Myrskylän Maatalouskoneasema Oy pistää tehoa luomuviljelyyn

Kolme myrskyläläistä maanviljelijää, Hannu Anttila, Hannu Koski ja Kari Vainio ovat kehittäneet koneyhteistyötään yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien. Se alkoi puutavaran jatkojalostuksesta melkein vahingossa, mutta on paisunut nopeasti merkittäväksi luomuviljelyn tarpeita palvelevaksi koneurakoinniksi.

Koneurakointia organisoi miesten keskenään perustama Myrskylän Maatalouskoneasema Oy. Yhtiön omistus jakaantuu osakkaiden kesken likimain tasan. Yhtiö ei omista ensimmäistäkään konetta, vaan koneet ovat viljelijöiden omistuksessa.

Yhtiön tehtävä on organisoida urakointi ja hoitaa laskutus sekä maksaa korvaukset urakoista työn tekijöille. Yhtiön paperitöistä on koko ajan vastannut Sirkka Anttila, Hannun vaimo.

Yhtiö osti Myrskylän keskustan tuntumasta Tielaitoksen varikon, kun se tuli sopivasti myyntiin. Osa rakennuksista on vuokrattu ulkopuolisille yrittäjille, osa yhteistyökumppaneille, kuten Konehuolto Westmanille, joka on erikoistunut John Deere -huoltopiste.

Kari Vainion höyläämö on sijoittunut erääseen varikon rakennuksista. Loppuja tiloja käytetään osakkaiden koneiden säilytystiloina. Maatalouskoneasema perii myös tästä säilytyksestä täyden hinnan. Varikolla on koneille ajanmukainen pesupaikka.

Hannu Anttila kertoo, että hän itse ja muutkin yhtiön osakkaat huomasivat varhaisessa vaiheessa, että luomutuotanto sopi itse kunkin tilan tuotantomuodoksi. Luomuviljelystä saatiin omakohtaista käytännön kokemusta, jota ryhdyttiin tarjoamaan tilojen ulkopuolelle.

Anttila laskee nopeasti, että yhtiö hoitaa urakointia ainakin 800 hehtaarin pinta-alalla, kun tilojen omatkin pellot lasketaan mukaan. Yleensä pyritään tekemään pitkälle meneviä hoitosopimuksia, mutta pienempiäkin keikkoja otetaan. Jokunen tavanomaisen viljelyn keikkakin vuosittain tehdään mutta ylivoimaisesti suurin osa urakoista suuntautuu luomuviljelyssä oleville pelloille.

Hoitosopimuksiin kuuluvat lähes kaikki luomuviljelyn edellyttämät toimenpiteet, kuten kyntö, kylvömuokkaus, kylvö, rikkaäestykset, puinti ja sadonkorjuun jälkeiset kestorikkaruohojen torjuntatoimet kuten sänkimuokkaus.

Hoitosopimukset pyritään saamaan pitkäaikaisiksi, jotta saataisiin toiminnalle pysyvyyttä ja tarvittavat investoinnit olisi siten helpompi tehdä, Anttila sanoo.

Myös heinällä olevien alueiden hoito kuuluu urakoinnin piiriin. Sitä varten on olemassa niittomurskain, haravakone, pöyhin, pyöröpaalain ja käärintälaite. Saatu säilörehusato joudutaan myymään yleensä korjuukustannuksilla, eikä menekki siltikään ole kovin hyvä.

Kuivauksen ja viljan siirrot tärkeimmät asiakkaat hoitavat yleensä itse. Urakointi on puhdasveristä urakointia siinä mielessä, että urakoitsijoilla on vastuu vain tehdystä työstä ja sen laadusta. Isäntäväki sanoo, mitä tehdään ja koska tehdään sekä kantaa vastuun toimien viljelyteknisistä vaikutuksista.

Laskutus on yleensä hehtaariperustaista. Säilörehun teosta laskutetaan paaliluvun mukaan.

Anttilan mukaan yhtiön osakkailla on varsin vankka konekanta. Kaikki neljä traktoria ovat John Deere -merkkiä. Jontikan malleista ovat edustettuna 8410, 7800, 6900 ja 6810. Enimmäkseen käytössä on siis raskaan sarjan peltotraktoreita.

Yhtiön puinnit hoidetaan kahdeksantoista jalan John Deere 2256 -leikkuupuimurilla. Hehtaareja kertyy vuosittain noin 350. Maatalouskoneasema palkkaa lisäksi vuosittain ulkopuolisen leikkuupuimurin apuun, jotta tehdyt sitoumukset saadaan hoidettua.

Kylvökalustona on kaksi nelimetristä Wäderstad Rapid -kylvökonetta. Luomukylvössä kylvetään siementä myös lannoitevantaiden kautta. Rapidin säiliöihin mahtuu näin yli kolmen tonnin siemenannos. Jyräyksiä varten on 10 metrin levyinen Wäderstad-jyrä.

Muokkauskalustoon kuuluu 11 metrinen Wäderstad-joustopiikkiäes, kahdeksan metrin tasausäes, kaksi rikkaruohoäestä sekä seitsemän metrin Wäderstad-kultivaattori. Kyntöä varten on kahdeksanteräiset Kvernelandin puolihinattavat paluuaurat ja nostolaitesovitteiset neliteräiset paluuaurat.

Ilmastettua lietettä on saatavana läheisestä suursikalasta. Lietteen levitystä urakoidaan Livakka-letkulevittimellä, jossa on 12,5 kuutiometrin säiliö.

Heinäkoneina on kolmen metrin hinattava Kuhn-niittomurskain, roottoripöyhin ja harava, sekä Welgerin-pyöröpaalain. Käärintälaite on erillinen.

Anttila sanoo havainneensa, että isoista koneista on harvoin haittaa. Ne ovat lopulta tehokkaimmat ja pärjäävät parhaiten myös pienellä työmaalla.

Konehuolto Westman pitää huolta koneiden toimivuudesta. Isännät eivät vaihda edes öljyjä itse. Traktoreihin tulee tyypillisesti noin tuhat tuntia vuodessa.

Jokaisessa traktorissa on ajopäiväkirja. Siihen merkitään aina asiakas, kuka on ollut ajamassa, montako tuntia työ kesti ja montako hehtaaria tuli valmista. Tämä on tarpeen jo senkin takia, että kuski voi vaihtua päivän mittaan montakin kertaa ja ajaja ei ole välttämättä traktorin, eikä perässä olevan työkoneenkaan omistaja.

Yhtiön sisäisessä laskutuksessa onkin ajopäiväkirja kaiken perusta. Sen merkintöjen avulla palkat ja vuokrat saadaan perille oikeisiin kohteisiin. Peli on raakaa mutta rehellistä. Kaikki koneet hinnoitellaan erikseen. Mitään ei tehdä talkoilla. Ulospäin laskutuksessa näkyy vain yhtiön nimi.

Koneaseman sisäiset rahansiirrot eli maksut osakkaille ja heidän koneilleen tehdään kolmisen kertaa vuoden mittaan.

Anttila kiittelee osakeyhtiömuotoa heille sopivaksi. Se on joustava eikä sido liikaa. Rahan siirtely on helppoa, samoin mahdollinen osakkuudesta irtautuminen. Kaikki sijoitetut pääomat ovat tehokkaassa käytössä. Oikeustoimikelpoinen yhtiö edustaa osakkaitaan hyvin ulospäin.

Anttilan mukaan taksat ulospäin ovat tapauskohtaisia. Isot asiakkaat saavat palvelun aivan eri hinnalla kuin pienet ja tilapäiset. Sopimusten jatkuvuudesta pidetään paljon huolta.

Myrskylän Maatalouskoneasema Oy:llä on kaksi suurta pääasiakasta. Toisen kanssa on toimittu nyt viisi vuotta ja toisen kanssa kolme. Asiakkaat ovat kaikesta päättäen olleet tyytyväisiä, kun järjestelyihin ei ole tullut muutoksia. Yhteistyö on itse asiassa ajan myötä vain syventynyt.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@kolumbus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |