Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
lkodinp.gif (533 bytes)
www.pellervo.fi

lokakuu.gif (3132 bytes)

Hakkuutähteiden korjuutalkoot

Yhä useampi laivalastillinen öljyä ja kivihiiltä voidaan jättää rahtaamatta Suomeen kun Stora Enson ja Vapon metsätähteiden korjuupalvelu laajenee koko maata kattavaksi. Suomen metsien mittavin siistimisoperaatio käynnistettiin Sysmän Nuoramoisista.

Stora Enso Metsä ja Vapo Oy Energia julkistivat hakkuutähteiden korjuusopimuksensa juhannuksen jälkeisellä viikolla metsänomistajapariskunta Minna ja Antti Kalliokosken kolmen hehtaarin uudistushakkuukuusikolla.

Koko maassa hakkuutähteistä hyödynnetään vuosittain vain viisi prosenttia, mutta määrä on melko nopeasti jopa kymmenkertaistettavissa, jos yhtiöitten suunnitelmat toteutuvat ja jos metsänomistajat Kalliokoskien tapaan luovuttavat hakkuista kertyvät oksat ja latvukset voimaloitten biopolttoaineeksi.

Suomessa tuotettiin viime vuonna hakkuutähdehaketta 600 000 kuutiota. Jo tämän vuoden loppupuoliskolla määrä nousee liki miljoonaan kuutioon, vaikka metsänomistajille ilmaista korjuupalvelua tarjotaan aluksi lähinnä Heinolan, Riihimäki-Salon ja Jyväskylän seuduilla.

Ensi vuonna kokeilu on määrä ulottaa itäiseen ja pohjoiseen Suomeen.

"Hakkuutähteiden laajamittaista hyödyntämistä alettiin kehittää, kun metsänomistajat sitä jatkuvasti meiltä kyselivät. Samalla Stora Enso varmistaa bioenergian saannin omille tuotantolaitoksilleen", kertoo Stora Enso Metsän kotimaan aluehankinnan johtaja Matti Karjula

Hakkuumetsien uudistus nopeutuu

Vapo Energia on hakkuutähteiden keruussa Stora Enson luonteva yhteistyökumppani, sillä Vapolla on jo valmiina laaja biopolttoainetta käyttävä asiakasverkosto.

Puupolttoaineen käyttö tukee myös Kioton ilmastotavoitteita, joten hakkuujätehake on mieluista raaka-ainetta voimaloille ja laitoksille.

"Liekö imagosyy vai Kioto-syy, mutta yhä useammat asiakkaamme haluavat käyttää biopolttoainetta. Vapolle nyt tehty sopimus antaa puolestaan mahdollisuuden levittää toimintaa koko Etelä-Suomen alueelle aina etelärannikkoa myöten", kertoo Vapo Oy Energian johtaja Juhani Hakkarainen.

Metsänomistajat eivät saa hakkuutähteistä suoranaista rahallista tuottoa, mutta hyöty kertyy toisaalta.

"Nyt hakattavasta kuusikostamme kertyy hehtaarilta puuta noin 240 mottia ja lisäksi hakkuujätettä 80 mottia. Kun ne kerätään pois, käy muokkaus ja istutus huomattavasti helpommin ja metsä kasvaa tilalle nopeammin. Myös ötökkävaara pienenee, kun tuholaiset eivät pääse sikiämään kasoissa", sanoo Antti Kalliokoski.

Siivouksesta koituu arvioiden mukaan metsänomistajalle välillistä hyötyä noin 500 markkaa hehtaarilta. Kalliokoski toivoo kuitenkin, että valtiovalta osallistuisi pilottivaiheen jälkeen metsien siistimistalkoisiin vaikkapa alentamalla verotusta sellaisilla metsämailla, joitten hakkuutähteet on luovutettu biopolttoaineeksi.

"Näin yhä useampi metsänomistaja innostuisi mukaan", uskoo Kalliokoski.

Pienimuotoinen keruu ei kannata

Matti Karjulan mukaan hakkuujätteen keruu on niin kuljetuskustannusherkkää, ettei yksityisen metsänomistajan siihen kannata ryhtyä.

"Stora Ensolle se käy luontevasti jo olemassaolevalla kalustolla, joten mitään lisäinvestointeja ei tarvita", toteaa Karjula.

Myös Vapo Energia pääsee alkuun nykyisellä kalustollaan, joskin sen ja hankkeen muuhun kehittelyyn on jo sijoitettu 20 miljoonaa markkaa.

"Se tulee takaisin kahdessa vuodessa. Kaikkiin metsiin korjuupalvelua ei voida kuitenkaan ulottaa, sillä kohteiden tulee sijaita noin 30 kilometrin säteellä biojätettä polttavista voimaloista.

Tällä hetkellä niitä on koko maassa noin sata", sanoo Juhani Hakkarainen.

Suomen ylivoimaisesti suurin bioenergian käyttäjä on Stora Enso.

"Yhtiön tehtaat kuluttavat vuodessa polttoainetta 30 miljoonaa megawattituntia (MWh). Raakapolttoöljyllä yhden megawattitunnin tuottaminen maksaa 145 markkaa, kivihiilellä 60 ja hakkuujätteellä 50 markkaa. Niinpä yhtiö on jo lopettanut öljyn käytön kaikilta laitoksiltaan", kertoo Stora Enson energiatalouspäällikkö Matti Ijäs.

Ruotsin malli ei kelpaa Suomelle

Nyt käynnistetty hakkuutähteen korjuukokeilu on pilottiprojekti koko maapallonkin mittapuitteissa.

"Kanadassa hakkuutähteet on määräysten mukaan korjattava metsistä pois, mutta niitä ei mitenkään hyödytetä, vaan jätekasat korkeintaan poltetaan metsäteitten varsilla", sanoo Juhani Hakkarainen.

Keski-Euroopan maat ovat puolestaan bioenergian käytössä vielä aloitteluvaiheessa. Ruotsissa hakkuutähteitä hyödynnetään, mutta aivan erilaisista lähtökohdista kuin Suomessa.

"Ruotsissa bioenergian käyttö on tehty kannattavaksi fossiilisten polttoaineitten äärimmäisen kovalla verotuksella. Tätä mallia me emme kannata", toteaa Matti Ijäs.

Ruotsissa kansainvälisten ilmastosopimusten mukaisiin päästöjen vähennyksiin pyritään myös tuomalla biopolttoainetta muista maista. Stora Enson biopolttoaineen käyttö kasvaa lähivuosina noin 600 000 MWh:lla, mutta Ijäksen mukaan se pystytään hyvin tyydyttämään omien metsien hakkuutähteillä, jos niiden keruu vain saadaan toimimaan.

Uudet korjuu- ja kuormaustavat

Stora Enson ja Vapon hakkuutähteiden korjuupalvelua ei uloteta harvennusmetsiin, vaan pääasiassa uudistuskuusikoihin, joista syntyy runsaasti hakkuujätettä.

"Sitä ei ole tarvetta korvata lannoituksilla. Päinvastoin hakkuutähteitten keruu tällaisista metsistä parantaa ympäristön tilaa, sillä vesistökuormitusten on havaittu jyrkästi nousseen rehevien metsien uudistushakkuitten jälkeen. Korjuupalvelun ympäristönäkökulma ei siten rajoitu vain ilmastoon", toteaa Juhani Hakkarainen.

Metsätähteiden siivous tulee näkymään myös hakkuualueilla, sillä se vaatii kasoille hakkuuta. Kalliokoskien kuusikkoa sopimustilaisuudessa kaataneelta Olli-Pekka Eroselta se kävi jo kuin luonnostaan.

"Hakkukoneen kuljettajan työmenetelmät eivät tule kovin paljon muuttumaan. Ahtaissa paikoissa on vain etukäteen hieman entistä tarkemmin suunniteltava, miten jätekasat saa järjestettyä omiin riveihinsä helposti poiskuljetettaviksi", toteaa Eronen.

Kuljetuksiin käytetään Vapon Kaikonveden konepajalla tähän tarkoituksen varta vasten kehiteltyä HavuHukaksi ristittyä traktori-perävaunu -yhdistelmää, jonka kuormattaessa levällään olevat laidat sulkeutuvat hydraulisesti maantiekuljetusleveyteen.

"Hakkuujäte kulkee heti kuormauksen jälkeen haketuspaikoille kuivumaan. Näin ei tarvita tienvarsivarastointia eikä kalliita vuokrasiirtolavoja, joihin ei paljon tavaraa mahdu. HavuHukka pystyy kuljettamaan jopa 30 kuutiota tiukasti kasaan puristettua hakkuujätettä", kertoo Vapo Oy Energian puupolttoainehuollosta vastaava Tero Vesisenaho.

*Teksti: Yrjö Rouhe
*S-posti: 

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |