Hinta ja kylvökauden sateet ruis-Tuomon ilonpilaajina
Ruisseurantamme kohdetilan isäntä Tuomo Saloniemi Nummelta oli tyytyväinen satoonsa. Puinti onnistui nappiin ennen elokuun puolta väliä. Määrä ja laatu tyydyttivät: keskisato 24 hehtaarin alalta oli lähes neljä tonnia ja sakoluku oli keskimäärin 130 luokkaa. "Huippusatoa en hakenut, vaan sain sen, mihin kohtuupanoksin pyrinkin", Tuomo toteaa. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö suomalaisille avainlippuleipää ensi vuonna, koska elokuun lopun sateet haittasivat uuden rukiin kylvöjä. Myös avaushinnat tuottivat pettymyksen.
Maatilan Pellervon edellisissä numeroissa kerroimme, että Tuomo Saloniemi oli asettanut tavoitteekseen kolmen tonnin keskisadon. Jo onnistunut talvehtiminen kuitenkin antoi hyviä toiveita siitä, että neljäkään tonnia ei ole mahdotonta. Kun vielä heilimöintikin osui sopivasti sadepilvien väliin ennen juhannusta, isäntä alkoi jo hiljaa mielessään odottaa ennätyssatoa.
Tuomo korosti koko kesän ajan, että mistään satokilpailusta hän ei ole kiinnostunut. "Tein vain sen, jonka katsoin normaaliviljelyssä kannattavan", hän sanoo. Typpimäärä hehtaaria kohti jäi yhteensä sataan kiloon, rikkakasvit ja taudit torjuttiin ruiskutuksin ja korrenkasvun sääteet annettiin oikeaan aikaan. Tavoite ylittyi reilusti.
Tärkeätä on olla asialla oikeaan aikaan
Vanha sananlasku sanoo, että isännän askeleet pellon höystävät. Tuo talonpoikainen viisaus tulee väkisinkin mieleen, kun muistelee yhdessä Tuomon kanssa päättyneen ruissatovuoden toimia pellolla. "Pidän rukiinviljelyä niin tarkkana puuhana, että kaikkien viljelytoimien on tapahduttava juuri oikeaan aikaan", isäntä sanoo. Pitää olla koko ajan silmä valppaana, mitä ruismaalla tapahtuu.
Rikkakasvien torjuntaruiskutus tehtiin heti, kun kelit sen keväällä sallivat. Salpietarit levitettiin ennen maan liiallista kuivumista, jolloin ne ehtivät vielä liueta oraiden käyttöön ja ponnauttaa ne sopivaan kasvuun kevätkosteutta hyödyntäen. "Kaikista tarkin vaihe oli mielestäni korrenkasvun säätöaineen oikea ajoitus lippulehtivaiheessa", Tuomo toteaa. Onnistumista ei aina vielä tekohetkellä pysty edes arvioimaan, vaan siihen tarvitaan hieman jälkiviisautta. Nyt kaikki osui kohdalleen.
Tuomo käynnisti puimurinsa 7. päivänä elokuuta. Rukiinpuinti kesti viisi päivää, jona aikana kuivattua tavaraa saatiin siiloihin yli 90 tonnia. Puintikosteus oli aluksi 30 prosentin luokkaa ja viimeisenä päivänä 24 prosentin verran. Miltei joka yö satoi tuonakin aikana, mutta iltapäivisin puinti sujui pystyssä kasvustossa oikein hyvin. "Hain hyvää laatua, mistä syystä päätin pelata varman päälle ja aloittaa hieman liian aikaisin kuin liian myöhään", Tuomo toteaa.
Puintipäivien ajoitus jälkeen päin tarkastellen osuikin oikeaan. Ensimmäinen rekallinen ruista ajettiin Melian Hämeenlinnan tehtaalle heti puinnin päätyttyä. Viljavaraston hoitaja Kauko Mäkiharju kehui Akusti-kuorman olleen "hyvää keskitasoa, ei huippua". Sakoluku oli siinä 131 ja hehtolitrapaino 76,9. Vielä elokuun viimeisellä viikolla päivittäisten sateiden takia ruista oli eteläistä Suomea myöten vielä paljon puimatta. Sakoluvut putosivat nopeasti.
Viime vuonna Tuomon muistiinpanojen mukaan ruis oli puitu noin viikkoa aikaisemmin kuin nyt. Silloin sato oli ollut vain runsaat kaksi tonnia hehtaarilta, kun nyt päästiin tuplaten lähes neljään tonniin. "En ole ennen puinut näin hyvää satoa", Tuomo myhäilee. Edellisvuoden heikohkon sadon hän panee silloisen huonon kylvösyksyn 1998 tiliin.
Elokuu koetteli rukiinkylväjän hermoja
Saloniemen isäntä on kaiken kaikkiaan tyytyväinen ruissatoonsa. Hän on iloinen siitä, että rukiinviljely on maassamme elpynyt edellisvuosiin verrattuna. Itse hän oli varautunut aloittamaan uudet kylvöt 20. elokuuta perinteistä aikatauluaan noudattaen. Sadekuuroja tuli kuitenkin taivaan täydeltä vielä silloin, kun pellot olisi jo pitänyt suunnitelman mukaan olla kylvettyinä.
Kylvöjen aikaan julkaistiin myös ruiskaupan avaushinnat. "Olen pettynyt, koska hinta on pudonnut lähes kymmenen penniä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna", Tuomo sanoo. Samaan aikaan pellot olivat vesilitruna, kevätviljat puimatta ja uudet rukiit kylvämättä. "Pelkään, että nyt otetaan rukiinviljelyssä taas vakava takapakki". Hän oli kuitenkin itse päättänyt pitää omasta perinteisestä pinta-alastaan kiinni, jos kylvö vain saadaan onnistumaan tarpeeksi ajoissa. Tuomo näkee rukiinviljelyn kansallisena kunnia-asiana.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna sää viimeinkin selkeni. Lämmin tuuli kuivatti 10 hehtaarin avokesannon nopeasti. Se päästiin kylvämään jo perjantaina 25.8. Tässä tilanteessa Tuomo päätti vauhdittaa kylvöjä ja toteuttaa ajatuksensa suorakylvöstä. Ohra oli juuri saatu puitua 16 hehtaarin alalta. Siihen kylvettiin ruis ilman kultivointia lauantain ja sunnuntain aikana. Siemen saatiin siis maahan ainoastaan viikon suunniteltua aikataulua myöhemmin. Uusi toivo itää taas.
Loppukesän sateet edistivät viljojen hometautien leviämistä. Saloniemellä oli varmuuden vuoksi varattuna ylivuotista siementä, joka oli kuivan kesän tervettä tavaraa. Sekin peitattiin Topsinilla talvituhosienten varalta.
Rukiinjalostaja Simo Hovinen Borealista pitää tämän syksyn siemenen peittaamista ehdottoman tärkeänä runsaasti esiintyvien homeitiöiden takia. Syyskuulla ehtii oraat vielä homesuojata esimerkiksi Sportakilla, oli siemenet peitattu tai ei. Myös suorakylvö on antanut talvehtimisen kannalta niin lupaavia tuloksia, että kokeita käytännön viljelyksillä on päätetty lisätä.
Jotakin hyvääkin kokenut rukiinviljelijä Tuomo Saloniemi löytää myöhäisestä kylvöstä. "Ei ole ainakaan vaaraa siitä, että oraat pääsevät syksyllä liian sankoiksi", hän sanoo. Hovinen muistaa vuosia, jolloin syyskuu on ollut lämmin, ja oraat ovat kehittyneet talven alle vielä riittävän pitkälle. Myöhäisessä kylvössä pitää vain varoa liikaa syvyyttä. Kolme senttiä riittää.
Matti Latvala
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |