiin ja erilaisiin varusteisiin. Varustemäärät nousevat koko ajan", Tyykilä sanoo.
    Varusteita ovat muun muassa ajouralaitteet, sähköiset valvontalaitteet, peittauslaitteet, lisäsäiliöt, rivinmerkitsimet, kaukosäätölaitteet ja kiekkovantaat.
    Jukon täsmäkylvölannoitinstrategiaa voisi kuvata kahtalaiseksi. Yhtiö odottaa nyt täsmäviljelylaitteiden ja - ohjelmien sekä markkinoiden kypsymistä ja välttää itse visusti panostuksia tuotekehitykseen hukkapanostuksien välttämiseksi. Samaan aikaan se valmistautuu tuomaan koneisiinsa monipuolisen täsmävarustuksen heti, kun aika on kypsä.
    "Kaikkia 90-luvulla valmistettuja Jukon kylvölannoittimia voidaan hyvin helposti säätää GPS:n avulla. Syötön säätösysteemi on sellainen, että markkinoilla olevista kylvölannottimista GPS:n kautta tapahtuva sähköinen kaukosäätö on kaikkein helpoimmin sovitettavissa Jukon koneisiin. Säätö perustuu optiseed-laitteeseen, jossa vipuliikkeellä säädetään syöttöakselin pyörimisnopeutta. Siihen kaukosäätölaitteen tuominen on erittäin yksinkertainen asia", Tyykilä arvioi.
    "Vielä minkään markkinoilla olevan täsmälaitteen hintalaatusuhde ei ole niin hyvä, että meidän kannattaisi lähteä niitä oppirahoja maksamaan, mutta heti kun sellainen on saatavilla, niin se voidaan sovittaa meidän koneeseen", Tyykilä sanoo.
    T†smäviljelyyn Juko kaipaa useita säätömahdollisuuksia. Siemenmäärän säädön lisäksi tavoitteena on säätää kahden tai kolmen erilaisen lannoitteen määrää, Tyykilä sanoo.
    Täsmäviljelyasioissa Juko toimii Kongskilden kautta. Juko esittää omat kylvölannoittimia koskevat tavoitteensa Kongskildelle, joka neuvottelee ratkaisuista täsmälaitetoimittajien kanssa.
    Täsmäviljely- ja suorakylvöpohdintojen sijaan Tyykilä kaipaisi enemmän pohdintaa viljelykustannuksesta.
    "Olen sikäli epätyypillinen kauppias, että välillä spekuloin, miksei Suomessa myydä enää nostolaitesovitteisia kylvölannoittimia, joiden kylvötulos riittäisi pitkälti yli 50 hehtaarin viljelypinta-alalle. Sellaisen koneen hinta on parhaimmillaan alle kolmekymmentätuhatta markkaa. Kylvöajassa ero saattaa olla kuitenkin vain yksi päivä", Tyykilä sanoo.
    "Halvemmalla koneella pystyy tekemään yhtä laadukasta kylvöjälkeä. Jos tilalla on olemassa muokkauskalusto, ei ole mitään syytä hankkia suorakylvökonetta. Kun viljelijät ostavat kalliita ja isoja takapyöräkoneita, he ihmettelevät, miksi koneet maksavat niin paljon. Se ihmetys kääntyy meitä vastaan", Tyykilä aprikoi.
    "Monelle 30 hehtaarin viljapinta-alalle hankitaan iso kolmemetrinen hinattava kylvölannoitin takapyörillä. Reippaasti alle puolella siitä kustannuksesta tilalle pystyisi ostamaan 2,5 metrisen nostolaitekoneen", Tyykilä sanoo.
    Tyykilä muistuttaa, että uusi kylvölannoitin voi olla alku kierteelle, jossa vanha täyttövaunu jää käyttökelvottomaksi ja tilalle joudutaan hankkimaan ruuveja tai suursäkkisysteemi. Voidaanpa traktorikin joutua vaihtamaan isompaan ja tehokkaampaan, jotta se jaksaa vetää isoa kylvökonetta. Suorakylvöön voidaan joutua hankkimaan uutta muokkauskalustoa.
    "Kymmenen vuotta sitten me valmistettiin tähän maahan tuhat nostolaitesovitteista kylvölannoitinta, tänä vuonna kymmenen. Nostolaitekone ei ole tehokas, mutta se on kustannustehokas. Tupakkiaski esiin ja laskemaan tuottoja", Tyykilä muistuttaa.
    Harvinaista puhetta myyntimieheltä. Niin harvinaista, että pakko oli kirjoittaa juttuun lähes sanasta sanaan.

Junkkari etsii täsmäviljelyyn
sopivaa tilaa

Junkkari tarjoaa kylvölannoittimia 2,5 metrin nostolaitekoneista neljän metrin takapyöräkoneisiin. Suorakylvökonetta Junkkarin valikoimassa ei ole. Simultan isot mallit on tehty kevennetyn muokkauksen jälkeiseen kylvöön. Niissä on kiekkovantaat myös lannoitepuolella.
    Eniten myyty malli on kolmen metrin takapyöräkone, tuoteryhmäpäällikkö Jussi Äärilä Hankkija-Maataloudesta kertoo.
    Junkkari muutti koneensa siemen- ja lannoitesäiliöiden väliseinän säädettäväksi. "Säätömahdollisuus on otettu suurella kiinnostuksella vastaan", Äärilä sanoo.
    Nostolaitekoneiden osuus on Junkkarillakin pudonnut alle kymmeneen prosenttiin kokonaismyynnistä.
    "Kiekkovannasratkaisuja kysytään paljon, samoin starttifosforivarustuksia. Starttifosforifilosofia on varmasti tullut jäädäkseen", Äärilä sanoo.
    Täsmäviljelyvarustuksen kehittäminen Junkkarilla lähtee liikkeelle, kun joku viljelijä haluaa ostaa satelliittipaikannukseen perustuvan täsmäkylvölannoittimen.
    "Meillä ei ole yhtään tilausta. Jos meillä olisi, me tehtäisiin sellainen kone", tuotekehitysjohtaja Tapio Tarkkinen sanoo.
    Junkkari on lähinnä kuulostellut, josko joku tila olisi kiinnostunut hankkimaan itselleen täsmäviljelyn vaatimat paikannus- ja satomittauslaitteet. Junkkari olisi siinä tapauksessa kiinnostunut kylvölannoitinkokeilusta tällaisella tilalla.
    "Meillä on nyt mekaaninen kaukosäätö, joka muutetaan sähköiseksi. Olisi tuhlausta alkaa itse kehittää näitä ratkaisuja, kun laitetoimittajia on. Keskusteluja meillä on ollut LH Agron kanssa, Tarkkinen sanoo.
    Tarkkisen arvion mukaan täsmäviljelyn varusteet itse työkoneessa eivät ole arvokkaita. "Sähkösylinteri maksaa muutamia tuhansia markkoja. Ohjelmille minulla ei ole hintaa. Lisäksi tarvitaan tietysti tietokone."
    Junkkarin koneessa täsmäviljelysäätö tapahtuu säätämällä rihlan näkyvää osaa. Säätö on sama siemenelle ja lannoitteelle.
    "Hintojen pitää tulla vielä alaspäin ennen kuin täsmäviljely lähtee yleistymään. Laitteet tulevat muuttumaan vielä kaikin puolin tästä ensiryntäyksestä. Joka investoi nyt alkuvaiheessa, saa olla aika taitava, että saa rahansa pois", Tarkkinen muistuttaa. Väderstad sai ison jalansijan suorakylvökoneillaan Kun suorakylvö eli muutama vuosi sitten hurjaa kasvuboomia, ruotsalainen Väderstad otti Suomessa tukevan jalansijan Rapideillaan.
    Ensi keväänä Suomessa kylvetään yli 250 Rapidilla, Jussi Äärilä Hankkija-Maataloudesta kertoo. Koneiden koko huomioonottaen Rapidit saivat Suomessa ison jalansijan.
    Suomessa myydään kolme- ja nelimetrisiä Rapideja. Kolmemetrinen Rapid maksaa alvin kera perusversiona 173 000 markkaa, nelimetrinen 205 000 markkaa.
    Concorde-kylvöäkeitä on tuotu muutama, Äärilä sanoo. Pneumaattisia Rapideja Suomeen ei tuoda, koska ne ovat pelkkiä kylvökoneita ja tarkoitettu alueille, jossa kylvölannoitus ei ole käytössä.
    Starttifosforivarustus on nyt ensimmäistä kertaa saatavissa myös Rapidiin. Välipakka on tehty itseohjautuvaksi. "Aika iso muutos ajohelppoudessa", Äärilä sanoo.
    Täsmävarustuksen tuloa Äärilä ei lähde ennustamaan, mutta Rapidin koko sähkövarustus on uusittu ja siinä on otettu huomioon GPS:n ja muun satelliittivarustuksen vaatimukset.
    "Uudet mallit esitellään syksyllä ennakkomyyntipäivillä. En halua spekuloida, mitä ne ovat", Äärilä sanoo. Vieskan Metalli saattaa yllättää Vieskan Metalli osti muutama vuosi sitten kiuruvetisen Lauri Tenhusen patentoiman kylvöäkeen oikeudet. Moni veikkasi, että vikapisto. Hajakylvöön perustuva äes ei saa ilmaa siipiensä alle.
    Nyt Vieskan Metallilla on esittää perusteellisesti uusitusta koneestaan kahden vuoden koetulokset MTT:n tutkimusasemalta ja ne tulevat kyllä olemaan kova myyntivaltti koneelle. Hajakylvö on antanut selvän sadonlisäyksen rivikylvöön verrattuna.
    Pian nähdään, millaisen vastaanoton kone saa viljelijöiden keskuudessa. Konetta on tehty pieni, muutaman kappaleen sarja. Niiden käyttökokemukset ratkaisevat paljon. Jos kone toimii hyvin ja tulokset ovat koetulosten mukaisia, Vieskan Metalli voi ryhtyä tilaamaan raaka-aineita muutaman kymmenen kappaleen sarjaa varten. Jos kone vielä siirtyisi isompaan markkinointiorganisaatioon myytäväksi, isollekin menekille olisi edellytykset olemassa.
    "Vannasrakenne on uusittu hanhenjalkavantaaksi. Maa juoksee nyt paremmin vantaiden ohi. Aiemmin edessä ollut varpajyrä on vaihdettu etujyrään. Etulata on lisävarusteena", toimitusjohtaja Ari Koutonen kertoo kylvöäkeeseen viime syksynä tehdyistä muutoksista.
    Etuladalla varustettuna koneella voidaan kylvää suoraan kynnökselle. Valmistaja suosittelee kuitenkin kynnöksen kertaäestystä ennen kylvöä.
    Koutosen mukaan kylvöäestä tullaan esittelemään tänä vuonna työnäytöksissä ja kone on esitteillä ainakin Konekilleri-näyttelyssä syksyllä. Viime syksynä myyntityö jäi vähiin.
    "Tämä on pieni yritys. Meillä ei ollut resursseja sen paremmin myydä kuin valmistaakaan kylvöäkeitä. Nyt kone ja tutkimustulokset ovat valmiit ja me on vuokrattu lisää tiloja ja palkattu lisää miehiä", Koutonen sanoo. Viime vuonna yrityksen liikevaihto kasvoi noin kymmenen miljoonaan markkaan.
    Koutosen mukaan kylvöäkeen toimivuudesta on haluttu saada selkeät tulokset ennen koneen myynnin aloittamista. Nyt tuote on hänen mukaansa valmis tuotavaksi markkinoille.
    Vieskan Metalli kehittää kylvöäkeen rungolle myös suorakylvökonetta, joka tulee myyntiin ensi syksynä. Suorakylvökoneen yläosa on sama kuin kylvöäkeessä. Alapää on erilainen. Alapään rakennetta Koutonen ei halua vielä paljastaa, mutta sanoo, että se on erilainen kuin muissa suorakylvökoneissa.
    Kolmemetrisen kylvöäkeen ohjehinta on alv:n kera ollut 128 000 markkaa, mutta esisarjan koneista kauppoja lienee syntynyt alle sadantuhannen markan hinnalla. Mielenkiintoista on nähdä, minkä hintainen suorakylvökone tulee olemaan.
    GPS-ohjattua täsmäviljelyä Koutonen pitää liian kalliina.
    "Jos haluaa säästää kustannuksia, niin pitää investoida laitteeseen, jolla työmäärä keväällä vähenee ja samalla säästyy lannoitekustannuksia. Kylvöäesmenetelmällä yksi ihminen ja yksi traktori pystyvät kylvämään isompia aloja kuin perinteisellä muokkaus + kylvö -menetelmällä", Koutonen sanoo.

Tekijä: Paavo Tuovinen
E-mail: agrimedia@dlc.fi
Linkki: Nokka-Tume
Linkki: K-Maatalous