Esimerkkejä Euroopasta - perässä tullaan
Finfood LUOMU asetti pari vuotta sitten toimintansa ohjaajaksi vision: Laadukkaat luomutuotteet ovat arkipäivää.
Visio piirtyi myös mielikuvaksi siitä, miltä sen toteutuminen kuluttajan silmin pitäisi näyttää. Se oli jotain tämän suuntaista: Tavalliseen päivittäistavarakauppaan mentäessä luomu tulee mukavasti esille. Hyvälaatuisia luomutuotteita on joka tavararyhmässä, jopa niin, että niistä on vara valita mieluisin, ja tuotteet löytyvät helposti. Luomutuotteiden ostaja on kaupalle tervetullut asiakas.
Noin kuukausi sitten mielikuva muuttui todeksi, näin sen ihan oikeasti käydessäni kaupassa - Baselissa, Sveitsissä.
Sveitsiin luomun parissa toimivat tahot kokosi IFOAM:in, kansainvälisen luomualan kattojärjestön, kongressi. Tutkimustulosten ja kokousten ohessa keskusteltiin myös luomutuotteiden markkinoista erityisesti seminaarissa, jonka otsikko oli: LUOMU SUPERMARKETEISSA. Kansainvälisten kauppaketjujen joukossa Suomellakin oli oma menestystarina kerrottavanaan: Keskon luomuhedelmien ja -vihannesten markkinointi.
Yleisesti eri maiden ja eri kauppaketjujen edustajat uskoivat luomun kehittymiseen jatkossakin. Luomun tuotantoehtojen toivottiin pysyvän tiukkoina, jotta luomutuotteilla on selkeä ero muihin tuotteisiin.
Kuluttajille terveys ja turvallisuus ovat entistä tärkeämpiä asioita, joten luomun tuotantoehtoihin toivottiin jopa kiristyksiä turvallisuuden takaamiseksi ja vaatimuksia myös itse tuotteiden valvontaan.
Mielenkiintoista oli muun muassa lastenruokia valmistavan HIPP-yrityksen laadunvalvonta. He käyttivät vain luomuraaka-aineita, mutta luomuvalvonnan lisäksi he teettivät maa-analyysit ja tutkivat jäämättömyyden omassa laboratoriossaan. Eikä jäämiä osoittava viisari saanut värähtää! Maku, terveellisyys, huippulaatu ja luonnonläheisyys ovat asiakaslupauksia, jolla HIPP on saavuttanut johtavan aseman Saksan lastenruokamarkkinoilla. Tämän myötä se kasvanut myös suurimmaksi luomuraaka-aineiden käyttäjäksi.
Sveitsin isoilla ketjuilla
on omat luomubrandit
Sveitsin johtavia kauppaketjuja ovat MICROS ja osuustoiminnallinen COOP, joiden yhteinen osuus päivittäistavaramarkkinoista on noin 80 prosenttia. Molemmilla on myös näyttävät omat luomubrandit, joiden avulla luomutuotteet markkinoidaan. COOPin luomubrandi on nimeltään NATURAPLAN ja se on syntynyt vuonna 1993. Se näkyy tuotteissa, kaupan markkinoinnissa, hyllynreunusmerkinöissä ja joka puolella. Kaupoissa ei todellakaan voinut olla huomaamatta luomua. Merkinnät olivat selkeät ja luomutietoa oli houkuttelevasti. Kauppa kutsui näyttävin julistein asiakkaitaan myös vierailulle luomutilalle, tutustumaan luomutuotantoon ihan sen syntysijoilla.
Työn tulokset näkyvät myös lukuina. Luomutuotteiden osuus kaupan kokonaismarkkinoista oli noin 7 prosenttia, mutta esimerkiksi pastöroidusta maidosta 35 prosenttia, porkkanoista 30 prosenttia, lastenruuista 20 prosenttia ja sveitsiläisille tärkeästä myslistä jo 17 prosenttia myytiin luomutuotteina. Luomuun panostamisen myötä kauppa oli saanut uusia asiakkaita noin 13 prosenttia ja muutamalle prosentille vanhoja asiakkaita luomuinnostus oli ollut sen verran liikaa, että he olivat vaihtaneet kauppaa.
Luomubrandien, valvonnan ja luomumerkkien lisäksi keskusteluissa vilahti myös kauppojen yhteiskunnallinen vastuu. Esimerkkinä Itävallan Billa-kauppaketjun vastuunkannosta oli kyseisen kauppaketjun vaikutus sianlihan tuottajahintaan. Tuottajien saama hinta sianlihasta putosi niin alas, että oli odotettavissa, että sianlihan tuottajat lyövä hanskat naulaat ja ohjaavat loputkin sikansa teurasautoon.
Kauppaketju päätti nostaa tuottajille maksettavaa hintaa ja tiedotti siitä myös näkyvästi asiakkailleen. Kuluttajat äänestivät omilla valinnoillaan sianlihan tuottajien puolesta ja suuntasivat Billaan halutessaan ostaa sianlihaa. Suomalaisten korvissa esimerkki kuulosti upealta, aidosti siltä, että kuluttajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa ruuan tuotantoon.
Nämä innostavat esimerkit ovat oivallisia esikuvia meille - perässä tullaan!
Marja-Riitta Kottila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |