Maa-analyyseja viljelijöiden tarpeeseen
Suomen Ympäristöpalvelu Oy on viljavuustutkimuksiin erikoistunut yritys Oulussa. Sen omistajina ovat Suomen Salaojitusyhdistys ja MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liitto. Yritys perustettiin samoihin aikoihin, kun EU:n maksamat ympäristötuet velvoitteineen astuivat voimaan. "Analyysien kysyntä kasvoi nopeasti, jolloin palvelullemme tuli sosiaalinen tilaus", toimitusjohtaja Juha Arola kertoo.
Miksi sitten tuottajaliitto haluaa olla yrityksessä omistajana? "Jäsenkuntamme katsoo, että viljelijöiden edunvalvontajärjestöllä pitää olla sanansa sanottavana, koska on kysymys kaikkia tiloja koskettavista asioista", toiminnanjohtaja Reijo Flink Pohjois-Pohjanmaan tuottajaliitosta perustelee. Markkinointiyhteistyössä ovat aktiivisesti mukana myös naapuriliitot Lapista, Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta.
Maatalous on pohjoisessa mukana voimakkaassa muutos- ja kehitystrendissä. Karjatalous on voimistumassa ja siirtämässä painopistettään vilja-Suomesta nurmi-Suomeen. Erikoistuotannon vaatimustaso kasvaa esimerkiksi perunanviljelyssä. Eturivin viljelijät pyrkivät entistä suurempaan tarkkuuteen. Täsmätuotantoon tähtää myös viljavuusanalyysien teettäminen.
Palvelu tuo viljelijöille likietua
Toimitusjohtaja Juha Arola toimi jo ennen viljavuuslaboratorion perustamista Suomen Salaojitusyhdistyksen alueellisena johtajana Oulussa. Maanparannukseen liittyvä toiminta oli hänelle siis jo vanhastaan tuttua. Myös viljavuusnäytteiden ottaminen liittyy tavoitteellisesti viljelyn perusedellytysten kehittämiseen.
Viljavuustutkimusten teettäminen kuuluu osaehtona ympäristötuen saamiselle. Aluksi kysyntä hypähti nopeasti, koska monet viljelijät teettivät tutkimuksen tuolloin ensimmäisen kerran elämässään. "Enää useimmat viljelijät eivät näe tutkimuksen teettämistä ulkoa tulleena pakollisena komentona, vaan he pitävät sitä järkevänä oman tilansa tuotantokunnon takia", Arola sanoo. Se käsitys vahvistui keskusteluissa viljelijöiden kanssa esimerkiksi elokuisessa Farmari-näyttelyssä, missä hän esitteli toimintaa näyttelyvieraille.
Oulussa sijaitseva Suomen Ympäristöpalvelu Oy on kuokkinut oman paikkansa alan palveluita tarjoavien yritysten joukossa. "Emme ole valtaamassa markkinaosuuksia, vaan haluamme antaa viljelijöille valinnanvaraa", Arola kertoo. Laboratorio tutkii noin 20 000 näytettä vuosittain, mutta kapasiteettia on lisätty sen verran, että nykylaitteistolla pystytään aina puolen sadan tuhannen näytteen tutkimiseen. Pääreviirinä on likietuinen pohjoinen Suomi. "Laboratoriomme on kuitenkin periaatteessa yhtä lähellä viljelijää kuin lähimpänä sijaitseva postitoimisto", Arola toteaa.
Toiminnanjohtaja Reijo Flink tuottajaliitosta pitää tärkeänä sitä, että heillä on oma tuntosarvensa analyysipalvelussa. "Yrityksen tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se takaa alalle sekä hinta- että laatukilpailua", tuottajien edusmies sanoo. Hinnat on yritetty pitää alakantissa.
Viljelijät hiostavat laadukkaaseen palveluun
Tuottajaliitto toimii yrityksen ja viljelijöiden välillä eräänlaisena viestin viejänä ja tulkkina. Toiminnanjohtaja Flink kuuluu Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n hallitukseen. Siinä tehtävässään hän on joutunut pohtimaan asioita ja toiminnan merkitystä pintaa syvemmälle. "Olemme yhdessä selkiyttäneet viljelijöille meneviä raportteja, jotta he pystyisivät entistä paremmin hyödyntämään tuloksia omalla tilallaan", hän sanoo.
Laboratorion henkilökunta on valmennettu tehtäviinsä. Esimiehenä toimii kemistin koulutuksen saanut maisteri Ilkka Välimäki, joka vastaa analyysien oikeellisuudesta. Hänellä on käytössään ajanmukainen laboratoriokalusto ja pätevät henkilöt. Myös itse hän osallistuu analyysityöhön. Hän toivoo, että viljelijät ennen näytteenottoa lukevat näytepakkausten mukana tulevat ohjeet huolella, esikuivaavat, pakkaavat ja numeroivat näytteet hyvin.
Johtaja Arola haluaa tehdä selvän roolijaon eri osapuolten kesken. "Laboratoriomme tutkii näytteet parhaan ammattitaitonsa mukaan, joiden perusteella taas maaseutukeskusten neuvojat tekevät viljelysuunnitelmat", hän korostaa. Hyvässä yhteistyössä toimitaan MTT:n tutkijoiden, yliopiston ja esimerkiksi perunanviljelijöiden järjestöjen kanssa. Tarpeet testataan koko ketjun mitalta.
Tuottajien edustajana Flink katsoo, että järjestön mukanaolo on lisännyt viljelijöiden ymmärtämystä viljavuustutkimuksia kohtaan. "Suomalaiset maatilat ovat eturivissä silloin, kun dokumentoitua todistusaineistoa tuotteiden laadusta todella kysytään esimerkiksi viennissä", hän sanoo. Voimassa olevat viljavuustutkimukset ovat oleellinen osa tavallaan laatujärjestelmään luettavasta aineistosta. On siis kysymys sekä tuotannon laadusta että markkinoitavien tuotteiden menekin varmistamisesta. Lopullinen hyödynsaaja on viljelijä itse.
Matti Latvala
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |