Luomulla etsikkoaika

Euroopan unionin tulevaisuuden politiikkaan kuuluu sopeuttaa oma maatalouspolitiikkansa maailman kauppaneuvotteluissa sovittaviin tavoitteisiin. Se edellyttää maatalouden tukemisen vähentämistä. Eli samalla kun tuottajahintoja alennetaan maailmanmarkkinahintatasolle, myös suorien tuotantoon kohdistuvien tukien osuutta on pienennettävä. Näin maatalous pakotetaan toimimaan markkinatalouden pelisääntöjen mukaan Maailman Kauppajärjestön WTO:n jäsenmaissa. Tämän vaiheen toteuttaminen on jo käynnissä. Sen seurauksena tuottajahintoja alennettiin tänä vuonna ensimmäinen puolikas 15 prosentin Agenda 2000 -ohjelman tavoitteesta.

Parasta aikaa työn alla olevalla kansallisella luomustrategialla tulee olemaan tavallista suurempi merkitys maatalouspolitiikkaan Suomessa.

Juuri nyt strategiaryhmässä keskustellaan luomutuotannon lähitulevaisuuden näkymästä eli visiosta. Luomuliiton hahmottelema visio ulottuu vuoteen 2010. Sen mukaan Suomesta on mahdollista kehittää Euroopan unionin johtava jäsenvaltio luomuviljelyn tekniikassa ja luomutuotteiden jalostuksessa. Tätä visiota on tukenut muun muassa Finfood-LUOMU-hanke omalla lyhyen iskevällä visioehdotuksellaan. Myös alustavat vertailut MTK:n luomuvisioon ovat samansuuntaisia.

Vision toteutuminen edellyttää, että luomutuotanto tunnustetaan yhdeksi avaintuotantoalaksi tulevaisuuden elintarviketuotannossa. Sen jälkeen nykyinen tukijärjestelmä uudistetaan kannustamaan siirtymistä luomutuotantoon niin, että luomusta tarjoutuu valtaosalle Suomen maanviljelijöistä tavanomaista tuotantoa kannattavampi vaihtoehto. Tässä noudatettaisiin periaatetta, jonka mukaan enemmän vaivaa vaativasta tuotannosta maksettaisiin enemmän.

Luomuliiton tavoitteena ei ole pakkosyöttää luomun ihanuutta kaikille viljelijöille. Viljelijän valinta luomun suuntaan olisi vain helpompi, jos se saataisiin samalle viivalle tavanomaisen tuotannon kanssa. Tällä hetkellähän peltokasvien tukijärjestelmä ei kohtele luomuviljelijää tasaveroisesti tavanomaisen tuotannon kanssa, vaan jää siitä jälkeen kymmenisen prosenttia koko tilan mittakaavassa tarkasteltuna. Agenda 2000 -ohjelman piti olla luomutuotantoa suosiva, mutta käytännössä tukiero luomun vahingoksi kasvoi entiseen verrattuna.

Toinen suuri kokonaisuus on valvontajärjestelmään tehtävä remontti. Nykyisen viranomaisvalvontajärjestelmän tuotantotapatodistuksella ei päästä yksityisten, Kansainvälisen Luomuliiton IFOAM:n valtuuttamien valvontaorganisaatioiden hallitsemille markkinoille. Nämä markkinat, muun muassa Isossa-Britanniassa kasvavat kovinta vauhtia.

Valvontajärjestelmäuudistuksen seurauksena suomalainen luomuviljelijä saisi tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan, joka on tällä hetkellä huomattavasti korkeampi kuin tavanomaisten tuotteiden vastaava. Esimerkiksi viljan hinta on lähes kaksinkertainen EU:n interventiohintaan nähden ja kotieläintuotteiden luomulisät pyörivät myös merkittävästi korkeammilla lukemilla omiin hintoihimme nähden.

Hintaesimerkkejä (markkaa/kilo) Ruotsista viikolta 11, jossa valvoja (KRAV) on IFOAM:n valtuuttama eli akkreditoitu: kevätvehnä 1,51, öljykasvit 3,25, ryynikaura 1,15, ruokaherne 1,60. Luomulisät sianlihalle on 5,85 markkaa, naudalle 3,58 markkaa ja lampaalle 2,90 markkaa kilolta.

Näihin hintoihin pääsy vakauttaisi luomun tuottajahinnat, jolloin viljelijöiden olisi helppo ratkaista suuntautumisensa luomuun. Tällä ratkaisulla suojautuisimme myös alussa kerrottujen EU:n tavoitteiden aiheuttamilta uhkilta.

Teksti:Esa Partanen, luomuneuvoja, Luomuliiton pj.
S-posti: esa.partanen@maaseutukeskus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |