Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

kesakuu.gif (3079 bytes)


Kesäaikainen puunkorjuu
ei ole metsän etu

Puun korjuu sulan maan aikaan on tullut osaksi nykyistä metsän käyttöä, vaikka siitä on todettu aiheutuvan metsämaalle, - luonnolle ja puustolle monenlaista haittaa. Hakkuiden oikealla suuntaamisella haittoja voidaan kuitenkin vähentää.

Tärkeimmät puun kesäaikaisen korjuun lisääntymiseen johtaneista tekijöistä ovat teollisuuden ympärivuotinen tuoreen raaka-aineen tarve ja korjuukustannusten hallitseminen. Puun korjuuketju koostuu nykyään niin kalliista yksiköistä, että niiden seisottaminen kuukausiksi rasittaisi urakoitsijoiden taloutta liikaa.

Metsänomistajien, metsäteollisuuden ja puunkorjuuyritysten edut menevät puun kesäkorjuussa ristiin. Metsän maaperä, puusto ja tiestö vaurioituvat sulan maan aikana tehdyssä puun korjuussa ja kuljetuksissa huomattavasti pahemmin kuin talvisaikaan. Luontoväkikin karsastaa sitä, että koneet ryskävät metsässä silloin, kun linnuilla on pesänteon ja lisääntymisen herkät hetket.

Kesähakkuiden taso on viime vuosina ollut 3 miljoonan kuutiometrin luokkaa kuukaudessa ja puun käyttö tehtailla samaan aikaan 4 - 5 miljoonaa kuutiota. Vaje on täytetty osaksi varastoinnilla, osaksi puun tuonnilla rajan takaa. Kotimaisen puun veroiseen tuoreuteen ei rajan takaa junailtava materiaali kuitenkaan yllä.

Metsänomistaja maksaa viulut

Puun ostajat ovat maksaneet sulan kelin aikana korjattavaksi sopivista leimikoista lisähintaa, jota ilman hakkuut olisivat metsänomistajille hyvin epäedullisia. Kesäaikainen korjuu aiheuttaa huomattavasti enemmän rasitusta metsälle, pahimmillaan ongelmat ovat harvennusleimikoissa ja rehevimmillä mailla. Lisäksi kesähakkuu merkitsee myös tuotostappioita, syksyllä korjatussa puussa on mukana yhden kesän kasvu enemmän. Pelkästään tästä syystä kesällä korjattavalle rungolle tulisi saada hintaa keskimäärin 3-4 prosenttia enemmän kuin seuraavana syksynä kaadettavalle puulle.

Hankalimpia kesähakkuiden seurauksia puustolle on eteläisessä Suomessa juurikääpäsienen leviäminen. Kuusikoissa juurikääpä aiheuttaa tyvilahoa ja männiköissä tyvitervastautia. Riskialue ulottuu lähes Kainuun korkeudelle. Herkillä alueilla pyritäänkin kuusikoiden ja männiköiden harvennukset tekemään pääsääntöisesti talvella. Kesäkauden hakkuiden riskejä voidaan vähentää sillä, että kantopinnat käsitellään jo hakkuun yhteydessä tai heti sen jälkeen.

Hakkuun ja metsäkuljetuksen puustolle aiheuttamat vauriot ovat Tapion mukaan olleet selvästi yleisempiä sulan maan aikaan tehdyissä hakkuissa. Vaurioitumisen kannalta herkin "nila-aika" sattuu touko- kesäkuulle. Runkovaurioiden syynä on usein ollut se, että kaatunut runko osuu kasvatettavaksi jäävän puun runkoon.

Ajourapainumia ei sulan maan korjuussa voida välttää ja raskaiden kuljetusten myötä vaarassa ovat myös metsätiet.

Kesähakkuita pohtinut työryhmä löysi metsän kannalta vain vähän puoltavia tekijöitä. Hyviksi puoliksi todettiin, että sulan maan aikana voidaan metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja muut monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet tunnistaa paremmin. Valoisuuden ansiosta kasvamaan jätettävien puiden valinta harvennusleimikoissa helpottuu ja vaurioita on helpompi välttää.

Korjuussa toivotaan työtä ympäri vuoden

Hakkuiden siirtäminen pois kesäkaudesta vaatisi huomattavasti nykyistä mittavampaa konekantaa ja kuljettajajoukkoa, joille olisi silloin tarjolla vain osa-aikaista työtä.

Kun Metsäteho selvitti puun kesäkorjuun vaihtoehtoja, saatiin tulokseksi, että kolmen kuukauden hakkaamattomuus aiheuttaisi koko vuosittain hankitulle puumäärälle 12 - 17 markan lisäkustannuksen kuutiometrille. Suurimmat lisäykset aiheutuisivat korjuukustannukseen, mutta myös puun varastointimenojen lisäys olisi huomattava.

Jos pelkästään kesäajan harvennushakkuista luovuttaisiin, lisäkustannus jäisi 4 - 5 markkaan kuutiometriltä. Toisaalta harvennushakkuiden siirtäminen talveen heikentäisi entisestään näiden hakkuukohteiden kiinnostavuutta. Kun teollisuuden omat sopimusurakoitsijat korjaavat pääosan yksityismetsienkin puusta, kustannussyistä työt pyritään aina ensin toteuttamaan kohteissa, joista puu saadaan pois halvimmalla.

Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuita pohtinut työryhmä ei pitänyt realistisena, että kesäajan hakkuista voitaisiin luopua. Viranomaisista, ympäristöalan järjestöistä sekä metsäalan toimijoista koostunut työryhmä päätyi vain esittämään suosituksia miten haittoja voidaan vähentää.

Eläinten lisääntymiselle aiheutuneita haittoja voidaan työryhmän mielestä parhaiten vähentää kohdentamalla hakkuita kuivemmille maille. Juurikääpäsienen tuhoja voitaisiin välttää siirtämällä kuusikoiden ja männiköiden harvennukset tehtäviksi talviaikaan. Työryhmä korosti myös hakkuukoneiden kuljettajien ammattitaitoa korjuuvaurioiden välttämisessä.

*Teksti: Antti Äijö
*S-posti: antti.aijo@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |