Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

toukokuu.gif (2646 bytes)

Siemeneen kannattaa satsata

Siemen on kaiken perusta niin karjataloudessa kuin peltoviljelyssäkin. Tiede ja tutkimus ovat jälleen saaneet uutta aikaan kummallakin sektorilla.

Siittiöiden lajittelu sukupuolen mukaan on teknisesti jo täysin mahdollista ja toteutettuna se voisi tuottaa jopa satojen miljoonien tuotot. Kun liharotusiemenneyksissä käytetään vain Y-siittiöitä, syntyy pelkästään sonnivasikoita. Hyöty tulee lihantuotannon tehostumisesta ja jalostuksen nopeutumisesta.

Nykyisin monissa karjoissa kaikkien lehmien lehmävasikat kasvatetaan lehmiksi seuraavaan sukupolveen, koska ne tarvitaan uudistukseen. Jalostuskarsinta lehmän jalostusominaisuuksien perusteella jää noin kymmeneen prosenttiin.

Jos voitaisiin etukäteen päättää ne noin puolet karjan lehmistä, joilta halutaan lypsyrotuinen lehmävasikka, jalostuksen eteneminen voisi nopeutua jopa viisitoista prosenttia. Nuorsonneille voitaisiin tuottaa pelkkiä lehmäjälkeläisiä. Tämä vapauttaisi nuorsonnisiemennykseen käytettävää lehmäainesta jalostuskäyttöön.

Sukupuolilajiteltua siementä voitaisiin käyttää sonninemille. Tällöin haluttu sonnivasikka saataisiin nopeammin ja sonninemien karsintaa voitaisiin lisätä.

Eräs lajitellun sperman etu olisi siinäkin, että kun hieho poikii lehmävasikan, poikiminen on helpompi sekä vasikalle että hieholle itselleen.

Peltopuolella uutta on iSeed, pinnoitettu siemen. Tuloksena on parempi orastuvuus.

Kysessä on siementen käsittelymenetelmä, jossa siemen pinnoitetaan halutulla ravinteella, esimerkiksi fosforilla. Näin menetellen fosfori on siemenen käytettävissä heti kasvun alkaessa. Kasvin alkukehitys nopeutuu, kun juuristo kehittyy nopeammin ja ulottuu kylvölannoituksessa annettuihin ravinteisiin aikaisemmin.

Käsitelty siemen on kokeissa tuottanut selvästi paremman alkukasvun kuin pelkkä sijoituslannoitus. Myös fosforin otto on kasvin alkukehityksessä ollut lähes kolmanneksen parempaa kuin sijoituslannoitetussa lohkossa. Sadonlisät ovat olleet samaa luokkaa kuin starttilannoituksella saadut. Lisät on saatu pienemmillä panostuksilla ja ilman erillistä starttilannoitusyksikköä.

Siemeneen lisätään ensin öljypohjainen liima aine, jonka kaikki aineosat ovat biologisesti hajoavia ja lisäaineet elintarvikehyväksyttyjä. Tämän jälkeen lisätään hienoksi jauhettu lannoite. Menetelmä on ympäristöystävällinen, koska ravinne on siemenen käytössä välittömästi, eikä ravinnepäästöjä synny.

Uusi tuote on hyvä esimerkki verkostomaisesta toiminnasta, jossa Kemiran lisäksi ovat mukana Hankkija-Maatalous siementen pinnoittajana ja markkinoijana ja Fortum päällystysaineen kehittäjänä. Mikään näistä yrityksistä ei olisi voinut yksinään hoitaa koko ketjua.

Osuustoiminnassa verkostot ovat olleet käytössä jo kauan ja hyvällä menestyksellä. Joissain vaiheissa niiden merkitystä on vähätelty, mutta Siperia on opettanut. Pienessä maassa verkostoituminen on paras tapa kilpailussa pärjäämiseen niin yksilöiden, maatilojen kuin yritystenkin tasolla.

Tekniikka kehittyy ja monenlaisia uusia virtauksia tulee markkinoille mutta ihmisen geenit ja perustarpeet eivät muutu. Internetin varassa ei elä kukaan. Tarvitaan ruisleipää ja voita päälle.

*Teksti: Martti Seppänen
*S-posti: martti.seppanen@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |