Maatila Pellervo


Uusin lehti
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

syyskuu.gif (1939 bytes)

Suojakaistalle samaa kasvia kuin pellolla kasvaa

Tutkimuspäällikkö Juha Salopelto Suomen Rehusta on ideoinut peltolohkojen suojakaistavaatimusten muuttamista sillä tavalla, että suojakaistoilla ryhdyttäisiin viljelemään samaa kasvia kuin pelloilla ja suojakaistojen sato ja sen sisältämät ravinteet korjattaisiin talteen.

Ehdotuksen ideana on helpottaa suojakaistojen hoitoa, vähentää rikkakasveja ja niiden kemiallista torjuntaa ja tehostaa kaistojen kykyä estää ravinteiden valuminen vesistöihin.

Nykyisellään suojakaistoilla kasvaa rikkakasveja, jotka keräävät kesän aikana ravinteita itseensä. Syksyn tulleen kasvit ränsistyvät suojakaistalle. Kasveihin kerääntyvät ravinteet palaavat maahan kasvien lahotessa. Kun suojakaistalle kertyy yläpuoliselta pellolta joka vuosi lisää ravinteita, suojakaistan ravinnepitoisuus kasvaa vuosi vuodelta. Lopulta suojakaista ei enää pidätä pellolta tulevia ravinteita, vaan ravinteet jatkavat matkaansa alapuoliseen vesistöön.

Salopelto ehdottaa suojakaistalla viljeltäväksi samaa kasvia kuin yläpuolisella pellolla, mutta ilman lannoitusta, ilman kasvinsuojelua ja ilman muokkausta. Suojakaistalle kasvava sato kerättäisiin kesän aikana talteen muun sadon mukana. Näin suojakaistalle kertyvät ravinteet lähtisivät sadon mukana siihen kiertoon, mihin ne on tarkoitettukin. Samalla suojakaistan kyky kerätä ravinteita säilyisi.

Joku saattaa epäillä, että viljelijät ryhtyisivät kuitenkin viljelemään suojakaistoja samalla tavalla kuin muutakin peltoa. Samoin saatettaisiin epäillä, että kaistoja olisi vaikeampi valvoa.

Saattaa olla, että ilmavalvonta, jos sillä nytkään on mitään merkitystä, vaikeutuisi, mutta pellolla valvonta olisi yhtä yksinkertaista kuin ennenkin. Lannoittamaton suojakaista on helppo erottaa lannoitetusta peltolohkosta. Ja ei kukaan täysjärkinen riskeeraisi ympäristötukiaan yrittämällä viljellä suojakaistoja. Toki järkeä vailla oleva saattaa yrittää sitä nykyoloissakin.

Salopellon ehdotuksessa on vaikea nähdä heikkouksia. Se merkitsisi eteenpäin menoa sekä ympäristönsuojelussa että suojakaistojen hoidossa. Suojakaistalta korjattavalla sadolla ei ole suurta taloudellista merkitystä, mutta jokainen jyvä on kotiinpäin. Parempi jyvä ja ravinteet laarissa kuin vesistössä.

Ympäristöviranomaisten kannattaisi miettiä ympäristönsuojeluratkaisuja avoimin mielin. Hyviä ratkaisuja ei kannata hylätä ainakaan valvonnan vaikeuteen vedoten.

*Teksti: Paavo Tuovinen
*S-posti: paavo.tuovinen@agrimedia.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |