Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

kesakuu.gif (3079 bytes)

Eläinterveyden seurantaan uusi järjestelmä
kahdessa vuodessa

Suomeen tulee uusi eläinterveyden seurantajärjestelmä kahdessa vuodessa, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio arvioi. Järjestelmän pelisääntöjä kirjoitetaan parhaillaan ja työ valmistunee tänä vuonna.

Husu-Kallion mukaan ennaltaehkäisevä terveydenhuoltomme on vielä lapsenkengissä. Eläinlääkäreiden työ keskittyy edelleen sairauksien hoitoon, ei niiden ehkäisyyn ennalta. Tämä ei ole kannattavaa.

Asiaa on Husu-Kallion mukaan katsottava siltä kannalta, että ennaltaehkäisyyn kannattaa sijoittaa 100 markkaa, jos sillä säästetään 500 markan kustannukset myöhemmin. Karjanomistajan voi kuitenkin olla vaikea ymmärtää, että eläinlääkäri kannattaa kutsua tilalle tekemään "ei mitään". Asiaa ei helpota se, että eläinlääkäreiden jatkokoulutus ei edelleenkään riitä sairauksia ehkäisevään työhön.

Jaana Husu-Kallio painottaa, ettei ole ainoastaan eläinlääkärien asia kehittää ammattitaitoaan. Koko terveydenhuollosta vastaava ketju tuottajasta teollisuuteen joutuu jatkuvasti uusien haasteiden eteen.

Eläinten terveyttä tai pikemminkin tautitilannetta seurataan nyt eläinlääkäreiden kuukausi-ilmoituksilla ja terveystarkkailun avulla. Kuukausi-ilmoituksilla on oma roolinsa tautiseurannassa. Vapaaehtoinen terveystarkkailu kattaa noin 75 prosenttia yhteisöstä. Vuosikausia sitä on esitetty pakolliseksi. Ministeriö selvittää, onko tämä kannattavaa. Vaarallisten tarttuvien tautien torjunnan kannalta nämä tietojenkeruujärjestelmät ovat olleet tarkoituksenmukaisia.

Uuden järjestelmän runkona on ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston, läänineläinlääkäreiden ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen yhdessä kehittämä sähköinen keskusrekisteri. Tähän kootaan suunnitelman mukaan terveystarkkailu- ja jalostustiedot sekä rekisterit lääkkeiden käytöstä.

Eläinlääkärit näppäilevät tietonsa tietokoneeseen, josta ne menevät puhelinlinjoja keskusrekisteriin. Järjestelmä on suojattu siten, etteivät tuottajien ja eläinlääkärien luottamukselliset tiedot ole ulkopuolisten luettavissa.

Tuloksia voi verrata toisten tuloksiin

Husu-Kallion mukaan tuottaja hyötyy rekisteristä esimerkiksi siten, että hän voi verrata oman yksikkönsä tulosta tai terveysindikaattoreita oman alueensa tai kansallisiin tuloksiin. Sama pätee eläinlääkäreihin. Järjestelmä sallii heidän verrata omaa työtään suurempiin kokonaisuuksiin.

Samankaltaisia alueellisia ja teollisuuden kehittämiä hankkeita on ollut tekeillä jo jonkin aikaa.

"Toivomme että sellaiset projektit kuten NARU- ja Pohjanmaa-hanke liitetään osaksi kansallista seurantaa. Niiden luojat ovat tehneet arvokasta ja uraa uurtavaa työtä", Husu-Kallio sanoo.

Toiminta sopimuspohjaiseksi

Olennaiseksi osaksi eläinterveyden seurantajärjestelmää tulevat tilakohtaiset terveydenhuoltosopimukset. Nämä ovat ensisijaisesti tuottajan ja eläinlääkärin välisiä sopimuksia. Valtiovalta tulee mukaan kuvioon siinä muodossa, että sopimuksen osana ovat lakisääteiset tarkastukset. Teollisuus tekee lisäksi omat tarkastuksensa.

Terveydenhuoltotyössä on pakostikin monta osapuolta, joiden yhteinen intressi on eläinten terveys ja niistä saatavien tuotteiden laatu. Sopimus kokoaa ja koordinoi tätä työtä. Tulevaisuus näyttää, kuinka järjestelmän yksityiskohdat sovitaan ja esimerkiksi kuka mistäkin maksaa.

*Teksti: Jouko Koppinen
*S-posti: jouko.koppinen@kolumbus.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |