Maatila Pellervo

Fosforistartilla vauhtia alkukasvuun

Kemira Agro testaa nestemäistä fosforistarttilannoitusta raemaisen fosforistarttilannoituksen rinnalla. Menetelmä esiteltiin Kotkaniemi-päivillä Vihdissä heinäkuussa.

Starttilannoituksella pyritään vaikuttamaan kasvin alkukehitykseen ja lehtialan muodostumiseen.

Nestemäistä fosforistarttilannoitetta ruiskutetaan kylvökoneen erikoislaitteilla siemenriviin kylvön yhteydessä. Jos sijoitetaan noin kolmasosa käytettävän lannoitefosforin kokonaismäärästä tällä tavalla siemenriviin ja kaksi kolmasosaa lannoiteriviin, saadaan fosforin hyötysuhdetta parannettua.

" Merkille pantavaa on, että parantunut fosforinkäytön hyötysuhde on riippumaton maan fosforitilasta ja siten etu fosforin starttilannoituksesta on saavutettavissa niin fosforirikkailla kuin fosforiköyhilläkin mailla", selitti Kemira Agron edustaja Jari Peltonen. Nestemäisestä lannoitustavasta on se etu raemaiseen verrattuna, että ravinteet ovat välittömästi siementen käytettävissä.

Täsmäviljelijälle
Loris-ohjelma
Jari Peltonen kertoi myös Kemira Agron kehittämästä LORIS-ohjelmasta (LORIS = LOhkokohtaisen RavinneIntensiteetin Suunnittelu). Ohjelma on suunniteltu lannoituksen ja kasvinsuojelun tarkentamiseksi saman lohkon eri osissa. Sitä varten tarvitaan kartta lohkosta, lohkon koordinaattipisteet sekä lohkon maalaji- ja satotiedot.

LORIS-ohjelma laskee näitä tietoja käyttäen tarvittavat lannoitteiden levitysmäärät lohkon eri osille. GPS-satelliittipaikannusjärjestelmän ja traktorin ajotietokoneelle syötetyn lannoituskartan avulla kylvölannoitin lannoittaa automaattisesti lohkot tietojen mukaisesti.

Ilman GPS-laitteita voidaan ohjelmaa käyttää, jos lannoitemäärää säädetään käsin traktorista. Ohjelma auttaa siis lannoituksen tehostamisessa. Sen avulla huomaa ne lohkon osat, joissa tapahtuu ravinteiden hävikkejä ja vastaavasti ne kohdat, joihin kannattaa erityisesti panostaa vähäisten hävikkien takia.

Ruska soisi yhteis-
työn lisääntyvän
Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus ei ole mikään kulunut sanonta maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Ilkka Ruskan mielestä. Hänen mukaansa meillä on runsaasti todisteita ruuan puhtaudesta. Ylpeyden aiheiksi hän nimesi muiden muassa salmonellan vähyyden ja jäämien vähäisyyden tuotteissa.

Ruska on hyvillään yhteistyöstä tuottajien välillä. Hänen mielestään yhteistyötä olisi vielä lisättävä, jotta saataisiin aikaan parhaalla mahdollisella tavalla toimiva elintarvikeketju. Maatilojen välinen verkottuminen on avain laatuketjuun, jonka tuotteista kuluttajat lopulta pääsevät nauttimaan.

Päivän muutkin puhujat keskittyivät laatuteemaan. Vihtiläinen kotitalousopettaja Varpu-Leena Malmgren toi emännän ja kuluttajan näkökulman esille. Hän oli sitä mieltä, että selkeät merkinnät alkuperämaasta tuovat turvallisuutta asiakkaille. Kotimaisiin tuotteisiin laitettavat alkuperämerkinnät olisivat myös Malmgrenista tarpeellisia.

Hän kertoi myös, että Joutsenlipun vaatimuksia tiukennetaan lokakuusta lähtien. Uusien määräysten astuessa voimaan Joutsenlipulla varustettu elintarvike ei saa sisältää lainkaan ulkomaista lihaa, kalaa, kananmunaa eikä maitoa. Nykyisin vaaditaan elintarvikkeen raaka-aineista olevan 75 prosenttia suomalaista.

Suomessa tuotettavien muidenkin elintarvikeraaka-aineiden täytyy olla pääasiassa suomalaisia. Niissä saa huonon kotimaisen sadon takia olla korkeintaan 25 prosenttia ulkomaista. Malmgren lisäsi vielä, että "Joutsenlipusta tulee vuoden alussa käyttäjilleen maksullinen, sillä Euroopan Unioni kieltää valtion taloudellisen tuen kotimaisten tuotteiden markkinoinnille".

Elintarviketeollisuuden edustaja Eero Nurminen Raisio Yhtymästä pohti muun muassa moraalin kestävyyttä kiristyvissä kilpailuoloissa. Hän piti hyvänä tulevaisuuden turvana sopimusviljelyä.

Maanviljelijä ja agronomi Timo Jaakkola keskittyi muista puhujista poiketen toimintaan maatilalla, sillä hyvä ja järkevä toiminta tilalla on edellytys hyviin ja laadukkaisiin tuotteisiin, joilla on kilpailuarvoa. Hänen mielestään viljelijät voisivat saada säästöjä suunnittelemalla toimintaa aikaisempaa tarkemmin: mietittäisiin muun muassa kuljetusten, varastoinnin ja käsittelyn tarvetta tilalla huolellisesti, jotta niistä ei tulisi turhia lisäkustannuksia.

Tultiin tiedonhakuun
ja keskustelemaan
Lauri Kulmala Huittisista oli tullut katsastamaan Kotkaniemi-päiviä entisenä siitoskanalan omistajana sekä sokerijuurikkaan viljelijänä. Hänen mielestään uusi LORIS-ohjelma on ylimitoitettu tavallista viljelijää ajatellen, sillä "maat saadaan kuntoon perinteisillä menetelmilläkin".

Koeasemat tekevät Kulmalan mielestä tarpeellista työtä, sillä hän mainitsi, ettei hiven- ja sivuravinteiden tutkimiseen keskitytä tarpeeksi. Sen huomaa siitä, että seleenin terveysvaikutuksetkin todettiin myöhään.

"EU:n myötä Suomi on laajentunut Kehä 3:n ulkopuolelle", hän toteaa naurahtaen, mutta silti hänestä tuntuu, että maaseudun asukkaat on unohdettu.

Pöytyäläinen Anneli Alho tuli Kotkaniemi-päiville miehensä ja tuttavapariskuntansa kanssa. Miehet ovat jo kokeneita Kotkaniemessä kävijöitä, mutta vaimot olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana. Anneli Alho piti päivää tervetulleena katkona viljelijän yksinäiseen työhön - pääsi kosketuksiin muiden viljelijöiden kanssa.

Pöytyäläiset harmittelivat kesän kuivuuden vaikutuksia satoon. Heidän kuiva savimaansa on saanut kesän aikana sadetta vain noin 20 millimetriä ja sekin on satanut niin pienissä erissä, että on haihtunut lähes välittömästi. Alhon mielestä Kotkaniemen tutkimusasema on tarpeellinen kun se tekee kokeita viljelijän puolesta.

Erityisesti Alhoa ja hänen matkakumppaneitaan kiinnostivat koeruudut, joissa vertailtiin eri viljalajikkeita. Myös LORIS-ohjelmaan matkalaiset olivat tutustuneet, vaikka pitivät sitä vain tutkimuskäyttöön sopivana.

Jaakkolalle kiitosta
järkipuheesta
Viljelijä ja agrologi Timo Jaakkolan puhetta Alho piti hyvin viljelijöille suunnattuna ja kiinnostavana. Jaakkolan lause:

" Viljantuotanto on todennäköisesti ainoa yritysmuoto, jossa yrittäjä maksaa rahdin sekä tilalle tulevalle että tilalta lähtevälle tavaralle", antoi ajattelemisen aihetta ja sai aikaan mietteliäitä kommentteja. Laatukysymyksessäkin pöytyäläiset olivat samaa mieltä Jaakkolan kanssa. Heidän mielestään hyvään laatuun tulisi kannustaa tuntuvalla hintalisällä, vastaavasti huonolaatuisesta viljasta saisi alhaisemman hinnan.

Teksti: Helmi Nummi