Botnia Grain jalostaa
rehujakeita puintikosteasta viljasta

Botnia Grain Oy Kauhavalla jalostaa rehujakeita puintikosteasta viljasta, etupäässä ohrasta, mutta kauraakin on mahdollista käyttää. Tilalla tapahtuva kuivaus on tarpeetonta, koska uusi prosessi on varta vasten suunniteltu kypsentämään vilja kosteana.

Toimitusjohtaja Tapio Kumpu-Huhtalan mukaan elokuun loppupuolella noin puolivälissä ollut ensimmäinen puintikausi oli sujunut nuottien mukaan.

Koeajot aloitettiin heinäkuun alussa kuivalla viljalla, joka luonnollisesti oli kostutettava ennen kypsennystä prosessin periaatteen mukaisesti. Kokemukset kuivallakin viljalla olivat hyviä, vilja kypsyi odotusten mukaisesti. Tehdas onkin käyttänyt kuivaa viljaa puintikauden alkuun saakka.

Puintikostean viljan kypsennys vaati hieman prosessin hienosäätöä, mutta sen jälkeen kaikki onkin sujunut mukavasti. Juuri puitu vilja kypsentyy jopa paremmin kuin kuiva, luultavasti siksi, että tuore vilja on ydintä myöten kosteaa.

Kumpu-Huhtala on yllättynyt positiivisesti laitteiston mukautumiskyvystä. Vaikka kosteus vaihtelee melkoisestikin erien välillä, kaasulla toimiva kypsennysuuni on mukautunut kosteuden vaihteluihin hyvin. Hän antaa lisätunnustusta kypsennysuunille siitä, että seassa olevat kosteat jyvät viipyvät kypsennysuunissa kuivia pitempään ja ulos tulee tasalaatuista tuotetta.

Tehtaan kapasiteetti on kuusi tonnia valmista rehujaetta tunnissa. Puintikautena toimitaan kolmessa vuorossa, jolloin viljan kuivaukseen voidaan käyttää 22 tuntia vuorokaudesta. Kaksi tuntia on uhrattava muiden, etukäteen sovittujen toimitusten prosessointiin.

Tehdas tuottaa rehujakeita
Kumpu-Huhtalan mukaan tehtaan tarkoitus on tuottaa kypsennettyjä rehujakeita viljasta. Hänen mukaansa kypsennys parantaa viljan maittavuutta. Se sopii myös märehtijöille, koska kypsennetty vilja nostaa pötsin pH:ta hitaammin kuin kypsentämätön vilja. Tämä mahdollistaa tavanomaista suurempien rehuviljamäärien ruokinnan ilman karkearehun sulavuuden heikkenemistä.

Tehdas kykenee myös kuorimaan kauraa tehokkaasti. Kuorittu kaura on väkevä ja valkuaispitoinen rehu, joka sopii erinomaisesti lypsy- ja lihakarjalle.

Kuumennuskäsittelyllä saadaan kaikki tuotteet steriloitua. Kuumentamalla steriloituihin tuotteisiin ei tarvitse lisätä antibiootteja.

Uutta Suomessa on sekin, että Botnia Grain pystyy käsittelemään soijapapua kokonaisena. Kypsennys lisää ohitusvalkuaisen määrää. Kokonaisessa soijassa on lisäksi rasvan sisältämä energia mukana.

Soijan hiutaloinnilla saadaan raaka-aine pysymään juoksevana. Paakkuuntumista ja kovettumista ei hiutaloinnin jälkeen enää esiinny. Tämä ominaisuus säilyy, vaikka hiutale vielä murskattaisiin.

Sesonkia on jatkettava
Kumpu -Huhtala toteaa, että vaikka ensimmäinen sesonki onkin sujunut hyvin, niin lisähyötyä on etsittävä sesongin pidentämisestä. Hänen mukaansa se olisi niin tehtaan kuin viljelijöidenkin etu.

Hän pitää yhtenä tärkeimmistä keinoista kylmäilmakuivuriverkoston luomista puskuriksi teräviä kuormitushuippuja vastaan. Ne tulisi suunnitella siten, että niissä voitaisiin säilyttää puintikosteaa viljaa muutamia viikkoja, jopa kuukausia ilman pilaantumisvaaraa.

Kuivureiden pitää olla halpoja, joten ne on suunniteltava jo olemassa oleviin tiloihin. Niissä on pystyttävä käyttämään olemassa olevia laitteita täyttöön ja tyhjennykseen. Etukuormaimella pystyy kuormaamaan viljaa tasalattialta hyvin tehokkaasti. Puhaltimien mitoituksessa on mahdollista säästää, eikä sähkönkulutuskaan ole kovin merkittävää, koska säilytysaika on melko lyhyt.

Huhtala näkee myös kaasutiiviin säilönnän tarjoavan mahdollisuuksia jatkaa sesonkia. Koska kaasutiiviiden varastojen kustannus viljakiloa kohti alenee varaston koon kasvaessa, niitä olisi pystytettävä kyläkohtaisiksi yhteisvarastoiksi tehdasalueen ohella. Myös niiden koneistus- ja rakennuskustannuksia on mahdollista pienentää tavanomaisesta, koska säilytysaikakin on normaalia lyhyempi. Myös kylvöajalla ja lajikevalinnoilla voidaan vaikuttaa sesongin pituuteen.

Meijerien hanke
Kauhavan, Evijärven, Härmänseudun ja Kortesjärven osuusmeijerit omistavat Botnia Grainin osakekannasta yli puolet. Omistajina on lisäksi Kultaturkis Evijärveltä, pari tanskalaista yritystä, sekä yksityisiä viljelijöitä.

Osakkeen omistajilla on oikeus asioida suoraan Botnia Grainin kanssa. Osakeomistus antaa periaatteessa etuoikeuden tuottaa viljaa osakeomistuksen suhteessa suoraan tehtaalle. Kumpu-Huhtala sanoo, että viljaa otetaan toki vastaan osakkeen omistajien ohikin, mikäli se ajan ja kapasiteetin puolesta onnistuu. Etusija annetaan kuitenkin osakkeenomistajille hallituksen päätöksen mukaisesti. Osakkeiden omistajat asioivat suoraan Botnia Grainin kanssa myös rahaliikenteen puolesta, muiden tilitykset kulkevat viljaa välittävien liikkeiden kautta.

Pääomistajille, eli meijereille sopii luontevasti rooli tehtaan tuotteiden välittäjinä. Tuotteiden menekki on toistaiseksi ollut odotusten mukaista. Toimitusjohtajan mukaan tehdas kilpailee korkealla laadulla, jonka tärkeinä osatekijöinä ovat kypsennys ja steriilit tuotteet.

Tyytyväisiä viljelijöitä
Tapani Korpela Kauhavalta on viljanviljelijä, joka viljelee ohraa tänä vuonna neljällätoista hehtaarilla. Hänellä on oma viljankuivuri, mutta se on jo vanha ja liian pieni teholtaan. Hän on joutunut osaksi turvautumaan vuokrakuivurin käyttöön.

Hän osti Botnia Grainin osakkeita sen verran, että sillä saadulla toimitusoikeudella paikataan oman kuivurin puuttuva kapasiteetti.

Korpela on tyytyväinen uudesta tehtaasta, joka varmistaa markkinointikanavan märälle viljalle. Suoraan tapahtuva maksuliikennekin miellyttää, samoin pikainen tilitysaika. Rahtikustannusten aleneminen on sekin tukeva lisäetu.

Hermanni Huhtala viljelee ohraa perunanviljelyn kiertokasvina. Hänellä ei ole omaa viljankuivuria eikä varastotiloja. Vuosittaisen 80 000 kilon erän kanssa oli aikaisempina vuosina joskus suuriakin ongelmia.

Huhtala kehuu uutta systeemiä maailman parhaaksi. Syyt ovat samat kuin Korpelallakin. Erityisesti hän kehuu uuden tehtaan vastaanottokykyä. Jonotuksia ei ole esiintynyt.

"Sen kun ajat autovaakaan, kippaat kuorman ja ajat taas vaa´an kautta uutta hakemaan", hän ihastelee.

Huhtala kasvattaa tilallaan kalkkunoita. Hän sanoo olevansa tulevaisuudessa kiinnostunut kokeilemaan tehtaan tuotteita niiden ruokinnassa.

Yhteistyö sesongin pidentämiseksi tehtaan kanssa kiinnostaa Korpelaa. Hän näkee sen hyödyttävän molempia osapuolia.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@kolumbus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |